Tapasin bileissä naisen, joka oli tullut vuodeksi Suomeen vaihtoon Egyptistä. Tämä sattui vuonna 2009, siis ennen vallankumousta. Juttelimme ja juttu luisti aika hyvin. Pyysin naista kahville ja hän lähti mielellään. Aloitimme jonkinlaisen seurusteluntapaisen. Pyytelin häntä luokseni yöksi, mutta hänpä ei lähtenyt. Järjestely oli hankala, koska asuin toisessa kaupungissa ja usein treffit jäivät kesken, koska jomman kumman piti juosta viimeiseen junaan.
Lopulta sitten myöhästyin, tai oikeastaan ”myöhästyin”, viimeisestä junasta ja sain kutsun hänen luokseen yöksi. Valitettavasti kaikki aikeeni kariutuivat, sillä kun hiivimme naisen opiskelijayksiöön, sohvalla kuorsasi hänen veljensä. Nainen ei ollut saanut muuttaa vieraaseen maahan yksin. Ei siinä mitään, mutta hän ei sanallakaan maininnut, että asunnossa odottaisi tällainen yllätys!
Mies, 26, konetekniikka
Terveiset lukijoille!
Täällä Puolan ja Unkarin rajalla, vuoristoisella maaseudulla, kylässä jonka nimeä ei löydy Google mapsista, kävelen paahtavassa auringossa vuorenrinnettä ylös intialainen sari päällä ja mietin, mitä helkkaria teen täällä. Kylän ainoa tietokone löytyi puolalaiselta munkilta. Hän ystävällisesti lainasi konettaan, jotta voisin laatia tämän blogauksen.
-Lina
