Yleiskandi osaisi vähän kaikkea

T:Teksti:

Yleishumanisti tai -valtsikalainen kandina, historioitsija tai kansantaloustieteilijä vasta maisterina. Tällaista kaavailee Helsingin yliopiston uudistamista ideoinut reformiryhmä. Sen mukaan humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatintutkinnot pitäisi
muuttaa sisällöltään yleisemmiksi.
Uudistuksella voitaisiin vähentää opetuksen sirpaleisuutta ja päällekkäisyyttä, sanoo reformiryhmän puheenjohtaja, yliopiston vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Hän kuitenkin myöntää, että ehdotuksella etsitään säästöjä yliopiston strategiakaudelle 2013-2016.
Olisiko uudistus siis vain hätäkeino rahapulaan?
”Meidän tiedekunnille heittämämme haaste on, että kannattaa miettiä tutkintojen sisältöä ihan alusti asti uudestaan. Niistä voidaan saada opiskelijoille myös mielekkäämpiä ja samalla auttaa pääaineen vaihtoa opintojen aikana.”
Kaikille yhteistä kandia ei voida Forsberginkaan mukaan laatia: vaikkapa kielissä on syytä erikoistua jo alussa. Sen sijaan tiedekunnalla voisi olla muutamia kandikokonaisuuksia
oppiaineryhmittäin.
Ainakin valtsikalaiset valittavat kuitenkin usein juuri erikoistumisen
puutteesta. Ehtisikö maisterivaiheessa syventyä tarpeeksi?
”Kyllä kahdessa vuodessa pystyy jo erikoistumaan. Jos ajatellaan, että kandi
on työmarkkinoille pätevöittävä tutkinto, silloin kandin laaja-alaisuus edistäisi työmarkkinakelpoisuutta. Jos halutaan spesialisteja ja asiantuntijoita, niin ne ovat maistereita.”
Paljonko uudenlaiset tutkinnot sitten säästäisivät? Sitä ei ole Forsbergin mukaan tutkittu. Reformiryhmä ei myöskään määrittele, mitä sisältöjä uusissa kandiopinnoissa lopulta oikein olisi.
”Olisin halukas jättämään pallon sinne tiedekuntiin.”

Humanistisessa tiedekunnassa on jo työstetty omin päin uusia, elokuussa alkavia opiskelukokonaisuuksia, kertoo tiedekunnan varadekaani Kirsi Saarikangas. Esimerkiksi arkeologia, kansatiede, Folkloristiikka ja taidehistoria muodostavat kulttuuriperintökokonaisuuden. Joskus siihen kenties haetaankin vain yhdellä kokeella. Ideana on, että naapuriaineista kootussa opintokokonaisuudessa on vähintään 25 opintopistettä uudenlaisia yhteisiä kursseja. Pääaineeseen erikoistutaan rinnakkain yhteisten opintojen kanssa. Tulevaisuudessa maisterivaiheen syventäviin opintoihin voisi kuitenkin riittää nykyistä 70 opintopistettä vähäisempi tausta aineesta, jotta pääaineen vaihto helpottuisi.
”Me emme ole tekemässä tästä ammattikoulua, mutta ihanteellisesti työelämässä tarvittavia taitoja opetettaisiin yhdessä substanssin kanssa. Yhteistyötaitoja, projektinhallintaa, kirjoittamista”, Saarikangas sanoo.
Siis lisää ryhmätöitä. Graduntekoakin voisi opettaa projektina.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa reformiryhmän raportti on herättänyt hämmästystä, sanoo opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkola. Paperin mukaan tiedekunnassa on jo aloitettu yleisemmän kanditutkinnon kehittäminen, mutta Hakkolan mukaan aiheesta on spekuloitu vasta yhdessä keskustelutilaisuudessa. Ei ole puhuttu siitä, mitä yleinen kandi käytännössä tarkoittaisi ja olisiko siinä järkeä.
Lähiaineissa yhteistä opetusta voisi lisätä, mutta Hakkola on skeptinen kovin yleisluontoisen kandin ajatuksesta.
”Se olisi toinen ylioppilastutkinto.”
Yleisluontoisen kandin jälkeen maisterivaiheeksi ei Hakkolan mukaan missään nimessä riittäisi kaksi vuotta.
”Reformiryhmän paperissa kaikkein epärealistisin ajatus on, että jo ennen kandia yliopistossa pitäisi joustavasti siirtyä yli tiedekuntarajojen. Se on mahdotonta meidän tyyppisessä tiedekunnassa, jossa on kova karsinta. Tänne olisi hirveästi tulijoita. Rahkeet eivät kestä.”
Reformiryhmän ehdotuksiin odotetaan lausuntoja yliopiston toimijoilta 25. toukokuuta asti. Kuka tahansa yliopistolainen voi lähettää kommentteja asiasta suunnittelujohtaja Jussi Karviselle.