31. elokuuta 2012
Teksti:

Hikoilitko koko viime kevään pääsykoekirjojen äärellä? Käytit kaikki rahasi valmennuskurssiin? Pilasit välisi kavereihin, koska et osallistunut kenenkään synttäreille pääsykoepänttäämisen takia? Jos vastaus kysymyksiin on kyllä, et ehkä halua lukea tätä juttua. Tämä juttu nimittäin kertoo siitä, kuinka helpolla opiskelemaan voi päästä. Ainakin, jos haluaa opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan.
Ylioppilaslehden tietoon on tullut tapauksia, joissa teologiseen on päästy sisään käytännössä vaivautumalla pääsykokeeseen. Kaikki teologiseen vaivatta päässeet haluavat pysytellä nimettöminä.
”Olen saanut jo niin paljon paskaa niskaan tämän takia. Ihmiset ovat kauhistelleet, että miten kehtaat viedä opiskelupaikan joltain, joka oikeasti halusi kovasti sisään ja luki kokeisiin”, yksi heistä sanoo.
Kutsutaan häntä vaikka Jussiksi.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Jussi oli jo jonkin aikaa ounastellut, että teologiseen ei ole kovin vaikea päästä. Näin hän oli päätellyt siitä, että moni teologiseen hyväksytty kaveri oli valmistautunut kokeisiin heikosti. Lisäksi hän oli pannut merkille tiedekunnan korkean sisäänpääsyprosentin. Se on toden totta korkea: tänäkin vuonna teologiseen pääsi 67 prosenttia pääsykokeisiin osallistuneista. Korkeampi prosentti on vain matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, mikä johtuu siitä, että sinne pääsee suoraan tarpeeksi hyvällä pitkän matematiikan arvosanalla.
Jussi pohti asiaa ääneen kaverilleen. Pohdinnan päätteeksi hän päätyi lyömään leikkimielisen vedon: Jussin piti todistaa, että teologiseen pääsee sisään mitättömällä valmistautumisella. Ja mitätöntä hänen valmistautumisensa todella oli.
”Pääsykoetta edeltävänä yönä aloin lukea kokeeseen kahdelta aamuyöllä. Lopetin neljän viiden aikaan ja menin nukkumaan. Aamulla kun heräsin, menin yhteen kokoukseen ja sieltä myöhässä pääsykokeeseen”, Jussi kertoo.
Kokeessa oli yksi aineistopohjainen kysymys ja kaksi pelkästään pääsykoekirjoihin perustuvaa kysymystä.
”Aineistokokeessa tuli sellainen fiilis, että vastaisi lukiokysymyksiin. Kysymys oli käytännössä aineiston referointia.”
Heinäkuussa Jussi sai tietää, että portit teologiseen olivat auenneet.
Hän ei pode syyllisyyttä siitä, että veisi paikan joltain mahdollisesti motivoituneemmalta opiskelijalta.
”Olen toki pahoillani, jos joku ei päässyt sisään. Mutta tuntuu, että rima on aika alhaalla. Harvalle teologinen varmaan on sellainen paikka,
että sinne ei pääse koskaan sisään, jos oikeasti yrittää”, Jussi sanoo.

Teologisen tiedekunnan valintasihteerin Minna Oksasen mukaan tiedekunnassa tiedetään, että monet pitävät teologista helppona nakkina.
”Sisäänpääsyprosentti on muodostunut korkeaksi, kun hakijamäärät ovat viime aikoina laskeneet, mutta sisäänottokiintiötä ei ole haluttu pienentää. Mutta suhteellisen iso prosentti ei tarkoita, että ihmiset pääsisivät sinne ansioitta”, Oksanen sanoo.
Hän arvelee, että suuri osa teologiseen hyväksytyistä on kuitenkin valmistautunut valintakokeeseen huolellisesti.
Yksi näistä huolellisista valmistautujista ei ole ainakaan oikeustieteellisessä opiskeleva Tero. Hän ei edes hakenut pääsykoekirjoja kirjastosta.
”Alun perin oli kyllä tarkoitus hankkia kirjat ja opiskella kokeeseen oikeasti. Mutta kun tein kevään täysipäiväisesti töitä, se jäi”, Tero sanoo.
”Olin alitajuisesti vuosia ajatellut, että voisi olla kiva opiskella myös jossakin toisessa tiedekunnassa.”
Haave toteutui: Terokin sai ilmoituksen, että hänet on hyväksytty teologiseen.
”Jos kokeen on tarkoitus mitata aineiston osaamista ja siten motivaatiota, kannattaisi ehkä muuttaa koetta.”

Kolmas vastaava tapaus on Maria. Hän luki kolmikosta eniten kokeeseen, kaikki kirjat kertaalleen läpi. Ja meni heittämällä sisään. Hänellä myös motivaatio päästä sisään oli kolmikosta suurin: ”Olen opiskellut historiaa ja aion tutkijaksi. Teologinen tukee sitä. Tämä ei ollut minulle mikään vitsi”, Maria sanoo.
Marian tavoin Jussi ja Tero ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan ja aikovat suorittaa opintoja tiedekunnassa. Tero aikoo tehdä siellä ainakin kandintutkinnon. Jussi puolestaan aikoo ensin tehdä maisterintutkinnon valmiiksi valtiotieteellisestä. Sen jälkeen voi suoraan siirtyä teologiseen suorittamaan maisterintutkintoa. Itse asiassa hänellä on jo yksi opintopiste plakkarissa uudesta pääaineestaan.
”Teologisesta tuli jotain sähköposteja, että kaikki pannaan johonkin HOPS-ryhmään. En vastannut viesteihin, mutta jossain vaiheessa huomasin, että olin saanut sieltä opintopisteen HOPS:in suorittamisesta.”
Toisin kuin pääsykokeeseen opiskelutilaisuuksiin ei tarvitse edes vaivautua paikalle.

Jussin, Teron ja Marian nimet on muutettu.

Teksti: Vappu Kaarenoja
Kuva: Emilia Ahonen