Opiskelija pyrki eroamaan ylioppilaskunnasta, hallinto-oikeus ei armahtanut jäsenmaksuista

Ylioppilaskunnan "automaattinen" tai "pakkojäsenyys" on ikuisuusaihe politiikassa. Nyt siihen on otettu kantaa myös hallinto-oikeudessa.

Syksyllä 2018 kaksi Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijaa Ville Laakso ja Sami-Petteri Seppä panivat Turun hallinto-oikeudessa vireille valituksen.

Seppä halusi erota ylioppilaskunnasta ilman, että menettäisi opiskeluoikeutensa. Hän vaati myös, että Turun yliopiston ylioppilaskunta (Tyy) joutuisi palauttamaan jo maksetun jäsenmaksun. Myös Ville Laakso teki vastaavan valituksen.

Hakemusta perusteltiin sillä, että yliopistolaissa säädetty jäsenyys ylioppilaskunnassa on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos tavallinen laki on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, perustuslaki voi ajaa edelle.

Marraskuun alussa oikeus antoi asiasta ratkaisunsa:

”Hallinto-oikeus ei voi jättää yliopistolain säännöstä soveltamatta. Sepän ei siten voida katsoa eronneen ylioppilaskunnasta”, se totesi.

”Pakkojäsenyyden” vastustajat katsovat, että ylioppilaskunnan automaattinen jäsenyys rikkoo perustuslakia, jonka mukaan kansalaisella on vapaus kuulua tai olla kuulumatta yhdistyksiin.

Kannattajat viittaavat yliopistolakiin. Se sanoo näin:

”Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan.”

3. marraskuuta hallinto-oikeus totesi näin:

”Kun otetaan huomioon myös ylioppilaskunnille säädetyt julkiset tehtävät, ne eivät rinnastu yhdistyslaissa tarkoitettuihin aatteellisiin yhdistyksiin. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyydellä ei siksi tässä tapauksessa voida katsoa puututtavan yhdistymisvapauden ydinalueeseen.”

Laakso kertoo kaksikon harkitsevan vakavasti valitusluvan hakemista
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kysymys on Laakson mukaan ennen kaikkea periaatteellinen.

Laakso ja Seppä päätyivät pohtimaan jäsenyyskysymystä, kun Laakso oli Tyyn edustajistossa, Seppä sen hallituksessa.

”Lisäksi oikiksen kautta on saanut aika vahvan käsityksen siitä, miten
perusoikeussääntely menee ja miten sen pitäisi mennä.”

Molempien mielestä jäsenmaksuja koskevaa keskustelua on käyty vääristä kysymyksistä. Puhutaan vaikkapa siitä, onko nykyinen järjestely hyvä vai huono asia, Laakso kertoo.

”Oikeastaan kysymys on siitä, millaista perusoikeuksien suojaa tässä valtiossa saa ja millä tavalla kunnioitamme perusoikeuksia.”

Juttua muokattu 17.12.2020 kello 14.45. Lisätty tieto Ville Laakson valituksesta Turun hallinto-oikeuteen.