Pirate Bay -farssi on pisteessä, jossa mielipidettä järjestelmän ylläpitäjien saamasta tuomiosta kysytään Paul McCartneylta.
”Tuomio oli reilu. Jos matkustat bussissa tai junassa, sinun on ostettava matkalippu”, Sir Paul sanoi vuoden vankeus- ja kolmen miljoonan euron korvaustuomiosta.
McCartney oli suuri musiikillinen visionääri 1960-luvulla, mutta ei ole ollut sitä teknologiskaupallisessa mielessä enää sen jälkeen. Herran vitkuttelu Beatles-tuotannon digitaalisesta myynnistä on aiheuttanut faneille harmistusta ja maksanut McCartneylle itselleen miljoonia dollareita, kun ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta ladata laillisesti bändin musiikkia.
Levy- ja elokuvateollisuus on täynnä vanhoista hyvistä ajoista epätoivoisesti kiinnipitäviä paulmccartneyja, joille tekee mieli sanoa: ”Te olette hävinneet tämän pelin. Katse palloon.”
Yhden Pirate Bayn kaataminen synnyttää kymmenen vertaisverkkoa tai muuta tapaa, joilla musiikki ja elokuvat yhä leviävät netissä. Ei Napsterin ja Finreactorin sulkeminenkaan lopettanut piratismia.
Toisessa äärilaidassa ovat yhtä lailla todellisesta maailmasta pihalla olevat piraattipuoluelaiset, nuo tekijänoikeudet demonisoineet pseudo-robinhoodit, jotka ovat yhtä näköalattomia omissa kannoissaan kuin heidän vihaamansa suuret levy-yhtiöt ja elokuvafirmat.
Siihen väliin jää suuri massa, tavalliset ihmiset, joita eivät kiinnosta pätkääkään tekijänoikeusasiat – eikä pidäkään. He haluavat vain nauttia musiikista ja elokuvista, helposti ja vaivattomasti.
Ennen se edellytti kävelyä levykauppaan, videovuokraamoon tai elokuvateatteriin. Nyt teknologiaan tottuneet ihmiset oikeutetusti vaativat hyvää palvelua kotisohvaltaan.
Niin kauan kuin piratismi tarjoaa parhaan hinta-laatu-käytettävyys-suhteen, miljoonat tavalliset ihmiset lankeavat siihen. Kenen syy? Ei ainakaan sen tavallisen ihmisen.
Syy on liian pitkäksi aikaa asemasotaan jämähtäneen viihdeteollisuuden. Etenkin elokuvabisnes on keskittynyt torjuntasotaan, estoihin ja uhkailuihin, sen sijaan että olisi vienyt omaa alaansa ja sen jakelua eteenpäin.
Musiikkiteollisuus on hieman paremmin herännyt taisteluun. Seuraavan sukupolven Spotify tai vastaava palvelu saattaa oikeasti tuottaa musiikkibisnekselle erävoiton, jota se ei todellakaan saavuttanut kömpelöillä kopiointisuojauksilla ja tavallisten ihmisten kriminalisoinnilla.
Se on askel kohti tulevaisuutta, jossa ei tarvita Pirate Bayta, piraattipuolueita eikä syyllistävää tekijänoikeuskeskustelua.
Matti Markkola
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja.
