Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa kiistellyn sähköisen viestinnän tietosuojalain eli niin kutsutun Lex Nokian. Laki antaa tietoverkon hallinnoijalle entistä laajemmat oikeudet kerätä näyttöä mahdollisesta verkkoyhteyden väärinkäytöstä. Yritysten lisäksi laki koskee yliopistoja, kirjastoja ja taloyhtiöitä.
Pitääkö opiskelijan olla nyt huolissaan?
”Ei tarvitse. Suoraan voin sanoa, että emme ole lakiin kunnolla edes tutustuneet, sillä olemme katsoneet, ettei tämä koske meitä millään tavalla. Meidän kannaltamme Lex Nokialla ei ole mitään vaikutusta, enintään pelkkää haittaa”, Helsingin yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo sanoo.
”Meillä on yli 50000 käyttäjää. Kuka hullu nyt jollain hakusanalla alkaisi heidän sähköposteistaan jotain hakea? En ymmärrä, mitä hyötyä siitä olisi.”
Tietojenkäsittelytieteen opiskelija, Piraattipuolueen hallituksen jäsen Anton Tamminen on eri mieltä. Hänestä yliopiston opiskelija ei voi jatkossa käyttää nettiä huoletta.
”Laki on paljon pahempi kuin mitä siitä on julkisuudessa puhuttu. Se koskee kaikkea verkon kautta tapahtuvaa teleliikennettä, ei siis pelkkää sähköpostia. Kaikki tieto, miten käytät internetiä, voidaan nyt kalastaa lain sallimalla automaattisella tietojenkäsittelyohjelmistolla”, Tamminen sanoo.
Valvontaan tarvittaisiin lain mukaan joku todellinen syy, muistuttaa Ilkka Siissalo.
”Enkä osaa kuvitella, mikä se syy voisi olla.”
Anton Tammisen mukaan tilanne ei ole näin yksinkertainen, sillä valvontaan riittää pelkkä epäily käyttöehtojen rikkomisesta.
”Yliopiston verkon käyttöehdoissa on jo nyt kaikenlaista kiellettyä, kuten poliittinen toiminta, jonka verukkeella valvonnan voisi aloittaa.”
Motiivia valvonnalle Tammisenkin on vaikea keksiä.
Yliopiston on tehtävä ennakkoon ilmoitus tietosuojavaltuutetulle, jos se aikoo aloittaa valvonnan. Anton Tammisen mielestä ei ole mitään takeita siitä, että valvonnasta todella tehdään ennakkoilmoituksia.
”Meillä on laki, joka periaatteessa vaatii ilmoittamaan, mutta ei rankaise ilmoittamattomuudesta. On myös hyvin epätodennäköistä, että osaava verkon ylläpitäjä jäisi kiinni laittomasta vakoilusta”, Tamminen sanoo.
Ilkka Siissalo sanoo yliopiston jäävän systeemin ulkopuolelle jo pelkistä rahasyistä. Mukana olo maksaisi hänen mukaansa 20_000 euroa vuodessa. Ennen Lex Nokiaa vakavat käyttörikkomukset on hoidettu yhteistyössä poliisin kanssa, ja niin tullaan tekemään jatkossakin, tietohallintojohtaja vakuuttaa.
”Rikosilmoitukseen tai tutkintapyyntöön päätyviä tietoverkon väärinkäyttöjä on muutama vuodessa. Niitä ei olisi voitu estää Lex Nokialla.”
Matti Markkola
Kuva Tuomas Karppinen
