”Matemaatikot ovat kuin narkomaaneja. Suurimman osan aikaa on vähän masentunut, koska asiat eivät suju, mutta silti sitä kuitenkin vain jatkaa yksittäisten kirkkaiden hetkien toivossa”, Tuomas Hytönen siteeraa hollantilaista kollegaansa ja tiivistää matemaatikon mielenmaiseman.
Nämä kirkkaat hetket ovat oivalluksia, joita matemaatikko voi kokea missä tahansa: niin lentokenttäbussissa kuin Lordin konsertissakin.
”Oivallus on kaikkein tärkein hetki. Sitten on sen läpikäyntiä ja raakaa laskemista, jossa lisätään pikkuhiljaa varmuutta siitä, että se on oikein”, Hytönen sanoo.
”Kun piirtää viimeisen merkin paperin alalaitaan, siinä hetkessä ei ole enää mitään kauhean suurta.”
Juuri tällaisten oivallusten sarja johti vuosi sitten 30-vuotiaan Hytösen uransa suurimpaan saavutukseen, ammattislangilla ilmaistuna suureen tulokseen. Hän todisti ensimmäisenä tutkijana maailmassa niin kutsutun A2-konjektuurin. Äärimmilleen kansankielistettynä se tarkoittaa kahden suureen epälineaariseksi luullun suhteen todistamista lineaariseksi.
Ensimmäinen ratkaiseva oivallus tapahtui Espanjassa järjestetyssä konferenssissa kesällä 2010. Siellä Hytönen tajusi myös, että saman tuloksen perässä on useampi muukin matemaatikko.
”Kyse ei ollut enää vain siitä, saanko tuloksen ratkaistua, vaan siitä, saanko sen ratkaistua ja julkistettua ensimmäisenä. Pelkäsin, että joku olisi julkaissut edes hahmotelman ennen minua. Silloin olisi ollut kyseenalaista, kuka sen olisi saanut todistettua ensimmäisenä. Itse halusin julkaista vain valmiin version”, Hytönen sanoo. Hän pyöräili kesämökilleen Tammisaareen viimeistelemään konjektuurin laskemista heinäkuun alussa, kun helteet tekivät kerrostalotyöskentelystä sietämätöntä.
”Seurasin siellä julkaisuja huonojen internet-yhteyksien päästä päivittäin. Joka kerta jännitti, oliko joku muu ehtinyt ensin.”
Hytönen kävi Päivölän kansanopiston matematiikkalukion, josta suunta kävi TKK:lle. Hän suoritti maisterintutkinnon kahdessa vuodessa, väitöskirjaan meni toinen mokoma. Hytönen valmistui tohtoriksi 21-vuotiaana. Elokuussa akatemiatutkijana toimiva Hytönen sai 1,1 miljoonan euron viisivuotisen Euroopan tutkimusneuvoston ERC-apurahan. Se tekee yli 18 000 euroa kuukautta kohti. Aika paljon matemaatikolle, jonka työvälineet ovat lyijytäytekynät ja ruutulehtiöt.
”Sain parilta kaverilta tekstiviestejä, joissa onniteltiin tuoretta miljonääriä.”
ERC-apurahaa kutsutaan tieteen riskisijoittamiseksi. Euroopan tutkimusneuvosto on varautunut siihen, että miljoonasijoitus ei tuota minkäänlaista tieteellistä läpimurtoa. Mutta jos Hytönen työryhmineen onnistuu, singulaaristen integraalien teoria mullistuu.
Apurahasta suurin osa meneekin tutkimusryhmän palkkaamiseen. Lisäksi siitä maksetaan osa Hytösen palkasta, jolloin hän saa keskityttyä tutkimukseen opettamisen ja byrokratian sijaan.
”Mun elintaso ei tästä kauheasti hetkahda.”
Vapaa-ajallaan Hytönen viihtyy luonnossa, erityisesti suunnistuskartta kourassa. Jukolan viestin hän on suunnistanut kolmesti Turun yliopiston matemaatikoista koostuvan Luiskaotsat-joukkueen jäsenenä. Hän kertoo, että matemaatikkopiireistä löytyy yllättävän paljon suunnistuksen harrastajia.
”Ehkä siksi, että suunnistus vaatii fyysisen puolensa lisäksi myös paljon ajattelua ja keskittymistä, jos vertaa vaikka lenkkeilyyn. Jos ei suunnistaessa keskity, menee helposti vielä enemmän metsään kuin oli aluksi tarkoitus.”
Pyöräillessään pois metsästä Hytönen saattaa laskea suunnistusreitin keskinopeuksia.
Hytösen mukaan matemaatikon luonteeseen kuuluu myös se, että kuulee matematiikkaa paikoissa, joissa sitä ei oikeasti ole.
”Olin ulkomailla ja kuulin, kuinka jotkut keskustelivat formulaykkösistä englanniksi. Matemaatikkona mietin tietty heti, että he puhuvat jostain kaavasta numero yksi. Samalla tavalla why not on aina päässäni y0.”
KUKA
Tuomas Hytönen, 30, on tekniikan tohtori, akatemiatutkija ja apulaisprofessori Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Elokuussa 2011 hän sai 1,1 miljoonan euron ERC-apurahan. Hytönen harrastaa suunnistusta, hiihtoa, pyöräilyä ja melontaa.
Himottaa
”Tyyny, minuutti-pari herätyskellon soitua.”
Kaduttaa
”Pidemmäksi venähtäneet tovit, joita ei ole käyttänyt rehellisesti työntekoon tai vapaa-aikaan.”
Kyrpii
”Liian paljon autoilijoiden lähtökohdista toteutetut liikenneratkaisut.”
Sanat ja kuva Oskari Onninen