Edustajistovaalien äänestysaktiivisuus jäi matalaksi

Turun tie ei toistaiseksi ollut Helsingin tie, sillä HYY:n ensimmäisten sähköisten edustajistovaalien äänestysprosentti putosi hieman edellisistä vaaleista.

T:Teksti:

Eilen päättyneiden HYY:n edustajistovaalien äänestysprosentti jäi ennakko-odotuksista huolimatta matalaksi. Äänensä antoi lopulta 31,61 prosenttia HYY:n jäsenistä. Edellisissä, vuonna 2014 järjestetyissä edustajistovaaleissa äänestysprosentti oli hieman korkeampi, 31,68 prosenttia.

Ylioppilaskunnan nykyisessä edustajistossa ja hallituksessa odotettiin, että sähköinen äänestys nostaisi aktiivisuutta jonkin verran. Näin kävi esimerkiksi Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa äänensä antaneiden osuus nousi viime vuonna 41,66 prosenttiin. Niin aktiivisia Turussa oltiin oltu viimeksi vuonna 1979.

”Turun tie ei toistaiseksi ollut meidän tiemme”, harmittelikin HYY:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Jokimies.

Twitterissä turkulaiset edustajistoryhmät kuittailivat pääkaupungin suuntaan erityisesti HYY:n tavasta toteuttaa sähköinen äänestys. Äänestää saattoi nimittäin vain arkipäivinä, klo 10 ja klo 18 välillä. Puheenjohtaja Jokimies perusteli ratkaisua edustajistoryhmistä nousseilla huolilla. Ylioppilaslehden tietojen mukaan huolet liittyivät esimerkiksi siihen, saattaisiko joku äänestää humalassa yön pikkutunteina.

 

Edustajistovaalien tulosilta oli juhlaa erityisesti poliittisille ryhmille. Kokoomus, Sitoutumaton vasemmisto sekä HYY:n Vihreät kasvattivat paikkamääriään, ja toisaalta sekä demarit että keskusta saivat pidettyä paikkansa. Sitoutumattomista ryhmistä Tsemppi tippui kokonaan pois edustajistosta. Ainejärjestöläisten HYAL sekä osakuntalaiset menettivät paikkoja.

Ylioppilaslehden haastattelemassa vaalivalvojaisyleisössä arvioitiin, että matala äänestysprosentti kääntyi poliittisten ryhmien eduksi. Puolueuskolliset äänestäjät aktivoituvat ehkä helpommin, ja toisaalta sitoutumattomat ryhmät kärsivät perinteisen kampusäänestyksen puutteesta.

Korkeinta äänestysaktiivisuus oli eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa äänensä antoi 50,94 prosenttia opiskelijoista. Muissa tiedekunnissa ei päästy 50 prosentin paremmalle puolelle. Kakkospaikalta löytyi lääketieteellinen tiedekunta, jossa äänestäneitä oli 49,10 prosenttia. Farmasian tiedekunnassa äänestysaktiivisuus oli alhaisinta, sillä äänensä antoi siellä vain 20,58 prosenttia opiskelijoista.