”Kiinnostuin miehittämättömistä lennokeista kahdeksan vuotta sitten, kun Obama valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran. Olin silloin harjoittelussa Suomen suurlähetystössä Washingtonissa, ja siellä puhuttiin paljon Bush nuoremman hallinnon aloittamasta miehittämättömien lennokkien käytöstä terrorismin vastaisessa sodassa.
Silloin Yhdysvaltojen kohteena olivat terroristit Pakistanissa. Oli hämmentävää, että Yhdysvallat tekee lennokki-iskuja sellaiseen valtioon, jonka kanssa se ei ole aseellisessa konfliktissa. Ohjusiskujen määrä moninkertaistui, kun Obamasta tuli presidentti. Siinä oli mielenkiintoinen kontrasti: Obama nähtiin rauhan ja toivon symbolina, ja saikin samana vuonna Nobelin rauhanpalkinnon.
Suomessa ja Euroopassa asiasta ei puhuttu silloin eikä puhuta nytkään juuri mitään. Yhdysvaltojen tekemät ilmaiskut saatettiin mainita ylimalkaisesti.
Englanniksi metodia kutsutaan targeted killingiksi: yksittäinen etukäteen valittu kohdehenkilö tapetaan kauko-ohjatun miehittämättömän lennokin avulla. Termillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä, eikä aiheesta ole juurikaan suomenkielistä tutkimusta tai yhteiskunnallista keskustelua. Gradussani käänsin metodin kohdennetuksi tappamiseksi. Toivon, että suomenkielisen käännöksen avulla aiheesta voidaan keskustella suomen kielellä ja Suomessa.
Väitöskirjassani tutkin kohdennetun tappamisen moraalisia kysymyksiä Koneen säätiön apurahan tuella. Uudet teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet metodin hyödyntämisen eri tavalla kuin koskaan aiemmin. Kohdennetun tappamisen institutionalisoiminen tarkoittaa sitä, että metodista on tullut viimeisen keinon sijasta ensisijainen, ja sitä sovelletaan systemaattisemmin. Tutkin abstraktilla tasolla, minkälaisia piirteitä kohdennettuun tappamiseen kuuluu, ja käytännön tasolla sitä, miten valtio harjoittaa politiikkaa, joka perustuu tähän metodiin.
Yhdysvaltojen presidentin moraalisella arvomaailmalla on paljon vaikutusta siihen, miten laajalti lennokkeja käytetään tappamista varten. Obama halusi ottaa hyväksyttävämmiksi koetuilla lennokeilla etäisyyttä Bushin ja Guantanamo Bayn vankileirin aikoihin. Obaman aikakaudella sodankäynnistä tuli entistä läpinäkymättömämpää ja jopa vaarallisempaa. Clinton olisi oletettavasti jatkanut Obaman linjaa, mutta tehtävään valittu Trump on antanut hyvin vähän konkreettisia linjauksia, jotka eivät olisi täysin absurdeja. Kohdennetun tappamisen politiikan läpinäkyvyys saattaa lisääntyä, sillä Trump ei todennäköisesti näe sen harjoittamista yhtä ongelmallisena kuin edeltäjänsä.
Mitä pidemmälle kohdennetun tappamisen institutionalisoiminen Yhdysvalloissa etenee, sitä laajemmaksi sen kohteiden joukko kasvaa. Nyt ei eliminoida pelkästään terroristeja, vaan myös terroristiepäiltyjä. Lennokkien käyttö voi lisätä valtioiden alttiutta sotilaalliseen voimankäyttöön, koska se on helppoa ja riskitöntä. Se on todella häiritsevä ajatus.”
Laura Saura työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistolla.
