2000-luvun puolivälissä opetusministeriö selvitytti, miten sukupuoli vaikuttaa taiteessa. Ministeriö antoi tehtävän Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporelle.
Ritva Mitchellin ja Anna Kanervan laatiman Onko sukupuolella merkitystä, onko toimenpiteillä vaikutusta taiteissa ja kulttuurissa? -raportti toi esille, että lasikatot ovat naisia vastassa myös taiteessa.
Sukupuolten välinen eriarvoisuus (lue: miesten suosiminen) korostuu erityisesti ammattiin sijoittumisessa ja palkkauksessa. Naisten aliedustus oli selkeintä muusikkojen, säveltäjien ja kapellimestareiden alalla. Aliedustusta havaittiin myös elokuva- ja äänitetuotannossa sekä kirjakustannuksessa. Naisvaltaisimpia aloja olivat tanssitaide ja taideteollisuus teollista muotoilua lukuun ottamatta.
Juuri näistä samoista epäkohdista pauhaa newyorkilainen taiteilijaryhmä Guerrilla Girls. Frida Kahlon mukaan taiteilijapiirit ovat uudella mantereella vielä takapajuisemmat kuin meillä. Siellä naisen dollari on vain 15 senttiä. Visuaalisen kulttuurin tutkija Anna-Mari Vänskän mukaan suomalaisen naistaiteilijan euro on sentään 40 senttiä.
Miesvaltaisuudesta huolimatta on naisten asema Suomessa parantunut erityisesti vapaina taiteilijoina ja kulttuuriteollisuudessa. Kuvataiteissa naisjohtajat ja -portinvartijat eivät enää ole sen suurempi ihmetyksen aihe kuin menestyvinä taiteilijoinakaan. Samaa Kahlo ei voi sanoa Yhdysvalloista.
Marko Ylitalo
Juttuun: Vapaus, haureus, feminismi!
