Aloitin tänä syksynä maisteriopinnot Helsingin yliopistossa kuuden vuoden tauon jälkeen. Kurssien ilmoittautumispäivän aamuna avasin tohkeissani kurssisivuja ja klikkasin ”Siirry ilmoittautumaan” ja sitten ”Jatka Sisuun”. Odotin sivua, jossa yksi painallus lisäisi minut kurssille.
Ei riittänyt yksi, kaksi tai kolmekaan painallusta. Lapinlahden Lintuja siteeraten: se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy.
Seurasi tuntien taisto. Opin, että kurssi onkin opintojakso ja että se pitää lisätä opintosuunnitelmaan ennen kuin ilmoittautumisesta voi edes haaveilla. Sen jälkeen opintojakso täytyy etsiä oikeaa reittiä opintosuunnitelman kautta ja hoksata klikata sieltä, missä ei ensin huomannut linkkiä olevankaan. Seuraa vielä useita vaiheita, ennen kuin voi kohtalaisella varmuudella todeta, että ilmoittautuminen on suoritettu.
Ennen vanhaan kiinnostaville kursseille saattoi ilmoittautua spontaanisti murehtimatta kokonaisuutta. Näin opin ajattelemaan, kun tein kandidaatin tutkintoa Jyväskylän yliopistossa.
Sisun mielestä ajattelen väärin. Toisinaan opintosuunnitelmaan ilmestyy punainen ilmoitus varoituskolmion kera: ”Suunnitelma on rakenteen sääntöjen vastainen. Korjaa valintoja.” Miten käyttäjä ja järjestelmä voivat ajatella näin eri tavoilla?
Sisu on suomalaisen ohjelmistoyritys Funidatan tuote. Sen käyttöhistoria alkoi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2019, pian sen jälkeen, kun itse valmistuin kandiksi. Nykyään Sisu on käytössä tai yhteistyökumppanina yhdeksässä korkeakoulussa.
Alkuvuosina uutisoitiin, että uusi järjestelmä lisäsi opiskelijoiden stressiä ja väärinkäsityksiä. Sittemmin Sisua on päivitetty monin paikoin ja se on vakiintunut osaksi korkeakoulujen arkea. Järjestelmä koettelee silti edelleen käyttäjien kärsivällisyyttä ja on uusien opiskelijoiden ensimmäinen tulikaste.
Funidatan toimitusjohtaja Mikko Myllys kertoo, että Sisua suunnitellessa ”asetettiin opiskelija keskiöön”. Hänen mukaansa siitä on pyritty tekemään hallinnon rekisterin sijaan opiskelun ”toiminnanohjausjärjestelmä”, jolla opiskelija voi suunnitella oman tutkintonsa.
”Ideana on tehdä käytöstä mahdollisimman intuitiivista”, hän toteaa.
Opintosuunnitelma on Sisussa nykyään kaiken ytimessä, ja juuri siitä syystä järjestelmä asettui poikkiteloin suhteessa omaan tapaani ajatella. Myllyksen mukaan Sisu on kuitenkin auttanut opiskelijoita havainnollistamaan korkeakoulututkintoa ja siihen kuuluvia opintoja uudella tavalla.
Virtaviivaisempi opintosuunnitelman tekeminen saa kehuja kognitiotieteen apulaisprofessori Jussi Jokiselta, joka työskentelee Jyväskylän yliopistossa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen parissa. Hänen mukaansa Sisun myötä myös ristiinopiskelu eri yliopistojen välillä on helpottunut.
”Hankinnassa painotetaan integroitavuutta ja luotettavuutta, ei käytettävyyttä.”
Sisun taustalla on kuitenkin muutakin kuin pyyteetöntä loppukäyttäjän tarpeiden palvelemista, Jokinen sanoo. Sisun tietokannat nimittäin mahdollistavat helpomman raportoinnin ja datan keruun, mikä antaa hallinnolle enemmän tietoa mutta voi huonontaa käyttäjäkokemusta.
Jokisen mukaan on tyypillistä, että organisaatiot valitsevat Sisun kaltaisia suuren skaalan tietojärjestelmiä käytettävyysongelmista huolimatta.
”Hankinnassa painotetaan integroitavuutta ja luotettavuutta, ei käytettävyyttä. Jos ongelma haluttaisiin ratkaista, käytettävyyden tulisi olla aidosti osa kilpailutusta.”
Kun tietojärjestelmälle asetetut vaatimukset kasvavat ja käyttäjiä tulee yhä enemmän, on vaikeampi luoda käyttöliittymä, joka hallitsee kaiken sulavasti. Jokisen mukaan tämä havainto tehtiin jo 1980- ja 1990-luvuilla: tietojärjestelmien käytettävyys heikkenee, kun niistä on voitava saada aineistoa hallinnon tueksi.
”Voidaan myös puhua ’ominaisuusähkystä’, eli järjestelmä joutuu venymään liian moneen tarpeeseen, mikä voi heikentää käytettävyyttä.”
Hän muistuttaa, että lisäksi on olemassa käyttäjän kokemaa ähkyä. Nykyään lähes jokainen joutuu päivittäin käyttämään erilaisia järjestelmiä, mistä seuraa kognitiivista kuormitusta. Se heikentää Jokisen mukaan juuri sitä suorittamista, kuten opiskelua, jota tukemaan järjestelmä on alun perin hankittu.
Tämän voivat varmasti allekirjoittaa monet Helsingin yliopiston opiskelijat ja opettajat, jotka joutuivat syyslukukauden aluksi tappelemaan verkko-oppimisympäristö Moodlen kanssa. Moodlen yli kaksi viikkoa jatkuneet käyttöhäiriöt tekivät lukuvuoden aloituksesta tavallista stressaavamman, myönsi yliopistokin tiedotteissaan.
Sisun historian noloin luku lienee, että se ei ole täyttänyt saavutettavuusvaatimuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiasta Helsingin yliopistolle huomautuksen vuonna 2021, sillä Sisua ei voinut käyttää itsenäisesti ruudunlukuohjelman avulla, mikä aiheutti ongelmia esimerkiksi näkövammaisille. Avi tuomitsi myös suunnitellun korjausaikataulun kohtuuttoman pitkäksi.
Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Anu Haapala myöntää, että Sisun saavutettavuudessa on edelleen haasteita erityisesti ruudunlukuohjelmia käyttävillä henkilöillä. Hänen mukaansa yliopisto tarjoaa yksilöllistä tukea niille, jotka eivät pysty käyttämään Sisua, ja lisäksi kurssisivuilla on olemassa saavutettava ilmoittautumisratkaisu, jonka saa käyttöön erillisestä pyynnöstä. Haapalan mukaan Sisun uusissa ominaisuuksissa kuitenkin huomioidaan saavutettavuus ja vanhoihin osiin on tehty ja tehdään edelleen korjauksia.
Myös Funidatan Myllys vahvistaa uusien ominaisuuksien saavutettavuuden, joskin muutamia kohtia on tarkoitus vielä tänä vuonna parannella entisestään. Funidata viestii aktiivisesti olevansa tiedostava ja edistynyt saavutettavuusasioissa.
Kaikki eivät tätä niele. Näkövammaisten liiton digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen toteaa, ettei Sisu edelleenkään täytä verkkosisällön saavutettavuusohjeiden vaatimuksia.
”Siinäpä se, ja loppu on selittelyä. Sisun saavutettavuusselosteessa luvataan virheiden korjausajaksi joulukuu 2026. Esimerkiksi näppäinkomentotuen parantamiseksi tuo on täysin kohtuuton korjausaika.”
Saavutettavuus on lopulta laajempi käsite, joka koskee muutakin kuin apuvälineiden käyttäjiä: se on myös yleistä käyttäjäystävällisyyttä, joka ei aiheuta turhaa kuormitusta.
Toteutuuko tämä tavoite Sisun kanssa? Se jääköön jokaisen käyttäjän itse arvioitavaksi. Oma näkemykseni on, että opintosuunnitelmien hallinnan lisäksi Sisu kehittää käyttäjän kärsivällisyyttä – siis sisua.
Juttua varten on haastateltu kielentutkijoita Erja Kilpeläistä sekä Vera Vesalaa Jyväskylän yliopistosta.
