Kovat piipussa

Suomen uusien hävittäjien elinkaarikustannukset ulottuvat 2060-luvulle. Ylioppilaslehti pyysi silloisia aikuisia esittämään näkemyksensä asekaupoista.

T:Teksti:

T:Teokset Ali, Alpo, Bertta, Elina, Hedda, Liina & Olavi

Viime joulukuussa Suomi teki 8,4 miljardin euron suuruisen ostopäätöksen. Hallitus kertoi ostavansa 64 kappaletta yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35a Lightning II-hävittäjiä.

HX-hankkeen kokonaishinnaksi on arvioitu noin 30 miljardia euroa. Se koostuu hankintahinnan lisäksi hävittäjien elinkaarikustannuksista, eli koneiden käytöstä, huollosta, päivittämisestä, infrastruktuurin ylläpidosta ja muista hävittäjien käyttämisestä koituvista kuluista. Esimerkiksi yhden F-35-hävittäjän lentotunti maksaa noin 10 000 euroa.

Yhdysvaltalaisilta valmistajilta kerättyjen tietojen perusteella 65 koneen F-35-laivueen 30 vuoden elinkaarihinta olisi yli 38 miljardia euroa.

Kanadalainen politiikan ja oikeustieteiden professori Michael Byers on tehnyt F-35-hävittäjistä riskianalyyseja. Byersin mukaan pahimmassa skenaariossa elinkaarikustannukset 65 koneella voisivat nousta jopa 85 miljardiin euroon. Suomen laskelmat ovat kaukana näistä.

Yhden hävittäjän hinta, elinkaarikustannukset mukaan laskettuna, on noin 450 miljoonaa euroa. Se vastaa esimerkiksi 3 500 uuden ambulanssin hintaa tai 10 000 sairaanhoitajan keskimääräistä vuosiansiota.

Hävittäjien lukumäärä perustuu vuonna 1947 solmittuun Pariisin rauhansopimukseen. Suomi kuului toisen maailmansodan häviäjiin, joille asetettiin rajoituksia asevoimien kokoon. Suomen ilmavoimille säädettiin 60 koneen enimmäismäärä. 1990-luvulla F/A-18-Hornetteja hankittiin tämän lukumäärän pohjalta.

Keskustan Juha Sipilän johtamaan hallitusohjelmaan kirjattiin kauppaehdoiksi, että HX-hanke korvaa Hornettien suorituskyvyn täysimääräisesti.

Tulevat hävittäjähankinnat ovat kuitenkin monin verroin täysimääräistä korvaamista suuremmat. Niiden tärkeimmäksi kriteeriksi valittiin suorituskyky.

Muut vaihtoehdot, kuten nykyisten hävittäjien käyttöiän pidentäminen tai pienemmän hävittäjämäärän ostaminen, ammuttiin nopeasti alas.

”Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista”, kerrottiin joulukuussa julkaistussa Valtioneuvoston tiedotteessa.

Olavi, 2 v Naton 5. artikla (2021) huopakynä, kopiopaperi
Olavi, 2 v Itämeren alueen vakauden hinta (2021) huopakynä, kopiopaperi
Olavi, 2 v Tulimeri itäisen vihollisen yllä (2021) huopakynä, kopiopaperi
Olavi, 2 v Kalliit lelut – vapise Kreml! (2021) huopakynä, kopiopaperi

Hävittäjien elinkaarikustannukset saattavat nousta merkittävästi tulevaisuudessa muun muassa työn hinnan, raaka-aineiden saatavuuden ja valuuttamuutosten takia.

Taloudelliset suunnitelmat ja todellisuus eivät ole kohdanneet Suomen asekaupoissa myöskään historiallisesti tarkasteltuna. Kun 1990-luvulla hierottiin Hornet-kauppoja, Yhdysvallat houkutteli Suomea lukuisilla vastakaupoilla, jotka jäivät enimmäkseen lupausten tasolle.

Nyt Suomi on ostamassa aseita, joita jopa Yhdysvaltain asevoimien johto pitää liian kalliina. Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirasto GAO julkaisi heinäkuussa 2021 raportin, jossa vaadittiin F-35-valmistajaa leikkaamaan valmistuskuluja. 

Maailman valtiot käyttävät vuosittain asehankintoihin 2 000 miljardia dollaria ja tukevat fossiiliteollisuutta 5 000 miljardilla.

Suomi haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Samanaikaisesti hävittäjäkaupat vauhdittavat aseiden kilpavarustelua ja fossiiliteollisuutta. Nykyiset hävittäjät tuottavat noin puolet Puolustusvoimien kaikista päästöistä.

SaferGlobe-ajatushautomon mukaan Suomi on kunnostautunut myös aseiden viennissä. Ajatushautomon raportin mukaan suomalaisyritykset ovat 2000-luvulla vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita yli kahden miljardin euron arvosta yli sataan maahan. Vuonna 2020 Suomi vei aseita yhteensä noin 160 miljoonalla eurolla 70 maahan.

Niin ei välttämättä tarvitsisi olla.

Nobel-palkitut tutkijat laativat vuonna 2021 maailman valtioille vetoomuksen. Heidän mielestään sotilasmenoja pitäisi karsia ja säästyneet rahat käyttää ihmiskunnan suurten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja pandemioiden torjuntaan.

Bertta, 11 v Jag gripen: asetelma (2021) vahaliidut paperille
Liina, 7 v Super hornet – ihmepilvivauhti (2021) puuvärit, kopiopaperi
Alpo, 7 v Uskottava puolustuskyky (2022) puuvärit ja lyijykynä paperille
Elina, 4 v Häiveominaisuus: hävittäjä näyttää kalalta (2022) puuvärit ja lyijykynä paperille

Usein yhteiskunnan palveluiden riittämättömyyttä perustellaan resurssien puutteella.

Esimerkiksi vuonna 2018 Helsingin Meilahteen valmistui lastensairaala, jonka kustannukset olivat noin 185 miljoonaa euroa. Lastensairaalaa rahoitettiin 38 miljoonalla eurolla kansalaiskeräyksen voimin.

Sdp:n Sanna Marinin hallitus on esittänyt leikkauksia muun muassa taiteen ja kulttuurin, tieteen ja tutkimuksen ja nuorisotyön määrärahoihin.(Julkisen paineen takia monia leikkauksia on sittemmin peruttu.) Koronapandemian takia Suomi on ottanut lisää velkaa noin 30 miljardia euroa.

Hävittäjähankintojen takia eduskunta kasvatti vuoden 2021 puolustusbudjettia 1,7 miljardilla eurolla eli 54 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että seuraavat vuosikymmenet 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta sijoitetaan uusiin hävittäjiin.

Vuonna 2015 puolustusvoimien ulkoisen viestinnän tavoitteena oli, että kansalaiset eivät vaikeassa taloustilanteessa kyseenalaista puolustukseen tehtäviä lisäsatsauksia – etenkään hävittäjäkauppoja. Hävittäjähankinnat on myös tarkoituksella ajoitettu vaalikausien väliin. Poliitikkojen mukaan Suomen historian suurimmasta hankinnasta tehtiin päätös yksimielisesti. Ne harvat poliitikot, jotka ovat tarkastelleet hankintoja kriittisesti, ovat saaneet eduskunnalta kurinpalautusta.

Rauhanjärjestöjen vuonna 2021 teettämän mielipidekyselyn mukaan kansalaismielipide oli kaikkea muuta kuin yksimielinen.

Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean kyselyyn vastasi 1 025 suomalaista. Noin 40 prosenttia vastaajista olisi halunnut pienentää hankintaa tai luopua siitä kokonaan, koronapandemiaan vedoten. Yhtä moni kannatti hankintojen nykyistä laajuutta. Viidennes vastaajista ei osannut ottaa kantaa.

Hedda, 8v Hiiret pitää hävittää (2021) puuvärit, vesiväripaperi

Uuusia hävittäjiä on markkinoitu suomalaisille ahkerasti. Puolustusministeriö julkaisi hävittäjävalmistajien markkinointivideoita myös omilla verkkosivuillaan. Niissä hävittäjä lentää revontulien keskellä liehuvan Suomen lipun läpi. Eeppinen kuvasto esittelee aavikkoja, arktista luontoa ja avaruusraketteja. (Lockheed valmistaa myös avaruusteknologiaa).

Hävittäjien markkinointivideot ovat tuttuja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Noora Kotilaiselle, joka tutkii suomalaista militarismia. Hän on tutkinut myös aseyhtiöiden hävittäjävideoiden narratiiveja. Militarismilla hän tarkoittaa sotilaallisten arvojen vaalimista ja niiden erityisasemaa yhteiskunnassa.

”Aseyhtiöt käyttivät viestinnässään räikeästi hyväkseen kansallisia aineksia, kuten Kalevalaa, luonnon puhtautta, metsää ja puolustushistoriamme myyttejä, joita Suomessa käytetään muutenkin militarismin perustelussa”, Kotilainen kertoo.

Kotilaisen mukaan niitä voi pitää esimerkkinä suomalaisen arjen ja lapsuuden militarisaatiosta.

Ali, 4 v Untitled (2021) digitaide, iPad
Kössi, 8 v Hedelmähävittäjä (2021) digitaide, iPad Pro

”Suomalaisenkin lapsuuden militarisaatiosta kertovat arjen esimerkit. Militarisaatiota on, kun lasten jalkapalloturnauksen aulaan tuodaan Puolustusvoimien lentokonesimulaattori tai päiväkotilapsia viedään Kaivopuistoon katsomaan hävittäjiä ja lapsille jaetaan Lockheed Martinin lippalakkeja.”

Suomi on Kotilaisen mukaan kulttuurisesti ja poliittisesti katsottuna militaristinen valtio. Sen kriittinen tutkiminen aiheuttaa hänen mukaansa usein kiusaantumista ja ärsyyntymistä, toisinaan myös vaiennuspyrkimyksiä. Kotilaisen mielestä se kertoo siitä, että tutkimukselle on tarvetta.

Aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Ulkopoliittisessa instituutissa työskennellyt Kotilainen johtaa tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan sotilaallisen vallan kieltä suomalaisessa demokratiassa.

Militarismin voimasta kertoo hänestä esimerkiksi se, että on helpompi kuvitella maailmanloppu kuin maailma ilman sotaa ja aseita.

Kotilainen kuvailee hävittäjäkauppoja salailevaksi kähminnäksi, josta hyötyvät samat tahot, jotka ovat olleet päättämässä hankinnoista. Sotilasuralta ja päätöksiä valmistelemasta on usein siirrytty liukkaasti asevalmistajien lobbareiksi.

”Näissä tilanteissa demokraattiset periaatteet eivät ole toteutuneet”, Kotilainen sanoo.

Entä mitä mieltä Kotilainen on Ylioppilaslehden avustajien piirustuksista?

”Useammassa lasten kuvassa tuli esiin sanan hävittäjä merkitys, jokin, joka hävittää tai tuhoaa asioita. Hävittäjät kuvataan värillisen elollisen luonnon kanssa vastakohtaisina, tummina ja raskaina möykkyinä taivaalla”, Kotilainen kommentoi.

”Toisaalta joissain kuvissa tekniseen hävittäjään oli liitetty inhimillistäviä tai eläimellistäviä piirteitä: Hymy, silmät, kasvonpiirteitä tai lintumainen olemus. Tämä on tietysti lasten piirroksille ominaista, mutta voisi sitä tulkita niinkin, että personifioivat piirteet pehmentävät lentokoneen teknistä olemusta.”

”Yksi taistelukone oli hävittämässä hiiriä…”

Artikkelissa on käytetty lähteenä Raportti uusien hävittäjien hankinnasta -tietokirjaa (Into, 2021), jonka on toimittanut Kimmo Kiljunen.

Osa lapsista kieltäytyi piirtämästä hävittäjiä eettisiin syihin vedoten.