Oikeustieteellisen tiedekunnan henkilökuntaa hämmentää dekaani Kimmo Nuotion professori Vesa Majamaalle 3. toukokuuta antama huomautus, jonka Ylioppilaslehti sai käsiinsä. Siinä sanotaan seuraavasti:
”Huomiotani on eri tahoilta kiinnitetty siihen, että professorikokouksessa/oppiainevastaavien kokouksessa 23.4. käyttämäsi puheenvuoro, jossa kritisoit tenure track -apulaisprofessorin valintaa sillä perusteella, että valituksi tuli ”nainen ja ulkomaalainen”, oli hyvään työyhteisöön sopimaton. Kokouksen puheenjohtajana yhdyn tähän näkemykseen ja sillä perusteella huomautan epäsopivasta kielenkäytöstä.”
Majamaa lähetti oikeustieteellisen opetushenkilökunnalle vastineen, jossa hän totesi huomautuksen jättävän pois olennaisimman osan hänen puheenvuoronsa sisällöstä. Majamaa kirjoitti:
”Tuossa mainitussa kokouksessa keskusteltiin siitä, että laitetaanko tiedekunnalle toinen myönnetty tenure track -apulaisprofessorin toimi haettavaksi avoimena vai jollain tavoin oppiaineeseen suunnattuna. Tähän keskusteluun liittyen käytin puheenvuoron, jossa kannatin suunnattua hakumenettelyä. Puheenvuoroni yhteydessä totesin, että dekaani on useissa eri yhteyksissä todennut ensimmäisen avoimena haettavaksi julistetun tenure track -haun johtaneen erinomaiseen rekrytointiin ja tuonut esiin valintakriteereinä, että valituksi tuli 1) nainen, 2) ulkomaalainen ja 3) ei-lakimies.
Mitenkä nämä dekaanin itsensä eri yhteyksissä mainitsemat kriteerit, joista saamassani huomautuksessa on tiedekuntamme tulevaisuuden kannalta olennaisin ja keskeisin ”ei-lakimies” jätetty pois, minun lausumanani epävirallisessa, professoreiden keskinäisessä keskustelussa voivat johtaa huomautuksen antamiseen?”
Majamaa kertoo Ylioppilaslehdelle, että hän ei tiedä kuka oikeastaan on huomautuksen tekstin takana, ja mitkä ovat sen motiivit.
”Lähetin vastineen laajasti, sillä tilanne hämmästytti minua. Tämä ei ollut normaali esimiehen alaiselle antama huomautus, vaan sen jakelu oli dekaanin taholta salainen ja verraten laaja. Laitoin vastineen puolustuksekseni, koska en halua leimautua sovinistiksi, kun en sellainen ole.”
Dekaani Nuotio sanoo, että kokouksen jälkeen hän sai useilta tilaisuuteen osallistuneilta yhteydenottoja, joissa paheksuttiin Majamaan puheenvuoroa.
”Hän käytti erittäin terävän puheenvuoron, jossa hän piti tietyn tenure track -professorin valintaa epäonnistuneena.”
Nuotio sanoo, että kysymys oli enemmänkin puheenvuoron sävystä ja tyylistä kuin sanavalinnoista.
”Neljäkin henkilöä kävi huomauttamassa, että kommentti oli hyvin ikävään sävyyn esitetty ja suuntautui yhteen kollegoista. Hyvässä työyhteisössä saa olla kriittinen, mutta kommentit eivät saa olla kenenkään avointa halventamista.”
Nuotio kertoo, että huomautus annettiin tiedoksi niille ihmisille, joita asia koski. Laajempaan tietoisuuteen tapauksen toi Majamaan vastine.
”En halunnut tehdä asiasta numeroa.”
Huomautus on kurinpitotoimi. Sitä seuraavat pykälät ovat varoitus ja irtosanominen. Nuotion mukaan huomautus on kuitenkin annettu enemminkin kokouksen puheenjohtajan kuin dekaanin roolissa, eikä sillä ole seuraamuksia.
”Jokaisessa työyhteisössä pitää olla sääntöjä. Jos tästä seuraa provokaatioita, on asia mahdollista viedä yliopiston elimiin.”
Nuotion mukaan huomautus oli aiheellinen.
”Katson, että tässä ei ole millään tavalla rajoitettu sananvapautta.”
Majamaa sanoo saaneensa tiedekunnan henkilökunnalta runsaasti tukea vastineen lähettämisen jälkeen. Tiedekunnassa kuohuu.
Professori Jukka Kekkonen pitää huomautusta sananvapauden kannalta arveluttavana. Hän korostaa professorikokouksen olevan yliopiston luottamuksellisuuden ja kollegiaalisuuden ytimessä.
Kekkosen käsityksen mukaan kokoukseen osallistuneet parikymmentä professoria ymmärsivät Majamaan puheenvuoron ironisen retoriikan.
”Näin sen kriittisenä, mutta asiallisena puheenvuorona tenure-track keskusteluun.”
Professori Juha Raitio kertoo Majamaan huomautuksen tulleen hänellä täytenä yllätyksenä.
”Olin tilaisuudessa läsnä, enkä kokenut Majamaan kielenkäyttöä provosoivana.”
Raition mukaan Majamaan kolmikohtainen lausunto pitää paikkansa valituksi tulleen henkilön kohdalla.
”Tiedekunnan piirissä on herättänyt tiettyä hämmennystä tämä varsin laaja-alainen tenure track -hakumenettely, johon haki useita päteviä tutkijoita, ja valinta kohdistui Sabine Frerichsiin. Lausunnoissa, joissa arvioitiin hakijoiden pätevyyttä, oli piirteitä, jotka herättivät muun muassa tiedekuntaneuvostossa aikaisemmin keskustelua.”
Apulaisprofessori Frerichs on erikoistunut oikeussosiologiaan. Raitio toteaa, että Majamaan puheenvuoro oli osa laajempaa keskustelua tiedekunnan henkilöstöpolitiikasta.
”Puheenvuoro ei mielestäni ollut mitenkään loukkaava, mutta joku on näköjään pahoittanut mielensä. Käsitin niin, ettei Majamaa asettanut tehtävään valitun henkilön pätevyyttä kyseenalaiseksi. Pikemminkin ymmärsin keskustelun kontekstin liittyvän laaja-alaisen tenure track-menettelyn kritiikkiin.”
Professori Matti Mikkolan mukaan professorikokouksen ilmapiiri oli kireä. Dekaanin koollekutsumassa tilaisuudessa oli paikalla myös hallintohenkilökuntaa, joka normaalisti ei osallistu vastaaviin kokouksiin.
”Se ei ollut enää aikaisempaa tarkoitustaan vastaava professorikunnan mielipiteenvaihtotilaisuus.”
Mikkolan mukaan useat professorit huomauttivat asiasta dekaanille. Majamaan puheenvuoro kulki Mikkolan mukaan tämän vastineessaan kertomalla tavalla.
”Tarkoituksena ei ollut mollata valittua vaan osoittaa, että jos perustoimintojen professuurien määrää vähennetään silmällä pitäen määrittelemättömiä tenureja, se on epäedullista niille, jotka hoitavat perustutkimus- ja opetustehtävää isommissa oppiaineissa.”
Mikkolan mukaan puheenvuoro pitää nähdä kritiikkinä henkilöstöpolitiikan suuntaa kohtaan. Majamaa toi ensimmäisen tenure-track -tehtävän täytön esimerkkinä tästä politiikasta.
”Erityistä tässä on se, että hän sai huomautuksen faktojen esiin tuomisesta.”
Kekkosen mukaan tilanteen taustalla on uuden yliopistolain ja johtosäännön myötä tapahtunut siirtyminen huomattavasti aikaisempaa johtajavaltaisempaan järjestelmään.
”Dekaani kenties demonstroi omaa valtaansa näyttämällä, että jos arvostelet tiedekunnan johtoa tai sen tekemiä ratkaisuja, sinulle voi käydä näin. Tässä voi nähdä viestin nuoremmille kollegoille; johdon arvosteleminen voi johtaa sanktioihin.”
Kekkonen kertoo keskustelleensa tapauksesta ainakin parinkymmenen yliopiston eri tiedekuntien professorin kanssa.
”Kukaan ei ole törmännyt tällaiseen tapaukseen, että professori ojentaa vertaistaan professoria tällä tavalla.”
Kekkosen mukaan Nuotion olisi tullut kokouksen puheenjohtajana puuttua heti Majamaan puheeseen, jos hän koki sen ongelmalliseksi. Nuotio ei kuitenkaan toiminut näin.
Kekkosen mielestä tapaus on poikkeuksellinen.
”Yliopisto on kriittisen ajattelu, uuden tiedon ja totuuden etsinnän paikka. Täällä saa sanoa ja puhua vapaasti.”
Eräs dekaanin linjalle asettuneista on professori Panu Minkkinen. Hän katsoo, että Majamaan humoristiseksi tarkoitettu heitto ei ollut hauska.
”Se antoi ymmärtää, että nimitetty kollega oli tullut valituksi vain sen takia, että hän oli nainen ja ulkomaalainen.”
Minkkisen mukaan henkilökohtaisia mielipiteitä toisten tutkijoiden tieteellisistä ansioista voi käydä läpi kahvipöydässä, mutta ei professorikokouksessa.
”Tällaiset mielipiteet eivät kuulu ympäristöön, jossa yritämme tehdä yhdessä töitä.”
Dekaani Nuotion mukaan ilmapiiri oikeustieteellisessä tiedekunnassa on hyvä ja työhyvinvointi on lähellä yliopiston keskiarvoja.
”Ilman muuta on hiukan tyytymättömyyttä, erityisesti 60 vuotta täyttäneiden professorien keskuudessa. He ovat tyytymättömiä yliopiston nykytilaan.”
Sanat Hannu Hallamaa
Kuva Wikipedia
