Pussi huulessa 

Ida Kvist vertaili hammaslääketieteen lisensiaattityössään nikotiinipussien käyttötottumuksia ja lainsäädäntöä Pohjoismaissa.

T:Teksti:

|

K:K: Iisa Pappi

Mansikka, lakritsi, kirsikka, kahvi… Lista ei ole jäätelökioskin seinästä vaan pieni siivu nikotiinipussien valtavasta makuvalikoimasta. Tosin viime vuonna kiristyneen tupakkalain takia Suomessa sallittuja makuja ovat enää minttu, mentoli ja tupakka. Paljon julkisuutta saaneet puu, rosmariini, tee ja inkivääri saivat lopulta väistyä. 

Hammaslääketieteen kandidaatti Ida Kvist selvitti opinnäytetyössään, että nuuskan käyttö on vähentynyt ja nikotiinipussien käyttäjien määrä lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa. Tämä ei selity pelkästään sillä, että nuuskaajat ovat siirtyneet nikotiinipusseihin, vaan myös nikotiinin kokonaiskulutus on kasvanut 2020-luvun alussa eksponentiaalisesti. 

”Uusia nikotiinipussien käyttäjiä tulee kuin sieniä sateella”, Kvist toteaa. 

Keskeisiä syitä ovat makuvalikoima, sosiaalinen media, uteliaisuus, ystävien suositukset ja pyrkimys lopettaa tupakointi. Kvistin mukaan on myös yleinen harhaluulo, että nikotiinipussit olisivat turvallisia. Pussien käyttö näkyy suussa esimerkiksi norsunnahkamaisena limakalvomuutoksena, ienvetäyminä ja hampaiden värjäyminä. 

Yleisintä nikotiinipussien käyttö on Islannissa, jossa jopa 12 prosenttia väestöstä käyttää niitä. Suomalaisista noin viisi prosenttia käyttää nikotiinipusseja päivittäin, ja suurin käyttäjäryhmä on ammattikorkeakoulussa opiskelevat miehet. 

Kvist on kotoisin Kemistä, josta on matkaa Ruotsin Haaparannan nuuska-apajille vajaat parikymmentä kilometriä. Nuuskaralli tuli siis hänelle tutuksi jo nuorena ja yläasteella oli ”ihan perus, että tyypit käytti nuuskaa”.  

Kun nikotiinipussien lainsäädäntö vapautui vuonna 2023, Kvist alkoi pohtia, miten vapautus näkyisi nuuskan ja tupakan käyttäjien tavoissa.  Haastavinta oli tiedon etsiminen viranomaisilta ruotsiksi, englanniksi, islanniksi ja tanskaksi.  

”Oli se vähän työlästä ja hidasta, kun ei yhtään tiennyt, millä hakusanoilla haen, että mikä on Ruotsin THL.” 

Kvist halusi saada lisensiaatintyönsä valmiiksi ennen neljättä opintovuotta, sillä Helsingin yliopiston hammaslääkiksessä se on monen mielestä raskain. Potilaita hoidetaan kahdesti viikossa ja uutta opittavaa tulee jatkuvalla syötöllä. 

”Oli ihanaa, kun aina viikonloppuna uppouduin tekemiseen. Saatoin yhtäkkiä illalla havahtua, että ulkona on ihan pilkkopimeää, mä olen edelleenkin tietokoneella ja olen saanut hirveän määrän aikaiseksi taas.” 


FAKTA

Gradun otsikko: Nikotiinipussien käyttötottumukset ja lainsäädäntö Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin 

Sivumäärä: 34  

Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta   

Opintosuunta: Hammaslääketiede 

Paras anti: ”Nikotiinipussien maailmaan perehtyminen: mikä kaikki lainsäädäntöön vaikuttaa ja miksi ei ole vain tehty kuten terveysvaikuttajat ja -asiantuntijat sanoo. Potilaat monesti kysyvät aiheesta, niin osaa vastata heillekin.”