Koronapandemia on jättänyt pysyvät jälkensä opiskelijajärjestöihin. Osalla järjestöistä on ollut vaikeuksia saada uusia jäseniä mukaan ja pitää toiminta käynnissä, kun koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet kasvokkaisia tapaamisia.
Opiskelijajärjestöjen vaikeudet on havaittu myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY). HYY:n piiristä poistui pandemian aikana tavallista enemmän järjestöjä. Piiristä poistuminen tarkoittaa, ettei järjestö saa enää esimerkiksi HYY:n järjestötukia. Järjestö saattaa siis jatkaa toimintaansa, mutta mahdollisesti aiempaa pienimuotoisempana.
”HYY:n piiristä pandemian aikana poistuneiden järjestöjen tilanne on ollut tavallisesti vaikea jo valmiiksi. Koronan vaikutukset ovat saattaneet olla niille lähinnä viimeinen niitti”, arvioi HYY:n hallituksen tapahtuma- ja viestintävastaava Emilia Junnila.
Junnilan mukaan asiaa on vaikea selvittää, koska taustalla voi olla muitakin syitä kuin koronapandemia. Viime syksynä HYY:n piiristä poistui kahdeksan järjestöä, kun normaalina lukukautena niitä poistuu neljästä viiteen.
Tänä keväänä esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historian ystävät (HYYHY) päätti poistua HYY:n piiristä. Järjestö kertoi verkkosivuillaan, että jäsenistössä on nykyään pääasiassa entisiä opiskelijoita, minkä takia sen ei kannata jatkaa opiskelijajärjestönä vaan tavallisena yhdistyksenä.
Tällä hetkellä HYY:n piirissä toimii noin 250 järjestöä. Piiristä poistuneita järjestöjä on palannut HYY:n piiriin ja uusia järjestöjä perustettu.
HYY:n hallituksen järjestö- ja yhdenvertaisuusvastaavan Linnea Keltasen mukaan etenkin pandemian alku oli kova isku opiskelijajärjestöille.
”Pandemian jatkuessa järjestöt ovat mukautuneet tilanteeseen”, Keltanen sanoo.
Siitä huolimatta jatkuvasti muuttuvat rajoitukset ja pitkään jatkunut epävarmuus ovat heikentäneet vapaaehtoisten järjestötoimijoiden motivaatiota. Yhdistys tarvitsee toimiakseen hallituksen. Mitä vähemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä hankalampi sen on saada hallitukseen riittävästi edustajia.
HYY ei ole vielä selvittänyt tarkemmin pandemian vaikutuksia järjestöihin. Emilia Junnilan mukaan monet vaikutukset näkyvät todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä.
”Uskon, että pandemia on muuttanut opiskelijakulttuuria pysyvästi”, Junnila sanoo.
Kuorojen perinteisiin kuuluvat kevät- ja joulukonsertit, joiden lipputuloja kuorot eivät ole saaneet pandemian aikana.
Monien kulttuurijärjestöjen toiminta vaatii jäsenten fyysistä läsnäoloa. Sellaisia ovat esimerkiksi kuorot, joita kuuluu HYY:n piiriin noin kymmenen. Wiipurilaisen osakunnan laulajien (Wiol) johtaja Riku Laurikka kertoo, että pandemia-aikana etäyhteydet ovat pitäneet kuoroyhteisöä kasassa, mutta varsinaista toimintaa niillä ei voi korvata.
”Etäyhteydellä harjoittelu toimii vain hetkellisesti, kun aloitetaan uusia lauluja”, Laurikka sanoo.
Kuorojen perinteisiin kuuluvat kevät- ja joulukonsertit, joiden lipputuloja kuorot eivät ole saaneet pandemian aikana. Se on tehnyt kuorojen talouteen suuren loven.
Esimerkiksi Keskisuomalaisen osakunnan kuoron Metsoforten kevätkonsertteja ei ole järjestetty kahteen vuoteen. Viime vuoden joulukonserteista pidettiin vain osakuntakuorojen yhteinen Akateeminen Joulukonsertti.
”Usko ei riittänyt oman joulukonsertin järjestämiseen viime vuonna. Konserttien suunnittelu on raskasta lykkääntymisten ja peruuntumisten takia”, Metsoforten puheenjohtaja Iiris Viljamaa sanoo.
Murhetta kuoroille on tuottanut myös uusien jäsenten hankkiminen ja sitouttaminen.
”Etäaikana yhteisöön mukaan pääseminen on oman aktiivisuuden varassa. Uusien laulajien kato on ollut selvästi normaalia suurempaa”, Wiolin puheenjohtaja Pinja Mero sanoo.
”Kehityssuunta oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, mutta kun ravintolat ovat olleet kiinni, ehkä ihmiset ovat miettineet elämäntapojaan entistäkin laajemmin.”
Pandemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia opiskelijakulttuuriin, selviää Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) järjestöille viime vuonna tekemässä kyselyssä.
Kyselyn mukaan opiskelijajärjestöt ovat ottaneet käyttöön uusia tapahtumakonsepteja ja tapoja yhteydenpitoon. Zoomin ja Discordin kaltaiset alustat saattavat jäädä käyttöön, vaikka pandemia ei rajoittaisi enää toimintaa.
Videoyhteyksien avulla erityisesti perheelliset ja muilla paikkakunnilla asuvat opiskelijat ovat voineet osallistua toimintaan. Kyselyn perusteella moni on kokenut, että kynnys osallistua tapahtumiin on aiempaa matalampi.
Myös vanhoiksi ja ummehtuneiksi koettuja perinteitä on ollut aikaa uudistaa, kun tapahtumat ovat olleet tauolla. TYY on kertonut muun muassa nimeävänsä perinnetapahtumiin jatkossa yhdenvertaisuustarkkailijoita.
HYY:n tapahtumavastaava Emilia Junnila kertoo, että myös alkoholittomuuteen kannustava sober curious -trendi näkyy opiskelijoiden keskuudessa, vaikka opiskelijakulttuuriin on perinteisesti liitetty runsas alkoholin käyttö.
”Kehityssuunta oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, mutta kun ravintolat ovat olleet kiinni, ehkä ihmiset ovat miettineet elämäntapojaan entistäkin laajemmin.”
Järjestöt ovat olleet huolissaan myös perinteiden jatkumisesta. Toisaalta painetta ylläpitää perinteitä ei välttämättä ole samalla tavalla ollut, kun tapahtumia ei ole voitu järjestää, sanoo HYY:n järjestövastaava Linnea Keltanen.
”Korkeakouluopiskelijat näyttävät muutenkin olevan taipuvaisia luomaan uutta ja uudistamaan vanhoja perinteitä.”
