Hyy päivitti yhdenvertaisuussuunnitelman – enää se ei määrittele vammaisuutta ”alakulttuuriksi”

Yhdenvertaisuussuunnitelman avulla Hyy pyrkii kitkemään esimerkiksi rasismia ja seksismiä opiskelijayhteisöstä.

T:Teksti:

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan uusi yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2021–2023 hyväksyttiin edustajiston kokouksessa 8. syyskuuta.

Suunnitelma sisältää 45 toimenpidettä, joilla Hyy pyrkii puuttumaan esimerkiksi kiusaamiseen, syrjintään ja rasismiin niin Hyyn organisaatiossa kuin sen piirissä toimivissa järjestöissä.

Hyy muun muassa toteaa, että vessojen on oltava sukupuolineutraaleja, sitsilauluista on poistettava loukkaavat lyriikat ja että juhlissa alkoholittomaksi juomaksi on tarjottava muutakin kuin vettä.

Muutosehdotuksia ei esitetty. Edustajisto hyväksyi suunnitelman sellaisenaan.

Edustajistoryhmät saivat kommentoida suunnitelmaa luonnosvaiheessa, mutta valmistelusta vetovastuussa olivat hallituksen jäsenet Lovisa Hirvonen ja Riku-Petteri Kyllönen sekä sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiia Niemi.

Kokouksessa edaattoreita ilahdutti kirjaus, jonka mukaan jokaisen oikeutta koskemattomuuteen on kunnioitettava. Kehuja sai myös käytäntö siitä, että tapahtumia järjestetään vastedes eri kampuksilla, ei vain keskustassa.

Edustaja Marianna Heinonen (sitvas) kuitenkin ihmetteli, miksi antirasismia edistävä Students of Colour -järjestö ei saanut kommentoida suunnitelmaluonnosta. Heinosen mielestä “omat etuoikeudet olisi uskallettava tunnustaa”.

“Tämä olisi sitä feminismiä, johon Hyy on yhteisönä sitoutunut strategiassaan”, Heinonen sanoi.

Riku-Petteri Kyllönen vastasi, että työryhmä havahtui asiaan liian myöhään. Jos yksi olisi saanut kommentoida, mahdollisuutta olisi pitänyt tarjota kaikille.

Hyyn piirissä on lähes 250 järjestöä.

Edellinen yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin vuonna 2016, vuosille 2017–2020. Päivitys olisi tehty joka tapauksessa, mutta se oli myös tarpeen, kertoo valmistelutyöryhmään kuuluva Lovisa Hirvonen. Hän vastaa muun muassa yhdenvertaisuudesta järjestöissä.

Edustajiston kokouksessa vanhaa suunnitelmaa kritisoitiin epäselväksi. Käsitteitä käytettiin siinä väärin, ja esimerkiksi vammaisuutta kutsuttiin “alakulttuuriksi”. Uudessa suunnitelmassa kerrotaan, mitä esimerkiksi ableismi, ageismi, rasismi ja seksismi tarkoittavat.

Hirvonen kertoo, että Hyy järjestää yhdenvertaisuuskysymyksiä käsitteleviä koulutuksia ja kerää opiskelijoilta palautetta. Lisäksi Hyy jakaa tietoa verkko- sivuillaan ja Moodlessa.

Koska järjestöt saavat Hyyltä rahoitusta ja palveluja, niiden on sitouduttava noudattamaan muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Hirvonen ei näe, että järjestöjä saati niiden hallituksia pitäisi erityisesti motivoida edistämään yhdenvertaisuutta.

“Asioita ei siedetä ja kestetä hiljaisesti, eikä enää todeta, että se on sitä opiskelija-rientokulttuuria. Ollaan tajuttu, että nämä ovat ongelmia, ja niihin pitää tarttua”, Hirvonen sanoo.

Järjestöjen sisällä voi kuitenkin syntyä eripuraa esimerkiksi siitä, saako sitsilaulujen sanoituksia muokata.

“Mitään ei saa enää laulaa, sananvapaus ja niin edespäin.”

Hyy tarjoaa järjestöille selkänojaa. Niiden hallitukset voivat vedota siihen, että säännöissä on kyse Hyyn ohjeista ja vierittää vastuuta ylöspäin, Hirvonen sanoo.

Hyy myös neuvoo järjestöjä siinä, miten kiistatilanteita voidaan ratkoa. Hirvosen mukaan useimmiten Hyy neuvoo ratkaisemaan asiat keskustelemalla, mutta vakavissa tapauksissa, kuten häirintätilanteissa, voidaan opastaa jakamaan porttikieltoja bileisiin.

Jos järjestö puheenjohtajineen on voimakkaasti eri mieltä Hyyn kanssa, Hyy voi poistaa järjestön järjestörekisteristään.

Oikaisu 19.10. kello 9.43: Korjattu Marianna Heinosen nimi.