Äiti, en tahdo labraan

T:Teksti:

Kun Heli aloitti opiskelut valtsikassa, hän meni innokkaasti mukaan ainejärjestötoimintaan. Pian Heli huomasi, että häntä ympäröi välinpitämättömyyden verho: kukaan ei halunnut lähteä hänen kanssaan juhlimaan, ja kun muut menivät, häntä ei muistettu kutsua mukaan.

Heli haki ainejärjestön hallitukseen, mutta jäi rannalle. Ennen kaikki olivat mahtuneet mukaan.

”Jos viittasin luennolla, muut tekivät näsäviisaita jatkokysymyksiä tai olivat liioitellun kiinnostuneita.”

 

Noin joka viides opiskelija on kokenut kiusaamista muiden opiskelijoiden taholta, käy ilmi vuonna 2008 tehdystä terveystutkimuksesta. Kyselyssä kiusaaminen oli määritelty toistuvaksi loukkaamiseksi, vahingoittamiseksi ja syrjimiseksi. Kouluaikana kiusaamista oli kokenut 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Kiusaaminen siis vähenee, mutta ei katoa kampukselle siirryttäessä.

Kiusaaminen on yliopistopappi Leena Huoviselle tuttu aihe. Harva tulee hänen vastaanotolleen sen takia, mutta kun ongelmavyyhtiä puretaan, löytyy taustalta usein ulkopuolisuuden tunne opiskeluporukassa.

”Kiusatuksi tulemiseen liittyy häpeää. Siitä vaietaan erityisesti akateemisessa maailmassa, joka halutaan mieltää hyvin sivistyneeksi.”

Huovinen on alkanut nähdä kiusaamisen jatkumona.

”On paljon ihmisiä, jotka kokevat tulleensa aina kiusatuiksi. Kiusaaminen on saattanut alkaa jo päiväkodissa. Joillekin yliopisto on pelastus, mutta toisten kierre jatkuu.”

 

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskellut Linnea alkoi karsastaa opiskelukavereiden lisäksi myös laitoksen henkilökuntaa.

Harjoitustyökursseilla Linnea joutui usein tekemään parityöt yksinään. Hän tunsi olevansa näkymätön muille, jotka olivat keskenään hyviä kavereita.

”Erään kurssin assari ilmoitti luennon peruuntumisesta kurssilaisille tekstiviestillä. Hän lähetti sen ilmeisesti ulkomuistista kaveriporukalleen, koska en saanut viestiä. Tuli paska olo, kun koputtelin turhaan laboratorion ovea.”

 

HYYn häirintäyhdyshenkilö Sofia Lindqvist kertoo, että häneen otetaan muutaman kerran vuodessa yhteyttä kiusaamisen takia.

”Meillä korostuu opiskelijoiden henkilökunnan taholta kokema häirintä ja kiusaaminen tai muu asiaton kohtelu. Siihen saatetaan useammin kaivata ulkopuolista apua kuin vertaisten taholta tulevaan kiusaamiseen.”

Vaikka häirintäyhdyshenkilö, oppilaitospappi ja YTHS tarjoavat apua, kiusattu jää usein yksin. Moni masentuu ja jättää jopa opinnot kesken.

Linnea on tyytyväinen, että opinnot ovat ohi.

”Sinnittelin harjoitustyökurssin läpi masentuneena ja poissaolorajat paukkuen. Ajattelin, että riittää, kun selviän hengissä ja saan merkinnän opintorekisteriin.”

Linnea siirtyi työelämään. Jäljelle jäivät ikävät muistot ja inho yliopistoa kohtaan.

”Nykyään en halua käydä edes samassa rakennuksessa. Opiskelukavereita tai omaa laitosta ei ole ikävä.”

 

Helin ja Linnean nimet on muutettu

 

Sanat Suvi Vanamo Helle, kuva Otto Donner