Alapääkirjoitus: Armeija tarvitsee parhaita mahdollisia ihmisiä, ei vain miehiä

Eikö armeijan tarkoitus ole taata Suomelle paras mahdollinen puolustus eikä toimia koko miesikäluokan koirakouluna, kysyy toimitussihteeri Sonja Parkkinen alapääkirjoituksessa.

T:Teksti:

K:Kuva: Johannes Roviomaa

Henkilökuva Sonja Parkkisesta

Abivuonna oli paljon mietittävää: penkkarit, ylioppilaskirjoitukset, yhteishaku, elämä, tulevaisuus. Ajatus vapaaehtoisesta asepalveluksesta kävi mielessä, mutta unohtui pian. Eihän sitä ole naisena pakko edes ajatella.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tehdyssä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselyssä 21 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, mikä heidän Nato-kantansa on. Miehistä epävarmoja oli 12 prosenttia mutta naisista peräti 30 prosenttia. Toisaalta kävi ilmi, että kriisitilanteessa useampi kuin joka kolmas nainen olisi valmis osallistumaan Suomen aseelliseen puolustamiseen, vaikka asepalveluksen naisista suorittaa vain 0,4 prosenttia.

Turvallisuus- ja puolustuspoliitikkaa voi toki opetella kirjoista, mutta on eri asia saada niistä käytännön kokemusta. Ei siis ole mikään ihme, ettei lähes kolmannes naisista tiedä, mitä Natosta pitäisi ajatella: eiväthän edes kaikki poliitikot ole osanneet muodostaa kantaansa, vaikka mielipiteiden muodostaminen on keskeinen osa heidän työnkuvaansa ja heitä raahataan säännöllisesti maanpuolustuskurssille.

Mutta eikö armeijan tarkoitus ole taata Suomelle paras mahdollinen puolustus eikä toimia koko miesikäluokan koirakouluna?

Asepalvelukseen puolestaan raahataan miehiä. Naisia halutaan raahata lähinnä kutsuntoihin ja niihinkin aikaisintaan vuonna 2023. Sitäkin innokkaammin naiset tahdotaan raahata synnytyslaitoksille (eläkkeenmaksajia tarvitaan) ja sieltä nopeasti takaisin töihin (eläkkeenmaksajia tarvitaan).

Hyviä eläkkeenmaksajia saisi myös niistä miehistä, jotka vastentahtoisesti hukkaavat työ- tai opiskeluvuoden kasarmeilla ja koulujen atk-tukihenkilöinä. Joidenkin mielestä miesten yleisestä asevelvollisuudesta on sentään se hyöty, että siellä vetelät pojat oppivat petaamaan sängyn ja heräämään aamulla ihmisten aikaan. Mutta eikö armeijan tarkoitus ole taata Suomelle paras mahdollinen puolustus eikä toimia koko miesikäluokan koirakouluna?

Yle uutisoi vuonna 2020, että kolmasosa nuorista miehistä ei enää suorita asepalvelusta. Riskinä on, että tulevaisuudessa sodanajan vahvuutta, 280 000 henkilöä, ei saada kasaan pelkillä miehillä. Maavoimien silloinen komentaja Petri Hulkko haaveili Ylen jutussa, että naisia tulisi armeijaan kaksin- tai kolminkertaisesti nykyistä enemmän. Ilmeisesti naisetkin kelpaavat, mutta vain varamiehiksi.

”Naisia enemmän palvelukseen ja mahdollisimman paljon miehiä”, Hulkko totesi haastattelussa.

Ratkaisua ongelmaan kannattaisi ennemmin etsiä siitä, miten puolustusvoimat saisi palvelukseen mahdollisimman paljon parhaita mahdollisia ihmisiä.