Ylvan tilinpäätös julki: Teki viime vuonna yli 74 miljoonaa euroa tappiota

Pahasti velkaantunut Ylva on saanut rahoittajilta syyskuun loppuun asti lyhennysvapaata. Edessä on erittäin todennäköisesti lisää kiinteistökauppoja vaikean tilanteen selvittämiseksi.

T:Teksti:

|

K:K: Ylva

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) omistama Ylva-konserni teki viime vuonna yli 74 miljoonaa euroa tappiota. 

Asia selviää Ylvan vuoden 2024 tilinpäätöksestä, joka julkaistiin tiistaina. Konserni hallinnoi Hyyn kiinteistöjä sekä pyörittää Unicafe-ravintoloita. 

Käytännössä tilikauden valtava tappio on syntynyt siitä, että Ylvan omistamia kiinteistöjä on jouduttu alaskirjaamaan taseeseen poikkeuksellisen paljon, eli niiden arvo on laskenut merkittävästi. Tehtyjen alaskirjausten vuoksi myös Ylvan oma pääoma painui negatiiviseksi, eli velat ylittävät sen varat taseessa. 

Alaskirjaukset kohdistuvat Hakaniemen Lyyraan sekä Grand Hansa -hotelliin, ja niiden taustalla ovat muun muassa rakennuskustannusten nousu, kiinteistömarkkinan epäsuotuisa kehitys ja tuottovaatimusten kasvu. 

Ylvan toimitusjohtaja Mika Perkiö kuvailee konsernin tilannetta ”haastavaksi” ja ”vakavaksi”. 

”Ja kun tilanne kerran on sellainen, joudutaan miettimään ja tekemään isoja juttua”, hän sanoo Ylioppilaslehdelle. 

Ylvan isoimmat haasteet liittyvät hänen mukaansa rahoitukseen. Velan määrä on kasvanut entisestään, sillä konsernilla oli tilikauden päättyessä korollista nettovelkaa noin 267 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden lopussa sitä oli noin 235 miljoonaa euroa. 

Samalla Ylvan oma nettovarallisuus on kutistunut muutaman vuoden takaisesta yli 323 miljoonasta eurosta reiluun 116 miljoonaan euroon, kun kiinteistöjen arvo on vähentynyt ja lainan määrä puolestaan kasvanut. 

Ylvan omistamat kiinteistöt sijaitsevat pitkälti Helsingin ydinkeskustassa Kaivopihalla sekä Kampin Leppäsuolla. Tilikaudella Ylva omisti myös osan Hakaniemen Lyyra-korttelista, joka myytiin tänä keväänä. Perkiön mukaan se on tuoreessa tilinpäätöksessä arvostettu myyntihinnan mukaan, jota ei ole kerrottu julkisuuteen.  

Ylvan kiinteistöjen markkina-arvo oli vuoden lopussa 376,9 miljoonaa euroa, joka on 25,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. 

Tilikaudella jouduttiin myös tekemään lisää investointeja yli 40 miljoonan euron edestä suurten hankkeiden loppuun saattamiseksi. 

Kirjanpitoarvoin mitattuna Ylvan omavaraisuusaste oli viime vuoden lopussa negatiivinen eli -14,8 prosenttia. Markkina-arvoin mitattuna omavaraisuusaste oli 28,1 prosenttia. Omavaraisuus mittaa sitä, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla, ja Hyyn tekemän omistajastrategian mukaan se ei saisi Ylvan kohdalla painua markkina-arvoin mitattuna alle 50 prosenttiin. 

Positiivista on, että Ylvan perusliiketoiminta on sujunut sinänsä hyvin. Konserni teki viime vuonna 33,2 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 2,9 miljoonan euron liikevoiton. Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta, sillä kiinteistöjen vuokratuotot ovat kasvaneet ja ravintolaliiketoiminnan kannattavuus parantunut. 

Lisäksi Perkiö nostaa esiin, ettei tilanne ole aivan niin synkkä kuin kirjanpito saattaa antaa ymmärtää. 

Ylva omistaa monia vanhoja kiinteistöjä, kuten Kaivotalon ja Citytalon, joiden markkina-arvo on merkittävästi korkeampi kuin niin sanottu kirjanpitoarvo. Kirjanpitosääntöjen mukaan arvon nousun voi kuitenkin kirjata tulokseen vasta, kun omistus on myyty. 

”Meidän näkemyksen mukaan oma pääoma on siis kuitenkin todellisuudessa positiivinen”, Perkiö sanoo. 

Käytännössä tilinpäätöksen ydinviesti on joka tapauksessa tämä: Ylva on ylivelkaantunut, joten sen on laskettava velkatasoa saadakseen toiminnan kestävälle pohjalle ja varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden. Velkatason lasku puolestaan vaatii omaisuuden eli käytännössä kiinteistöjen myymistä. 

Ylva ei ole pystynyt täyttämään rahoitussopimusten ehtoja, joten rahoittajapankeilla olisi oikeus eräännyttää kaikki lainat välittömästi. Rahoittajien kanssa on kuitenkin sovittu, että Ylvalla on syyskuun loppuun asti lyhennysvapaata. Siihen mennessä velanhoitosuunnitelma on oltava selvillä. 

Perkiön mukaan erilaisia vaihtoehtoja on selvitelty aktiivisesti ja selvitykset ovat vielä kesken. Hänen mukaansa menee vielä useampia kuukausia, ennen kuin seuraavista askelista tullaan tiedottamaan. 

”Tällä hetkellä tutkimme erilaisten yksittäisten kiinteistöjen tai kiinteistöyhdistelmien myyntejä tai yhteisomistusjärjestelyitä.” 

”Eihän tämä kivaa ole.”

Aiemmin keväällä on spekuloitu, joutuuko Ylva myymään Uuden tai Vanhan ylioppilastalon. Niiden myynti vaatisi Hyyn 60-henkisen edustajiston päätöksen, mutta käytännössä päätöksellä ei ole merkitystä, mikäli rahoittajapankit myyntiä vaativat. 

”Olemme yrittäneet mahdollisimman hyvin infota myös Hyyn päätöksentekijöitä tässä haastavassa tilanteessa, että kaikki olisivat mahdollisimman hyvin tietoisia, kun joudumme erilaisia päätöksiä tekemään”, Perkiö sanoo. 

On mahdollista, että Ylvan tulevat toimenpiteet vaikuttavat myös Hyyn toimintatalouden ensi vuoden talousarvioon, sanoo Hyyn pääsihteeri Paula Karhunen. Käytännössä se voisi tarkoittaa jäsenmaksun nostoa tai leikkauksia nykyisiin menoihin. Pääsihteerin budjettiesitys ensi vuodelle julkaistaan viimeistään syyskuun lopussa.

”Kuten Ylvan tilinpäätöksestä huomaa, kiinteistötalouden tilanne on vakava. Eihän tämä kivaa ole. Hyyn toimintataloudella ei kuitenkaan ole mitään akuuttia hätää”, Karhunen toteaa.

Lue Ylkkärin päätoimittajan kommentti: Ylva sai pankeilta armonaikaa, mutta Hyyn todelliset vaikeudet ovat vasta edessä