Muslimeilla on Millatfacebookinsa ja tutkijoilla Researchgatensa.
Ensin mainittu sai alkunsa närkästyksestä, kun Facebook-ryhmässä kilpailtiin siitä, kuka piirtää profeetta Muhammadin parhaiten. Jälkimmäisen luomistarinaan liittyy yhden sijasta kolme viisasta miestä: virologit Ijad Madisch ja Sören Hofmayer sekä tietojenkäsittelijä Horst Fickenscher.
Researchgate-ilmaispalvelu on suunnattu tutkijoille ja jatko-opiskelijoille, mutta tiedottaja Mari Ulkuniemen mukaan siitä hyötyvät myös gradunkirjoittajat.
”Opiskelijat voivat ladata ryhmän sisällä muiden arvioitavaksi keskeneräisiä papereitaan ja keskustella esimerkiksi tutkimusongelmista ja metodologiasta”, Ulkuniemi perustelee Berliinistä ja jatkaa:
”Yliopiston kirjastosta riippuen Researchgate voi tarjota jopa uusia lähteitä. Sivuston avulla löytää kirjallisuutta, jota ei välttämättä löydy yliopistojen tietokantojen kautta.”
Palvelu muistuttaa vahvasti Facebook-esikuvaansa, joka on tutustuttanut sadat miljoonat ihmiset niin sanottuun Web 2.0 -teknologiaan. Researchgaten yhteydessä puhutaan Science 2.0:sta. Mitä se on?
”Tarkoitus on kehittää tiedemaailman sisäistä vuorovaikutusta ilman aikaan ja tilaan liittyviä rajoituksia. Se nopeuttaa tutkimustulosten leviämistä maailmanlaajuisesti.”
Tällä hetkellä palvelua käyttää yli 700 000 tutkijaa 196 eri maasta. Heistä 400 on ilmoittanut kotimaakseen Myanmarin ja 30 000 Kiinan, joista esimerkiksi Facebookiin ei pääse. Eniten käyttäjiä on Yhdysvalloista, Kanadasta ja Saksasta. Suomesta mukana on noin 2 000 jäsentä. Luonnontieteilijöillä on selvä ylivoima.
Rekisteröitymisen yhteydessä palvelu utelee tiedemielenkiinnon kohteita. Tieteenalojen skaala yltää maa- ja metsätaloudesta avaruustieteisiin. Facebookin tavoin Researchgate ilmoittaa tulevista tapahtumista ja sen kautta voi kutsua kollegoitaan ryhmiin ja tapahtumiin, kuten konferensseihin.
Yksityisasetuksia säätämällä käyttäjä voi määritellä tietojensa ja julkaisujensa avoimuutta. Lisäksi Ulkuniemi kertoo, että tutkija voi ladata profiiliinsa kokonaisia tekstejä vain, jos hän on yksi kirjoittajista.
Tiedot syötettyäni palvelu kysyy, olenko kirjoittanut artikkelin Keski-ikäisten suomalaisten parisuhteen ulkopuolella elämisen yleisyys ja siihen liittyvät tekijät.
Marko Ylitalo
