Miltä tuntuisi opiskella tietäen, että valmistumisen jälkeen odottaa lähes varma työllistyminen? Tai että työpaikan sijainnin Suomessa saisi päättää lähes vapaasti omien mieltymysten mukaan? Eikä nyt puhuta koodareista tai IT-alasta, vaan Suomea vaivaavasta farmaseutti- ja proviisoripulasta.
Varsinkin farmaseuteista on pulaa kaikkialla Suomessa. Työ- ja elinkeinotoimistojen tuottaman ammattibarometrin mukaan farmaseuteista on eniten pulaa Vaasan ja Seinäjoen alueella. Pulaa on myös erityisesti maakuntien suurimmissa kaupungeissa, kuten Porissa, Tampereella, Lahdessa, Rovaniemellä, Imatralla ja Kouvolassa.
Ongelma on jatkunut jo pitkään. Apteekkariliiton kesällä 2019 tekemän kyselyn mukaan yli puolet Suomen apteekeista oli kärsinyt työvoimapulasta viimeisen vuoden aikana.
”Se, että lähes revitään opiskelujen jälkeen töihin, tuo tietyn turvallisuuden tunteen”, kertoo Kalle Manninen, Helsingin yliopiston tiedekuntajärjestön Yliopiston farmasiakunnan (YFK) hallituksen puheenjohtaja ja viidennen vuoden proviisoriopiskelija.
Työ apteekissa ei ole kuitenkaan Mannisen ensimmäinen vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Häntä houkuttelee enemmän väitöskirjan tekeminen tai farmasiaa lähellä olevalle alalle hakeutuminen.
Mannisen mukaan monet farmasiakunnan opiskelijat hakeutuvat valmistumisen jälkeen apteekkeihin töihin vuokratyöfirman kautta lähinnä ”miettimään, mitä sitten oikeasti haluaisi tehdä”.
”Apteekissa työskentely on kyllä vastuullinen asiantuntijatyö, jossa kokee olonsa tärkeäksi. Kun tiskille tulee ihminen, jolla on joku vaiva, muutaman minuutin rupattelulla hänen oloonsa voidaan saada jo muutos”, Manninen kuvailee.
”Pakollisten harjoittelujen jälkeen työ kuitenkin muuttuu vähän mekaaniseksi. Yllätyksiä tulee, mutta ne harvenevat sitä mukaa, kun tilanteet tulevat tutuiksi.”
Manninen pohtii, että apteekkityön houkuttelevuutta voisi lisätä esimerkiksi monipuolistamalla työnkuvaa, nostamalla palkkaa tai pidentämällä taukoja, jotka nyt ovat työehtosopimuksen mukaan 20 minuuttia ruokailulle ja 10 minuuttia kahville.
Manninen huomauttaa, että monet vastavalmistuneet farmaseutit käyttävät tutkintoa pohjana hakiessaan muille aloille.
Muun muassa Helsingin yliopisto on vastannut farmaseuttipulaan lisäämällä opiskelupaikkoja. Kun kevään 2017 yhteishaussa tarjolla oli 143 farmaseutin ja 40 proviisorin aloituspaikkaa, nykyään paikkoja on 160 ja 43. Opiskelupaikkojen määrää on lisätty myös Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi ennen pelkästään farmaseutteja kouluttaneessa Åbo Akademissa on aloitettu myös proviisorien kouluttaminen.
Farmaseutti on kanditasoinen tutkinto, proviisori puolestaan maisteritasoinen. Esimerkiksi Helsingissä voi hakea pelkästään kanditasoiseen farmaseutin koulutusohjelmaan tai viiden vuoden proviisorin ohjelmaan. Vain proviisorit voivat hakea apteekkilupia ja ryhtyä apteekkareiksi.
Manninen huomauttaa, että monet vastavalmistuneet farmaseutit käyttävät tutkintoa pohjana hakiessaan muille aloille. He hakevat usein opiskelemaan lääketiedettä, elintarviketieteitä tai erilaisiin diplomi-insinööriohjelmiin, kuten kemiantekniikkaan tai bioinformaatioteknologiaan.
”Proviisorin tutkintoon haluaa reippaasti enemmän ihmisiä kuin sinne otetaan sisään, ja muiden alojen maisteritutkinnot kelpuutetaan esimerkiksi lääketeollisuudessa ikään kuin sitä vastaavana. Siksi monet juuri valmistuneet tekevät suhteessa lyhyitä työjaksoja opintojensa jälkeen”, Manninen kertoo.
Farmaseutin keskipalkka on noin 2 900 euroa kuussa, proviisorin puolestaan noin 4 100 euroa, kertoo Apteekkariliitto. Viime kevään yhteishaussa Helsingin yliopiston 160 farmaseutin paikkaa haki 1 000 hakijaa. Proviisorin koulutusohjelman 43:a paikkaa haki 1 207 hakijaa.
Farmasialiiton hallituksen puheenjohtajan Maija Pirttijärven mukaan opiskelupaikkojen lisääminen ei ole ainoa ratkaisu alaa vaivaamaan työvoimapulaan. Ratkaisuja tarvittaisiin myös siihen, miten farmaseutit pysyisivät alalla pidempään.
Farmaseutti voi työllistyä apteekkien lisäksi esimerkiksi lääketeollisuuteen, sairaaloihin tai terveyskeskuksiin sekä yrittäjäksi tai viranomaistehtäviin.
”Vaikka varsinaisia ylenemisvaihtoehtoja farmaseuteilla on vähän, työkenttä on laaja”, Pirttijärvi sanoo.
Pirttijärven mukaan vuokratyöyritysten suosion lisääntyminen on huomattu myös liitossa. YFK:n puheenjohtaja Manninen pohtii, että vuokratyöfirmat vetävät vastavalmistuneita puoleensa muun muassa joustavien työaikojen ja -sopimusten avulla.
”Jotkut opiskelijat sanovat, että heidän tekee mieli katsella uusia paikkoja ja maisemia, ja siksi he työskentelevät vuokratyöfirman kautta”, Manninen sanoo.
Osa vuokratyöyrityksistä tarjoaa myös rekrytointibonuksia. Esimerkiksi terveysyritys Oriolaan kuuluvalla Farenta-henkilöstöpalveluilla oli viime syksynä kampanja, jossa työsopimuksen allekirjoittanut farmaseutti sai enimmillään tuhannen euron palkkion, jos hän sitoutui työskentelemään seuraavan vuoden ajan. Myös Farenta pystyisi työllistämään nykyistä enemmän farmaseutteja, mutta hakijoita on vähän.
”Apteekeissa tarvitaan inhimillistä kosketusta.”
Apteekkialalla on edessä useita uudistuksia tulevien vuosien aikana. Eniten alalla puhuttavat lääkesäästöt. Ensi vuoden alusta valtio haluaa säästää lääkekorvauksista 60 miljoonaa euroa. Säästöillä rahoitetaan hoitajamitoituksen aiheuttamia kustannuksia. Apteekkariliiton mukaan pelkona on, että apteekit joutuvat vähentämään henkilöstöään.
Huhtikuun alussa astui voimaan lääkelain muutos, joka muun muassa lyhentää apteekkilupiin liittyvää valitusaikaa sekä mahdollistaa itsehoitolääkkeiden aiempaa vapaamman hinnoittelun.
Uudistuksissa on yhä myös avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi sote-uudistuksen takia tulleet hyvinvointialueet ja niiden yhteistyö apteekkien kanssa on vielä alkutekijöissään. Lisäksi tasaisin väliajoin nousee esiin kysymys siitä, pitäisikö itsehoitolääkkeitä myydä ruokakaupoissa.
YFK:n Manninen uskoo, että uudistuksista huolimatta apteekit tulevat tarvitsemaan farmaseutteja myös tulevaisuudessa.
”Apteekeissa tarvitaan inhimillistä kosketusta. Sitä, että joku osaa neuvoa, miten lääkkeitä käytetään oikein.”
Juttua varten on haastateltu myös terveysyritys Oriolaan kuuluvan Farenta-henkilöstöpalvelujen johtajaa Heikki Materoa sekä Apteekkariliiton viestintäjohtajaa Erkki Kostiaista.
