Helsingin yliopisto valitsi päärakennuksen uudeksi ravintoloitsijaksi Sodexon syksystä 2021 eteenpäin, kun päärakennuksen tänä keväänä alkava remontti valmistuu. Sodexo on Ranskassa pääkonttoriaan pitävä monikansallinen yritys, jonka vuotuinen liikevaihto on yli 20 miljardia dollaria. Sodexolla on jo ennestään kahvila- ja ravintolatoimintaa Helsingin yliopistolla Viikin kampuksella.
Päätös ottaa ravintolapalveluiden toimittajaksi Sodexo herätti kuitenkin vastarintaa, kun asiasta tiedotettiin Helsingin yliopiston intranetissä Flammassa joulukuussa. Pian nettiin ilmestyi aiheen tiimoilta myös adressi ”Ei Sodexon palveluita Helsingin yliopiston päärakennukselle!”. Adressi on kerännyt reilut sata allekirjoitusta.
Adressin mukaan Sodexon kanssa tehtävä yhteistyö on Helsingin yliopistolta vastuullisuusvirhe. Vastuullisuusvirhettä adressissa perustellaan sillä, että ”alipalkattu työvoima, vankiloissa teetettävä palkaton työ, kestävyysstandardeja rikkovat globaalit alihankintaketjut ja yhteistyösopimukset sotakoneiston kanssa eivät sovi Helsingin yliopiston imagoon”. Adressissa vaaditaan päärakennuksen ravintopalveluiden uudelleenkilpailutusta niin, että vastuullisuus on yksi kilpailutuskriteereistä.
Adressin taustalla on maailmanpolitiikan opiskelija Vivi Säiläkivi. (Säiläkivi ja tämän jutun kirjoittaja ovat istuneet vuonna 2019 samaan aikaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sitoutumattoman vasemmiston eli Sitvas ry:n hallituksessa.)
Säiläkivi sanoo kiinnostuneensa asiasta ja perehtyneensä Sodexon toimintaan vaihdossa Hongkongissa, kun opiskelijat vastustivat Sodexon toimintaa siellä.
”Sodexon ottaminen päärakennukselle on järjetön päätös”, Säiläkivi sanoo.
”Yliopistolla ei ole pitkään aikaan ollut yhtä vastuutonta tai – minun näkökulmasta – väärillä perusteilla tehtyä päätöstä.”
Säiläkivi yritti olla yhteydessä Helsingin yliopiston johtoon päätöksestä ja sen taustalla olevista perusteista ennen adressin tekemistä. Hän yritti ottaa yhteyttä rehtoriin, mutta vastaus ohjattiin kilpailutuksesta vastanneelle Helsingin yliopiston toimitilajohtajalle Teppo Salmikivelle.
”Minulla oli tarkoitus saada jonkun toisen tahon mielipide tähän”, Säiläkivi sanoo.
”Tässä tavallaan siirretään toimeenpanevalle tasolle takaisin oikeus vastata heidän itse tekemiinsä päätöksiin tai toimenpiteisiin. Tuntuu että HY:n johtoa ei kiinnosta tämä asia, tai että he eivät halua ottaa kantaa. Tuntuu siltä, että ei olla kauhean responsiivisia yliopistoyhteisön sisällä nouseviin kriittisiin ääniin tai kyseenalaistamiseen.”
Säiläkivi sanoo saaneensa Salmikiveltä ”todella ympäripyöreän” vastauksen, jossa päätöstä kuvattiin ”proseduraalisella tasolla”.
”Olin laittanut viestiin myös lähteeksi monia uutislähteitä siitä, millaista työoikeus- ja ihmisoikeusvastaista toimintaa Sodexo harjoittaa globaalisti. Näihin lähteisiin tai esittämiini kysymyksiin Sodexosta, tai siitä, sopiiko se todella Helsingin yliopistolle, tai mikä tässä päätöksessä on ollut taustalla, niihin ei vastattu ollenkaan.”
Säiläkiven mainitsemista loukkauksista yksi esimerkki on Britanniassa HMP Peterborough -vankilassa vuonna 2017 tapahtuneet vankien laittomat ruumiintarkastukset, joita oli toteutettu erityisesti naisvangeille. Tarkastuksissa oli perusteettomasti käytetty yksityiskohtaisempaa ruumiintarkastusta, jossa vangit eivät voi pitää yllään edes alusvaatteita. Näitä perusteettomia tarkastuksia oli tehty myös vangille, jolla oli kuukautiset. Sodexo myönsi tarkastukset laittomiksi.
Myös toisessa Sodexon Britannissa pyörittämässä vankilassa, HMP Northumberlandissa, paljastui vakavia ongelmia vuonna 2017. Tuolloin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n salassa kuvaama dokumentti paljasti vankilan päätyneen kaaokseen, kun se oli yksityistetty. Vankilan pyörittäjäksi valittu Sodexo oli leikannut jopa 200 työpaikkaa, joista 96 oli vanginvartijoita.
Säiläkiven mukaan Sodexo on myös estänyt työntekijöiden järjestäytymistä. Vuonna 2010 julkaistu Human Rights Watchin raportti A Strange Case käsitteli eurooppalaisten monikansallisten yhtiöiden loukkauksia työntekijöiden järjestäytymisoikeutta kohtaan. Se nosti Sodexon esiin yhtenä yrityksistä, jotka julkisesti kannattavat kansainvälisiä työntekijöiden oikeuksia, mutta käytännössä rikkovat niitä Yhdysvalloissa. Raportin mukaan Sodexo on muun muassa näyttänyt järjestäytymistä organisoivilla työpaikoilla ammattiliittoja vastustavia videoita ja antanut potkuja vappuna mielenosoituksiin osallistuneille työntekijöille Arizonassa.
Helsingin yliopiston toimitilajohtaja Teppo Salmikiven mukaan päärakennuksen ravintopalvelujen kilpailutus toteutettiin hankintalain mukaan.
Kilpailutukseen osallistui myös päärakennuksen nykyinen ravintoloitsija Unicafe, joka on osa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) omistaman Ylva-konsernin harjoittamaa liiketoimintaa. HYY omistaa myös Ylioppilaslehteä julkaisevan Ylioppilaslehden Kustannus oy:n.
”Nyt kun talo menee tyhjäksi, ravintolat menevät pois käytöstä ja ne päätettiin kilpailuttaa. Kilpailutuksen kriteerit olivat hinta ja laatu. Laadun painoarvo 80 ja hinnan 20. Lopullisessa päätöksessä laadulliset tekijät ratkaisivat valinnan”, Salmikivi sanoo.
Adressin alullepanija Säiläkivi sanoo yrittäneensä saada vastausta siihen, onko kestävyyttä ja vastuullisuutta huomioitu kilpailutuksessa.
”On totta kai ollut nekin. Sekä se palvelukonsepti, mitä tarjotaan, ja sen tyyppisiä asioita. Haltuunotto, miten se käyttöönotetaan, se on ollut arvioitavana. Ruokalistat, minkälaisia ne ovat, miten ne on koostettu, terveysarvot ja niin edelleen. Ihan pitkä lista arvioitavia asioita on ollut”, toimitilajohtaja Salmikivi kertoo.
Hänen mukaansa ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmat on ylipäätään huomioitu laajasti laadittaessa kriteerejä kilpailutukselle.
”Yritysten poissulkemisperusteet on yksi asia, jolla katsotaan, mitkä yritykset voivat jättää tarjouksia, ja sitä kautta sitten tulla valituksi.”
Salmikivi korostaa, että hankintalain mukaisia perusteita sulkea Sodexoa tai muita yrityksiä kilpailutuksen ulkopuolelle ei ole ollut. Säiläkiven adressi ei kuitenkaan koske kilpailutuksen poissulkuperusteita vaan kilpailutuksen lopullisia valintakriteereitä, jotka Helsingin yliopisto voi tietyin hankintalain asettamin rajoituksin päättää itse.
Onko lopullisissa valintakriteereissä korostunut ympäristö?
”On se ihan erityinen teema ollut, ekologisuus, vastuullisuus, ympäristö, kierrätysasiat, ruokahävikin estäminen ja niin edelleen. Kyllä niitä on arvioitu eri kriteerien kohdalla.”
Entä muut vastuullisuusasiat kuin ympäristö, esimerkiksi työoikeus- tai ihmisoikeusloukkaukset, joita yritykset voivat harjoittaa. Onko niitä pyritty selvittämään?
”Hmm, ne eivät ole olleet arviointikriteereinä.”
Kaikilta kilpailutukseen osallistuneilta yrityksiltä on kuitenkin ilmoittautumisvaiheessa vaadittu ilmoituksia mahdollisista rikkomuksista muun muassa työturvallisuuteen, syrjintään ja työsuojeluun liittyen, Salmikivi täydentää jälkikäteen.
Säiläkiven mielestä on erikoista, että Sodexon taustoja ei ole pyritty arvioimaan vielä tarkemmin.
”Sodexoon liittyvät epäkohdat vastuullisuudessa olisi saanut selville sillä, että osaa käyttää jotakin hakukonetta. Tästä on ollut jo vuonna 2009 Tampereen yliopistossa juttua, ja tästä on pidetty ääntä. Kuinka laput silmillä on pitänyt tehdä tämä päätös, että on oikeasti voinut jättää huomaamatta Sodexoon liittyvät ongelmat tai leikkiä, ettei tiedä näistä?”
Kysessä ei tosiaan ole ensimmäinen kerta, kun suomalaisen korkeakoulukentän sisällä vastustetaan Sodexoa. Tampereen yliopistolla vastustettiin Sodexon ravintolaa vuonna 2009. Tilanne kärjistyi huhtikuussa 2009, jolloin poliisit kutsuttiin keskeyttämään Sodexoa kritisoivien flaijereiden jakelu kampuksella.
Sodexon Suomen liiketoimintajohtaja Sari Van De Coevering ja viestintäjohtaja Mira Perander korostavat Sodexon olevan vastuullinen yritys, joka pyrkii aktiivisesti parantamaan toimintakulttuuriaan.
”Tietenkin nyt on hyvä muistaa, että me vastaamme Sodexon toiminnasta täällä Suomessa. [Adressissa esiin nostettuja] Globaaleja tapauksia emme välttämättä kovin hyvin tunne”, Perander sanoo.
Esimerkkinä toiminnan vastuullisuudesta he kertovat yhtiön yhteiskuntavastuuraportista, jollaisia on laadittu useamman vuoden ajan. Sodexon mukaan sen globaali yhteiskuntavastuuohjelma, Better Tomorrow 2025, on kehitetty YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen pohjalta, ja se sisältää yhdeksän konkreettista ja mitattavissa olevaa sitoumusta.
Sodexo nostaa esiin myös Dow Jones Sustainability Indexin, joka on raportin mukaan valinnut Sodexon 15 kertaa peräkkäin alansa vastuullisimmaksi yritykseksi. Sodexon mukaan sitoutuminen kestävän kehityksen periaatteisiin näkyy konkreettisesti muun muassa ruokahävikin minimoimisena ja asteittaisena luopumisena kertakäyttömuovin käytöstä.
Adressiin Sodexolla suhtaudutaan kiinnostuneena, mutta Peranderin omien sanojen mukaan kuitenkin ”vähän harmittaa”.
”Me nähdään se positiivisena asiana ylipäätään, että asioista keskustellaan ja että opiskelijat ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista”, Perander sanoo.
Mutta:
”Siinä oli niitä muutamia esimerkkejä, jotka ovat aika vanhoja, ja osa ihan virheelliseenkin tietoon pohjautuvia. Että sinänsä nyt tietenkin vähän harmittaa, että meitä vastaan ikään kuin on heittäydytty väärin perustein”, Perander kommentoi adressia.
Mitkä keissit pohjautuvat virheelliseen tietoon?
”Että toimitaan yksityisissä vankiloissa tai omistetaan vankiloita, niin Sodexo ei omista vankiloita missään päin maailmaa, eikä meillä ole omistajaosuuksia yrityksissä, jotka näin tekevät. Siinä on ihan suora virhe.”
Eli te hoidatte vankeinhuoltoa esimerkiksi Englannissa vankiloissa, jotka omistaa valtio?
”Emme osaa tätä tarkemmin kommentoida, mutta luultavammin siellä on kiinteistönhuolto-, siivous- ja ruokapalveluita. Emme tosiaan tarkkaan niistä tiedä, koska vastaamme Suomen toiminnoista”, Van De Coevering sanoo.
Ison-Britannian oikeusministeriön mukaan neljän englantilaisen vankilan toiminta on ulkoistettu Sodexolle. Omien kotisivujensa mukaan Sodexo vastaa ”kaikista toiminnoista” näissä vankiloissa.
Viime vuodelta ainakin löytyy BBC:ltä uutinen, jossa todetaan, että Sodexon vankilan, HMP Peterborough’n eli Her Majesty’s Prison –
”Mutta kun se ei ole Sodexon vankila.”
Siellä on Sodexon työntekijät kuitenkin –
”Niin no siellä on palveluntuottajana.”
– rikkoneet vankien ihmisoikeuksia.
”Työntekijät?”
Joo.
”No siihen meidän pitää palata, kun me ei voida tällaisia yksityiskohtia tietää. Mutta voin yleisesti sanoa, että jos jotain tällaisia yksittäisiä tapauksia on, niin Sodexo ottaa todella vakavasti kaikki. Ja nehän tutkitaan ja viedään myös eteenpäin.”
Van De Coeveringin mukaan Sodexolla on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ”totaalinen nollatoleranssi, että mitään eriarvoista toimintaa ei saa harrastaa”.
”Suomessa ainakin tosi vahvasti puututaan, ja nimenomaan tällainen varhaisen puuttumisen malli on käytössä.
Säiläkiven mielestä asioiden vakavasti ottaminen Suomessa ei kuitenkaan auta.
”Vaikka monet näistä Sodexon tapauksista eivät ole tapahtuneet Suomessa, sillä ei 2020-luvulla ole mitään väliä, missä tämä yritys sortaa ihmisiä, sillä jokainen euro, jonka Helsingin yliopiston opiskelijat tulisivat laittamaan ja ovat laittaneet näihin Sodexon ravintola- ja kahvilapalveluihin, välillisesti rahoittaa Sodexon ihmisoikeusrikkomuksia ja työoikeusrikkomuksia.”
Sodexoa on syytetty myös siitä, että se on pyrkinyt rajoittamaan työntekijöiden järjestäytymistä. Onko yrityksen toimintakulttuurissa pyritty jotenkin huomioimaan, että näin ei pääsisi käymään?
”Ehdottomasti. Suomessa, ja ylipäätään globaalisti, jokainen saa kuulua tai olla kuulumatta liittoon. Me tehdään tosi tiivistä yhteistyötä meidän luottamusmiesten kanssa ja sillä varmistetaan, että joka maassa toimitaan työehtosopimusten mukaisesti. Ja sitten jos on jotain epäkohtia noussut esiin, niihin on välittömästi puututtu ja tehty toimenpiteet”, Suomen liiketoimintajohtaja Van De Coevering sanoo.
Peranderin mukaan Sodexo on sopinut vuonna 2011 – siis Human Rights Watchin raportin julkaisun jälkeisenä vuonna – ammattiliittojen kanssa kansainvälisen puitesopimuksen työntekijöiden oikeudesta järjestäytyä.
”Se on ollut esimerkki tällaisen monikansallisen yrityksen konkreettisesta toimesta ihmisoikeuksien varmistamiseksi.”
”Meillä on 470 000 työntekijää tällä hetkellä, ja totta kai jotain voi joskus jossain sattua, ja totta kai jotain voi sattua Suomessakin, mutta niin kuin sanoin, näihin asioihin on nollatoleranssi. Asiat tutkitaan heti”, Van De Coevering lisää.
”Ja tähän [adressissa mainittuun] alipalkkaushommaan, niin me noudatetaan työehtosopimusta. Se on meille ihan ykkösasia, että vähimmäispalkka tessin mukaan maksetaan ihan joka ikiselle. Tänä päivänähän pääkaupunkiseudulla me ei välttämättä edes saada sillä tessin alimmalla palkalla tai edes millään taulukkopalkalla ketään palkattua, että todellakin sitten arvostetaan työntekijöitä ja maksetaan enemmän”, Van De Coevering kertoo.
Mitä luulette, mistä johtuu, että Sodexoa vastaan esitetään kritiikkiä ja protestoidaan säännöllisin väliajoin?
”Me ollaan iso globaali yritys, joten me ollaan aika helppo kohde. Sodexo ei varmasti ole näiden kaikkien asioiden suhteen täydellinen, kuten ei kukaan mukaan, ja monessa asiassa on varmasti kehitettävää meilläkin, mutta kuten sanottu, se on aivan globaali tahtotila, että jos jotain sattuu, niin siihen puututaan ja niille asioille tehdään jotain. Ja sitten siitä tulee tavallaan normi, uusi tapa toimia”, liiketoimintajohtaja Van De Coevering sanoo.
”Ja tietenkin nuo esimerkit mitä tuossa adressissa oli, niin monet niistä olivat jo useamman vuoden takaa, joten mielestäni on epäreilua sanoa, että säännöllisin väliajoin”, Perander lisää.
”Epäkohtiin voidaan puuttua. Ja aina voidaan parantaa, ja on parannettu, monessakin suhteessa. Toivoisin, että niitä virheellisiä väittämiä, joita siinä adressissa oli nostettu esiin, ei enää hirveästi toisteltaisi vaan kerrottaisiin, että mikä on asian laita tänä päivänä, eikä viitattaisi johonkin vanhoihin menneisiin juttuihin.”
Oikaisu 5.3.2020 klo 16.20: Lisätty tieto Unicafen osallistumisesta kilpailutukseen.
