Oona, 24, tajusi hakea apua sen jälkeen, kun poliisi heitti hänet kotiin baarista. Moni muu opiskelija havahtuu alkoholiongelmaansa vasta, kun YTHS pyytää juttelemaan asiasta.
Kutsu vastaanotolle lähtee, jos ensimmäisenä vuonna täytettävässä terveyskyselyssä alkoholinkäyttöosion pistemäärä ylittää riskirajan. Viime lukuvuonna se ylittyi 13 prosentilla fukseista.
Etenkin naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Pikkutissuttelu ei enää riitä, vaan kertakulutus on suurta. Sama ilmiö on havaittu myös YTHS:ssä.
Kaikille opiskelijoille tehtiin terveyskysely viimeksi neljä vuotta sitten. Silloin joka neljäs mies ja joka kymmenes nainen kuului runsaasti alkoholia kuluttaviin.
Oonalla on päällisin puolin kaikki hyvin: kiva koti Punavuoressa, mielenkiintoinen työ ja jalkapalloilija poikaystävänä. Harva hänen lähipiiristään tietää, että Oona on juonut 12-vuotiaasta asti lähes joka viikonloppu. Alaikäisenä hän kulutti viikonloppunsa muiden pikkupaikkakuntalaisten nuorten kanssa juomalla blandattua pirtua.
Fuksivuonna alkoholinkäyttö lisääntyi, sillä ainejärjestön bileitä oli jopa kolme kertaa viikossa. Oona ei halunnut juhlia selvänä, kun kukaan muukaan ei sitä tehnyt. Joskus hän joutui aamulla perumaan työvuoroja, kun juhlinta oli venynyt pikkutunneille.
Reilu vuosi sitten Oona huolestui, kun hänen muistissaan alkoi olla bileiltoja koskevia aukkoja. Myös uusi poikaystävä auttoi näkemään tilanteen ulkopuolisen silmin.
Oona hakeutui lääkäriin. Hänellä diagnosoitiin alkoholin liikakäytön aiheuttama vakava masennus, ja hän aloitti terapian.
Tampereen YTHS:n ylilääkärin Aira Virtalan mukaan alkoholilla lääkitään mieltä nykyään valitettavan usein.
YTHS:ssä on ollut jo muutaman vuoden ajan käynnissä Päihde ja mieli -hanke, jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä yleis- ja mielenterveyshoidon välillä. Yhä useammalla opiskelijalla on sekä mielenterveys- että päihdeongelma, mutta palvelut ovat erillään. Tavoitteena on koota apu yhdelle ovelle. Aiemmin YTHS:llä kehotettiin opiskelijoita hakeutumaan alkoholiongelmansa kanssa esimerkiksi A-klinikalle, mutta moni jätti menemättä.
Tampereen YTHS on toiminut hankkeessa pilottina, ja se on aloittanut yhteistyön A-klinikan kanssa. Kokemukset ovat olleet hyviä. Päihdeongelmaan liittyvät hoitoneuvottelut järjestetään Tampereella siten, että tarvittaessa paikalle kutsutaan potilaan ja YTHS:n työntekijän lisäksi A-klinikan työntekijä. Helsingin YTHS aloittaa yhteistyön A-klinikan kanssa syksyllä.
Oona ei pidä itseään alkoholistina.Hän kuitenkin pelkää, että vielä joskus alkoholi ottaa hänestä vallan. Helsingin YTHS:n yleislääkäri Ulla Salosen mukaan alkoholismille on ominaista jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen juominen riippumatta sen aiheuttamista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Mustosen mukaan nuorten naisten alkoholinkäytön kohdalla ei kuitenkaan voida vielä puhua alkoholismista, sillä varsinaisen riippuvuuden kehittyminen vaatii aikaa.
Helsingin alueen Anonyymeistä Alkoholisteista kerrotaan, että AAkokouksissa käy jonkin verran nuoria naisia, mutta kolmenkympin rajapyykin ylittäneitä naisia näkyy sen sijaan paljon.
Helsingin AA:n tiedotustoimikunnan sihteerin mukaan naisten määrä kokouksissa on kasvanut viime vuosina. Naisia on kokouksissa kävijöistä noin kolmannes.
Nykyään Oona juo enää harvoin ja kohtuudella. Hänet valtaa usein viikonlopun lähestyessä kuitenkin levoton tunne.
”Onhan se vähän… Kun ei ole enää niitä kreisejä tarinoita kerrottavana.” Ylilääkäri Aira Virtala myöntää, että alkoholilla on kohtuullisesti käytettynä myös myönteisiä ominaisuuksia. Joidenkin kohdalla esimerkiksi sosiaalisuus lisääntyy.
Oona on tyytyväinen tämänhetkiseen elämäänsä, jossa alkoholi ei näyttele enää pääroolia. ”Miksi ihmiset haluavat elää ilman todellista vapautta ja iloa? Kun se, mikä tulee alkoholista, on täysin tuotettua”, hän miettii.
Oonan nimi on muutettu
Sanat: Saija Viitala
