Vuosi sitten Alina Hruba, 26, aloitti oikeustieteen väitöskirjatutkijana Jaroslav Mudryi National Law -yliopistossa Itä-Ukrainan Harkovassa.
Hruba oli maisteriksi valmistuttuaan työskennellyt pari vuotta asianajajana. Tohtoriopinnot tuntuivat mielekkäältä vaihtelulta työlle, ja Hruba kertoo olleensa niistä innoissaan.
”Tarkoitukseni oli alkaa kirjoittaa väitöskirjaani Pohjoismaiden oikeusjärjestelmistä. Suunnittelin myös hakevani ulkomaille työharjoitteluun”, Hruba kertoo.
Suunnitelmat toteutuivat, joskin eri tavalla kuin Hruba oli suunnitellut. Nyt Helsingissä asuva Hruba jatkaa tänä syksynä väitöskirjatutkimustaan Helsingin yliopistossa ulkopuolisen apurahan turvin.
Helsingin yliopistossa työskentelee ulkopuolisten säätiöiden rahoituksella muutamia Ukrainasta paenneita tutkijoita, arvioi vararehtori Kai Nordlund. Tutkijoiden tarkkaa lukumäärää yliopistolla ei ole. Tilastointia vaikeuttaa se, että osa ukrainalaisista ei ole työsuhteessa yliopistoon vaan työskentelee joko vierailevan tutkijan tai apurahatutkijan nimikkeellä.
Yliopisto ilmoitti keväällä myös omasta palkkatukijärjestelmästään Ukrainasta paenneille tutkijoille. Yliopisto on luvannut kattaa yhteisistä varoistaan 60 prosenttia Ukrainasta paenneiden tutkijoiden palkkakustannuksista syyslukukaudella alkavissa työsuhteissa. Vielä elokuun alussa palkkatukia ei ollut myönnetty kenellekään.
Alina Hruba saapui Helsinkiin maaliskuussa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kutsumana saatuaan puolivuotisen tutkimusapurahan Suomen Tiedeseuralta.
Yliopisto kattoi Hruban ensimmäisen kuukauden majoituskulut. Sen jälkeen hän vuokrasi huoneen kimppakämpästä.
Vaikka Hruba ei ole työsuhteessa yliopistoon, hän kertoo tuntevansa itsensä osaksi yliopistoyhteisöä.
”Minulla on työhuone, voin käyttää kirjastoa ja osallistua eri tilaisuuksiin ja seminaareihin Suomessa ja ulkomailla”, hän sanoo.
Hruba on saanut oikeustieteellisestä tiedekunnasta ohjaajan väitöskirjatutkimukselleen. Haastatteluhetkellä hän on juuri saanut tietää saaneensa uuden apurahan Opetushallituksen ukrainalaisille tohtoriopiskelijoille tarkoitetusta apurahaohjelmasta. Se turvin hän voi työskennellä syksyyn 2023 saakka.
”Tunnen muitakin Suomeen saapuneita ukrainalaisia. Me kaikki olemme kiitollisia siitä, että voimme täällä ollessamme jatkaa opintojamme. Se auttaa myös viemään ajatukset hetkeksi pois siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu.”
Ukrainalaisille perustutkinto-opiskelijoille Helsingin yliopisto tarjoaa alkavana lukuvuonna samoja tukimuotoja kuin viime keväänä.
Keväällä yliopisto ilmoitti avaavansa avoimen yliopiston kurssit maksutta ukrainalaisyliopistoissa aiemmin opiskelleille opiskelijoille syksyyn 2023 saakka. Tätä kautta avoimen yliopiston kursseille oli elokuun alkuun mennessä ilmoittautunut 120 opiskelijaa. Avoimen yliopiston johtaja Jenni Krapu kertoo, että suosituimpia ovat olleet suomen kielen kurssit. Myös tietojenkäsittelytieteiden kursseille on ollut kysyntää.
Helsingin yliopisto myöntää edelleen myös erillisten opintojen suoritusoikeuksia niille Suomeen saapuneille, joiden tutkinto-opintojen suorittaminen ukrainalaisessa korkeakoulussa on keskeytynyt sodan takia.
Vararehtori Nordlundin tietojen mukaan erillisiä opintoja suoritti kevätlukukaudella 26 opiskelijaa. Erillisiä opinto-oikeuksia voi suorittaa heinäkuuhun 2023 saakka. Opinnot ovat ukrainalaisille maksuttomia.
”Meidän ei nyt pidä aggressiivisesti lähteä houkuttelemaan ukrainalaisia opiskelijoita ja tutkijoita pois Ukrainasta, vaan tukea heitä.”
Nordlund kertoo, että nykyisiä tukimuotoja jatketaan tarvittaessa ja yliopistolla on mahdollisuus kehittää uusia yhteistyössä muiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa.
Tällä hetkellä yliopistolla ei kuitenkaan ole suunnitteilla uusia tukimuotoja ukrainalaisille opiskelijoille tai tutkijoille. Yksi perustelu tähän on Ukraina, joka vaikuttaa pelkäävän aivovuotoa.
Nordlundin käsityksen mukaan Ukraina toivoo, ettei ukrainalaisia opiskelijoita vietäisi pois maasta. Hän kertoo, että vielä kevättalvella tilanne Ukrainassa oli niin vaikea, että näytti siltä, että kaikki maan yliopistot jouduttaisiin sulkemaan. Niin ei käynyt, vaan suurin osa yliopistoista jatkaa toimintaansa tavalla tai toisella esimerkiksi verkossa.
”Meidän ei nyt pidä aggressiivisesti lähteä houkuttelemaan ukrainalaisia opiskelijoita ja tutkijoita pois Ukrainasta, vaan tukea heitä. Toivomus olisi, että tilanne rauhoittuisi, ja kaikki, jotka haluavat suorittaa tutkintonsa loppuun, saisivat suorittaa sen loppuun Ukrainassa.”
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi on sopinut Ukrainan opetusministeriön kanssa, että Suomessa suoritetut yliopisto-opinnot voidaan soveltuvin osin hyväksyä osaksi ukrainalaisia tutkintoja.
Myös Alina Hruban kotiyliopisto Harkovassa jatkaa edelleen toimintaansa verkossa.
Hruba ei vielä tiedä, palaako hän suorittamaan tohtoriopintojaan kotiyliopistoon Ukrainassa vai ei. Hän pohtii, hakisiko Helsingin yliopiston oikeustieteen tohtoriohjelmaan vielä tämän lukuvuoden aikana.
Hän on juuri saanut valmiiksi väitöskirjansa tutkimussuunnitelman uuden ohjaajansa kanssa. Myös väitöskirjan Pohjoismaita käsittelevä aihe puoltaisi jäämistä.
”Kun saavuin Suomeen keväällä, kaikki tuntui sekavalta. Vei aikaa tajuta, mitä oli tapahtunut ja käsitellä kaikkea sitä. Nyt tunnen oloni jo kotoisaksi ja pidän tästä paikasta. Kaikki ovat olleet reiluja ja valmiita auttamaan”, Hruba sanoo.
