Olen seurannut Suomen hävittäjähankintoja ja erityisesti niihin liittyvää julkista keskustelua vuodesta 2015. Siinä toistuu vuodesta toiseen sama kaava. Hankintoja kohtaan esitetään kritiikkiä ja pyydetään vaihtoehtoja. Puolustushallinto ja poliitikot vastaavat toistamalla tautologista mantraa. Suomi tarvitsee 64 hävittäjää, koska Suomi tarvitsee 64 hävittäjää.
Olen varma, että Suomi on täynnä lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, varhaiskasvattajia, pelastajia ja maanviljelijöitä, jotka löytäisivät omalta kentältään kymmenelle miljardille perustellusti käyttöä vuosikymmeniksi.
Tulevien hävittäjien elinkaaren aikana, kolmessakymmenessä vuodessa, ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat, Maapallo kohtaa yhä voimakkaampia ekologisia ongelmia, kenties pandemioita, taloudellisia romahduksia, ties mitä.
Demokraattisen päätöksenteon ja julkisen keskustelun yhteydessä deliberaatiolla tarkoitetaan eri näkemyksiä huomioonottavaa, tasapuolista ja parhaisiin perusteluihin pohjautuvaa keskustelua ja päätöksentekoa. Tällaista keskustelua Suomessa ei ole käyty hävittäjistä.
On selvää että Suomi tarvitsee uskottavan puolustuksen ja aseita. Silti myös niihin kohdistuvia satsauksia tulisi pystyä demokraattisessa sivistysvaltiossa tarkastelemaan laaja-alaisemmin kuin nyt on tehty.
Hävittäjistä on kyllä kirjoitettu puolesta ja vastaan artikkeleita ja kirjoja, pidetty tiedotustilaisuuksia ja mielenilmauksia, mutta hankinnoista on ollut hankala keskustella, sillä tietoa niiden kustannuksista ei ole avattu edes kansanedustajille. Sama ongelma vaivasi 1990-luvun Hornet-kauppoja. Laman keskellä kansanedustajilla ei ollut aavistustakaan koneiden käyttökustannuksista.
Näyttää siltä, että jälleen kerran hävittäjäkauppojen suurin voittaja on sotateollinen kompleksi, teollisuuden, armeijan ja poliitikkojen verkosto, jolla on valtaa ohjailla erilaisia hankintoja pienen piirin taloudellisten intressien mukaisesti.
Karl Marx on sanonut, että kaikki merkittävä tapahtuu historiassa kahdesti. Ensin tragediana, sitten farssina.
Lue myös:
Oikaisu 9.2.2022 kello 14.44: Tragedioista ja farsseista puhui alun perin Karl, ei Groucho Marx.
