Teidän korkeutenne! Annika Saarikko ja hovikunta!
Kuten Te me molemmat tiedämme, puheenjohtaja ja ministeri eivät ole riittäviä titteleitä kuvaamaan veroistanne hallitsijaa.
Te – puhumattakaan puolueestanne – olette osoittaneet poikkeukselliset kykynne siinä, kuinka käyttää valtaa suomalaisella poliittisella kentällä. Ette arkaile keinuttaa venettä, jos jokin yhteistyökumppaneidenne toiminnassa ei miellytä. Ette, vaikka se olisi isänmaan etu. Mainitsittekin taannoisessa puheenvuorossanne, että on vaikeaa toimia, kun kansan etu ja omat arvot eivät ole linjassa. Ah ja voih, tunnemme tuskan!
Viime vuosina tilanteissa, joissa muiden toiminta ei ole miellyttänyt puoluettanne, olette puolueena kaatanut hallituksia ja erottanut pääministerin.
Kumartaen, niiaten, suosioonne sulkeutuen!
Ja jo pelkästään koronakriisin aikana olette höykyttäneet politiikan valtasuhteita vaihtamalla raskaan salkun ministeriä ja vihjailemalla hallituksen jättämisellä, jos ilmastotavoitteet ovat meinanneet äityä liian kunnianhimoisiksi.
Siksi haluammekin kruunata teidät ja myöntää teille ja koko keskustapuolueelle eräänlaisten kuninkaallisen arvonimen.
Se on drama queen.
Kuningattaren ei sovi olla paljain päin. Siksi tohdimmekin lahjoittaa teille kruunun.
Tehkää niin hyvin ja painakaa se päähänne, jos suinkin rohkenette. Olette turpeella kuorrutetun tiaranne totisesti ansainnut.
Kumartaen, niiaten,
suosioonne sulkeutuen,
Ylioppilaslehti
