Ei 64,7 %
Kyllä 28,5 %
En osaa sanoa 6,8 %
Lotta Kortteinen, sosiologia
”Ei. Se vähentää yliopistojen autonomiaa. Päätäntävalta pitää säilyä yliopistolla.”
Arto Ollila, arkkitehtuuri (TKK)
”Ei. Mielestäni se ei ole yliopistotoiminnan mukainen. Siinä on ristiriitoja.”
Matti Kangaskoski, yleinen kirjallisuustiede
”Ei. Käsitykseni mukaan uudessa laissa yliopiston sisäisistä asioista päättäisivät yhä enemmän ulkoiset toimijat.”
Yli kaksi kolmasosaa vastasi kieltävästi, kun Ylioppilaslehti kysyi opiskelijoilta, pitäisikö eduskunnan hyväksyä käsittelyyn tullut esitys uudesta yliopistolaista. 15,1 prosenttia vastaajista kannatti lakia, mutta tietyin muutoksin. 13,4 prosenttia vastaajista kannatti lakia sellaisenaan. Vajaat seitsemän prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.
Vastausten perusteluissa nousi esiin, että yliopistojen tilannetta ei pidetä hyvänä ja muutosta kaivataan. Silti hallituksen esitykseen ei oltu tyytyväisiä. Sen pelättiin muun muassa lisäävän elinkeinoelämän valtaa yliopistolla.
Lain kannattajien mukaan esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen lisääntyminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus.
Sähköpostitse ainejärjestöjen tiedottajien kautta levinneeseen kyselyyn tuli 1027 vastausta. Erityisen innokkaasti vastasivat valtiotieteellisen, humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
Nettikyselyn perusteluja:
”Autonomia ei ole autonomiaa, ja lukukausimaksut ovat vain huono ja avaamaton tapa varmistaa, ettei tänne tule liikaa opiskelijalupauksia esim. Kiinasta. Jos tänne asti pääsee, on luultavasti varaa maksaa maksutkin, ja toisaalta, maksut heille ovat ennakkoa tuleville maksuille meille, suomalaisillekin. Koulutuksen tulee olla ilmaista, jotta kaikille on taattu tasavertainen mahdollisuus hyvään elämään. Jos halutaan turvata, etteivät Suomen yliopistot täyty EU:n ulkopuolisilla opiskelijoilla, otetaan yliopistoihin vaikka suomen kielen koe, joka varmasti karsii. EU:n sisäisillä opiskelijoilla asia voisi olla toisin, jos heidän tänne tuloaan halutaan tukea.”
”`Yritysmuotoisuus` ei miellytä.”
”1) Se uudistus uhkaa yliopiston autonomiaa. 2) Se perustuu kylmille, taloudellisille arvoille. 3) Siihen sisältyy se, että joiltain voidaan periä lukukausimaksuja, yliopisto-opetuksen tulisi olla mahdollisimman pitkälle maksutonta kaikille. Jos ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää halutaan rajoittaa, maksut ovat siihen väärä ratkaisu. 4) Laki vaikuttaa epäilyttävästi yliopiston valtaan. 5) Laki sopii hyvin teknilliseen yliopistoon, mutta ei esimerkiksi humanistiseen tiedekuntaan.”
”Aina ei voi konservatiivisesti takertua vanhoihin pölyttyneisiin rakenteisiin jos ne eivät toimi ja niillä ei luoda uutta ja tueta Suomen menestystä. Ulkopuolinen rahoitus on mahdollisuus, ei uhka. Jos se lisää käytettävissä olevia resursseja nykyisen rahoituksen päälle, miksi sitä tulisi pitää uhkana. Jo nyt yksityinen rahoitus on merkittävä osa yliopistojen rahoituskakkua, eikä se vaaranna tieteen ja taiteen riippumattomuutta. Yliopistolain vastustajat ovat Suomen pysähtyneisyyden ja jämähtämisen asialla.”
”Ainakaan askel kohti lukukausimaksullista yliopisto-opiskelua ei kuulosta hyvältä, joten lakia pitäisi vähintäänkin siltä osin muuttaa.”
”Ainoastaan hallituksen valinnassa ongelmia, muuten hyvä laki.”
”Ajatus siitä, että yliopiston asioista päättäisi enenevässä määrin elinkeinoelämä ja raha, on teologin kannalta pelottava. Eipä vaikka uskontotieteen tai kirkkososiologian tutkimuksilla paljoa rahaa tehdä, joten itselle arvokkaiden tieteenalojen tulevaisuus näyttäisi heikolta.”
”Antaa yliopistolle lisää valtaa, ja toivottavasti myös resurssien hankkiminen paranee, kunhan resurssit riittävät myös perustutkimukseen eikä kaikki raha kulu kaupallisten sovellusten rahoittamiseen. Valta on pysyttävä suurimmilta osin yliopiston henkilökunnalla. Virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi on mielestäni pelkästään etu työntekijöiden kannalta.”
”Byrokratia vähenee ja toiminta tehostuu kun pitää ajatella rahankäyttöä.”
”Demokratiassa pitää tehdä päätökset demokraattisesti, ja se on nyt unohtunut hallitukselta! Kuuntelis meitäkin.”
”Itsemääräämisoikeus kärsii. Ajatus sivistyksestä kärsii, elleivät humanistiset aineet saa tukea. Emme halua suomalaisenkin opiskelijan heräävän eräänä aamuna siihen, että pöydällä on useamman tuhannen euron lukukausimaksu. Ei!”
”Jatko-opiskelijoiden asemaa pitäisi parantaa, ja sitä ei uudessa laissa ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon.”
”Jos lakia ei hyväksytä, hukataan taas rahaa turhiin valmistelukomiteoihin, jotka esittävät lopulta samaa lakia uudelleen kosmeettisin muutoksin. Nykyisessä esityksessä on vialla lähinnä se, ettei siinä määritellä yliopistodemokratian toimijoita ja `vallanjakoa` tarpeeksi selkeästi, tai siis opiskelijoiden ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksia ei ole vahvistettu.”
”Jos yliopiston lainoppineilla (esim. oikeustieteen professorit) on lain sisällöstä täysin päinvastainen näkemys kuin ministerillä, on vaikea uskoa, että ministeri olisi ymmärtänyt lain `enemmän oikein`. Yliopiston autonomiaa tai tiedettä itseään ei pidä uhrata pelkän rahan tavoittelun alttarille. Ei esim. Nokian antama rahoitus yksinään tee Helsingistä Harvardia.”
”Julkinen keskustelu laista on vielä pahasti vaiheessa; lakia on toistaiseksi runnottu eteenpäin melko esoteerisesti, ja vasta äskettäin on sille ilmaantunut kuuluvaa vastarintaa. Vastustajien kannat tulee ottaa huomioon ja antaa lakivalmistelulle lisäaikaa.”
”Julkisessa keskustelussa on korostunut pelko ulkopuolisten vallan kasvusta yliopistoissa. Suomalaisten yliopistojen todellinen ongelma on kuitenkin heikko johtajuus ja päätöksenteon politisoituminen (ei puolue-) eri tiedekuntien ja laitosten taistellessa rakenteellisen – ei tieteellisen – olemassaolonsa ja vaikutusvaltansa puolesta. Uusi laki selkeyttää päätöksentekoa, joten sitä on perusteltua kannattaa.”
”Laki merkitsee askelta tiedon tuotannon ja jakamisen tiukempaan kontrolliin ja kytkee yliopiston talousmaailman kaupallisiin intresseihin. Siihen ei ole erillisenä pykälänä kirjattu tutkimuksen vapautta ja tiedon julkisuutta. Laki keskittää valtaa yliopiston ylimmälle johdolle, vahvistaa yliopiston sisäisiä hierarkioita ja heikentää opiskelijoiden vaikutusvaltaa. Laki avaa tien kohti maksullista yliopistoa mahdollistaessaan lukukausimaksut EU:n/ETA:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Laki lisää yliopiston sisäistä ja ulkoista kontrollia. Se ei vastaa opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamiin ongelmiin, vaan pikemminkin talouselämän intresseihin.”
”Nykyisellään laki mm. uhkaa tutkimuksen vapautta ja tiedon julkisuutta. On myös järkyttävää, ettei yliopistolaisten mielipiteitä kuunneltu lakiesitystä valmisteltaessa. Yliopisto kaipaa muutosta, mutta aivan eri suuntaan.”
”Laki on huonosti ja hutiloiden valmisteltu. Asiaa parhaiten tuntevia ja ymmärtäviä on kyllä `kuultu`, mutta näkemyksiä ei ole otettu huomioon. Lain taustalla on viimeisiään vetelevä talouskeskeinen ideologia, jonka pohja on jo murtunut. Myös taloudellinen tilanne on nyt aivan toinen kuin lakia kokoon kyhättäessä.”
