Kuva suurenee klikkamalla
Sitoutumattomuus on trendikästä
yli 70 prosenttia edaattoreista edustaa puoluepoliittisesti sitoutumattomia ryhmiä, kuten HELPiä, HYALia, SNÄFfiä ja osakuntia. Toissa vuonna heitä oli 42, joulukuussa alkavalla kaudella 43.
Etenkin HYALin kasvu on viime vuosina ollut huimaa. Vuoden 2005 vaaleissa ryhmä sai 12 paikkaa. Nyt paikkoja irtosi jo yhdeksän enemmän. Osakuntien suuri vaalirengas on menettänyt suosio-taan. Tämän syksyisissä vaaleissa paikkoja irtosi kymmenen, tasan kymmenen vuotta sitten 12.
”Oma tulkintani on se, että hitaasti mutta varmasti on käynyt niin, että poliittiset ovat ottaneet turpaansa sitoutumattomilta 1990-luvun puolivälistä alkaen”, hahmottelee vuosia yliopistopolitiikkaa seurannut HYYn entinen pääsihteeri Arto Aniluoto. Hän on toiminut aine- ja tiedekuntajärjestöissä, osakunnassa sekä Kansallisissa Ylioppilaissa.
Kehitystä voi seurata vanhoista Ylioppilaslehdistä. ”Poliittisten järjestöjen kuolonkorinaa”, kuului edustajistovaalijutun otsikko jo vuonna 1991. Silloin vaalit voittivat ”kaikkien kaverit” eli ainejärjestöläiset.
Politiikan tutkija Sami Borgin mukaan sitoutumattomien menestys on varsin luonnollinen ilmiö, kun ottaa huomioon sen, että nuorissa ikäluokissa yhä harvempi on poliittisesti aktiivinen.
”Mielestäni siinä ei ole mitään huolestuttavaa, että puoluepolitisoituminen vähenee edustajistovaaleissa. Se on huolestuttavaa, jos opiskelijoiden halu vaikuttaa kokonaisuudessaan opiskelija-asioihin ja elämänsä ehtoihin vähenee.”
Borgista on pääasia, että ehdolle asetutaan.
Osa edaattoreista tuohtui, kun Ylioppilaslehti tiedusteli, mitä puoluetta nämä äänestivät viime eduskuntavaaleissa, vaikka yksittäisen edaattorin äänestyspäätös ei tule jutussa ilmi. Edaattorit korostivat, että heidän tekemänsä yliopistopolitiikka on täysin irrallaan heidän puoluepoliittisesta näkemyksestään. Muutama kieltäytyi vastaamasta. Vain yksi myönsi, ettei äänestänyt lainkaan.
Jos edaattori mielii vaikuttaa yhteiskunnallisesti myös edustajistouran jälkeen kunnan tai valtion tasolla, tulee puoluekirja usein välttämättömäksi.
”Sitoutumattomuudella voi ratsastaa niin kauan kuin on ylioppilaskuntavaikuttaja. On paljon tapauksia, jossa HYYssä sitoutumattomat muuttuvat myöhemmin poliittisesti sitoutuneiksi. Heti mieleeni tulevat Panu Laturi ja Elina Moisio, jotka ovat olleet HYYssä osakuntalaisia ja myöhemmin vihreitä”, Aniluoto muistelee.
Äänikuningas päivysti Kumpulan pihamaalla
Eniten ääniä edustajistovaaleissa sai HYALin Tuomo Jokimies, 22. Häntä äänesti 114 henkilöä. Yli sata ääntä vaaleissa sai myös HELPin Antti Kerppola, jonka saalis oli 108 ääntä.
”En osannut yhtään odottaa tätä. Eihän tätä pysty käsittämään”, neljättä vuotta tietojenkäsittelytiedettä opiskeleva Jokimies hehkutti heti tuloksen selvittyä Vanhalla ylioppilastalolla ihmisten hurratessa ympärillä.
”Mutta olen kyllä tehnyt töitäkin”, Jokimies muistutti. Hän seisoi jokaisena äänestyspäivänä Kumpulan kampuksen pihamaalla ja jututti ihmisiä. Jokimies on tänä vuonna tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestön TKO-äly ry:n puheenjohtaja.
Jokimiestä kosiskeltiin ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi jo viime syksynä.
”HYALin tavoitteet kohtasivat hyvin omani.”
Kolmatta vuotta TKO-älyn hallituksessa istuvalle miehelle HYAL oli luonteva valinta.
”Poliittisilla ryhmillä järjestötoiminta jää yleensä korkeintaan sivulauseeseen. Kun näin mitä viime keväänä päätettiin, tuli selväksi, että minulla voisi olla jotain annettavaa.”
Tilakysymykset, etenkin Pohjanhovin kohtalo ja Kumpulan Unicafeen taso, olivat Jokimiehen tärkeitä kampanjateemoja. Edustajisto päätti viime kaudella vuokrata Pohjanhovia ulkopuolisille tahoille, koska tila oli jäänyt liian monena potentiaalisena bileiltana tyhjilleen.
”Pohjanhovia on käytetty vähän, koska järjestöt on pakotettu käyttämään Unicafen palveluita. Käyttöaste saataisiin huomattavasti korkeammaksi, jos järjestöt saisivat Alina-salin tapaan valita, tekevätkö he ruuat itse vai tilaavatko he ne jostain.”
Monet matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ainejärjestöistä ovat isoja, ja siksi isot juhlatilat ovat heille tärkeitä.
”Meillä on jo pelkästään fukseja tosi paljon.”
Jokimies havittelee joulukuussa alkavalla edustajistokaudella paikkaa talousjohtokunnasta.
”HYYn talous toki kiinnostaa.”
Hymy karehti myös HYALin vaalipäällikön Iiro Hämäläisen kasvoilla. Itse hän jäi täpärästi varasijalle.
”Kyllähän tämä on selvä kannanotto ylioppilaskunnan jäseniltä, että ainejärjestöt ovat se tapa, jolla HYY tavoittaa jäsenistönsä”, Hämäläinen kiteytti.
Maria Ruuska
