”Olin ihastunut Märät säpikkäät -tv-sarjaan ja siihen, miten siinä yhdistyi saamelaisuuden, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus. Halusin opettaa siitä jotain opiskelijoilleni, mutta en löytänyt feminististä tutkimuskirjallisuutta, joka käsittelisi juuri saamelaisia mediassa. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista sekä Australian aboriginaaleista taas löytyi paljon tällaista aineistoa.
Koneen Säätiön tuen avulla toteutettavassa tutkimuksessani tarkastelen millaisia kohuja saamelaisuuteen on liittynyt populaarikulttuurissa sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Tutkin erityisesti, miten sukupuolia ja seksuaalisuuksia rakennetaan saamelaisuutta käsittelevissä nykykulttuurin kuvastoissa. Kiinnostavaa on, millä tavoilla esimerkiksi heteronormista poikkeavaa seksuaalisuutta tuodaan esiin tai häivytetään saamelaiskuvastoissa.
Pelkästään 2010-luvulta löytyy monia esimerkkejä. Viime kesänä Kiasmassa pyöri Jenni Hiltusen videoteos Grind, jossa kuvattiin twerkkaavia naiskehoja saamelaispuvuissa. Märät säpikkäät -sarjan tekijä Suvi West puolestaan teki viime vuonna dokumenttielokuvan suhteestaan lesbosiskoonsa. Suomalaisen elokuvan historiassa saamelaiset on kuvattu eksoottisena mausteena, ehkä jopa erämaan vapaana seksuaalisuutena.
Olen näkevinäni, että alkuperäiskansojen feminismi ja queer-tutkimus on ollut nosteessa, mutta noste ei ole vielä rantautunut Eurooppaan tai Pohjoismaihin. 2010-luvulla on ollut Arctic Pride, ja saamelaisten keskuudessa tuskin on yhtään enempää tai vähempää homofobiaa kuin muidenkaan ryhmien keskuudessa. Mutta jos ryhmä joutuu taistelemaan oikeuksistaan, niin yhtenäisyyden korostaminen on ajanut sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksien yli poliittisista syistä.
Queer-teoreettinen ote voi toimia tapana avata syvälle meneviä oletuksia ja ajatuksia siitä, mitä seksuaalisuus, luonto ja ihmisyys ovat. Pohjoisamerikkalaiset alkuperäiskansat ovat nähneet ihmisen vain yhtenä tekijänä maapallon ja luonnon loppumattomassa virrassa. Monissa ajattelutavoissa on ollut vaikka kolme tai viisi sukupuolta. Aboriginaaleilla on ollut kaksinapaisen sukupuolen ohittavia sukupuolikategorioita, nykyiseltä nimeltään sister girls ja brother boys. He ovat olleet arvostettuja yhteisön jäseniä. Länsimaissa heitä kutsuttaisiin ehkä transmiehiksi ja -naisiksi. Kuka tietää, ehkä saamelaisillakin on ollut jotain samanlaista. Heidän historiassaan on paljon aukkoja, koska tieto on ollut oraalista tai se on tuhoutunut.
Tutkimusasetelma on eettisesti haastava, sillä en ole saamelainen. En halua länsimaisena, valkoisena tutkijana uusintaa ikivanhaa asetelmaa, jossa saamelaisuus tunnetaan ja tiedetään ulkoapäin. Haluaisin, että sukupuolentutkimuksessa ja feministisessä tutkimuksessa alkuperäiskansojen näkökulmat tulisivat paremmin esille. Olisi myös tärkeää, että keskusteluissa etnisyydestä ja maahanmuutosta alkuperäiskansojen rooli nähtäisiin oleellisena.
Saamelaisten syrjintä on kiinnostava aihe juuri nyt, kun maahanmuutto ja kansallisten rajojen vetäminen on ajankohtaista. Monesti unohtuu, että meillä suomalaisilla on vankka kotoperäisen kolonisaation historia.”
Katariina Kyrölä työskentelee mediatutkimuksen yliopistonlehtorina Turun yliopistolla. Kesäkuun alussa hän siirtyy Åbo Akademihin sukupuolentutkimuksen yliopisto-opettajaksi.
