Yliopistojen todistusvalinta uudistuu vuonna 2026. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, etteivät lukiossa tehdyt ainevalinnat rajoita liikaa eri aloille hakemista. Uudistuksen luonnos on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy huhtikuun loppupuolella.
”Edellisellä kerralla uudistus tehtiin kiireellä, mikä varmaan selittää todistusvalinnan kokonaisuuteen tulleita selviä valuvikoja”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso.
Vuodesta 2020 lähtien yli puolet yliopistojen uusista opiskelijoista on valittu todistusvalinnalla valintakokeiden sijaan. Esimerkiksi Lukiolaisten liitto on moittinut todistusvalinnan pisteytystä monimutkaisuudesta ja johdonmukaisuuden puutteesta.
Mediassa pisteytysmallia on kritisoitu eri oppiaineita eriarvoistavana. Tällä hetkellä etenkin pitkän matematiikan merkitys korostuu hakukohteesta riippumatta.
”Ainoa selkeä peruste painotuksiin oli lukion tuntijako eli se, miten paljon kutakin ainetta lukiossa opiskellaan. Nyt on todettu, ettei se ollut kestävä ratkaisu lukiolaisten valintaratkaisujen kokonaisuus huomioiden.”
Laakson mukaan todistusvalinnan käyttöönotto lisäsi jonkin verran pitkän matematiikan opiskelua ja kirjoittamista. Se on sinänsä toivottavaa, sillä asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisesta. Osalle pitkän matematiikan valinneista lukiolaisista aine on kuitenkin osoittautunut liian kuormittavaksi.
”Ilman riittävää motivaatiota ja osaamista pitkä matematiikka vie kohtuuttomasti aikaa lukion kokonaisuudesta. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että näissä tapauksissa se voi viedä energiaa muiden vaativien aineiden, kuten kielten opiskelulta.”
Todistusvalinnan pisteytys on hämmentänyt osaa nuorista. Esimerkiksi englannin kieltä opiskelemaan pyrkivä saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin englannin kielestä.
Uusi luonnos pyrkii korjaamaan todistusvalinnan aikaisempia ongelmia. Laakson mukaan yksi luonnoksen isoimpia uudistuksia on pisteytystaulukoiden vähentäminen reilusta 50:stä yhteentoista.
Vuonna 2020 tehty uudistus tuotti kaksi pisteytystyökalua, joiden pohjalta alat tekivät omat pisteytystaulukkonsa.
Lopputuloksena samat alat eri yliopistoissa saattoivat painottaa eri aineita ja asettaa valituksi tulemisen ehdoksi vähimmäisarvosanoja tiettyjen aineiden ylioppilaskokeista. Uudistus tehtiin niin kiireellä, ettei kukaan ehtinyt perehtyä kokonaisuuteen.
Yliopistot ovat suhtautuneet myönteisesti todistusvalinnan kriteerien yhdenmukaistamiseen saman alan sisällä.
”Kun samaa taulukkoa käytetään useammalla alalla, nuorella on parempi mahdollisuus hakea useammalle eri alalle. Jos on kiinnostunut tietystä aineesta, kirjoittaa siitä varmasti myös paremman arvosanan”, Laakso sanoo.
Luonnoksessa äidinkieli antaisi monelle alalle eniten pisteitä ja lyhyen ja pitkän matematiikan piste-eroja kavennettaisiin. Laakson mukaan kaikilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkä matematiikka antaa kuitenkin edelleen selvästi paremmat pisteet kuin lyhyt matematiikka.
Laakson mukaan iso muutos luonnosehdotuksessa on, että se huomioi aiempaa paremmin alakohtaisen osaamisen. Aloilla, joiden yliopisto-opetus perustuu johonkin lukion oppiaineeseen, kuten psykologiassa tai historiassa, painotetaan näiden aineiden ylioppilasarvosanoja. Lisäksi luonnoksessa kielet on pisteytetty samalle tasolle kuin reaaliaineet.
