13. toukokuuta 2012
Teksti:

Ympäri Suomea kännykät pirisevät, kun puhelinmyyjät hankkivat tilaajia uudelle Koulurauhaa-lehdelle. Julkaisun verkkosivuilla kerrotaan, että tilausrahoilla autetaan koulukiusattuja.

 

Lehden takaa löytyy osakeyhtiö KLR Kustannus. Sen toimitusjohtaja Matias Palmroth kertoo, että erittelyä lehden myynnillä hankittujen rahojen käytöstä ei voida tehdä.
Lehti nimeltä Koulurauhaa ilmestyi myös viime vuosikymmenellä. Sen julkaisun aloitti 1990-luvun alussa Kiusattujen tuki ry, joka muuttui 2000-luvun alussa osakeyhtiöksi. Ylioppilaslehti kirjoitti vuonna 2006 siitä, miten yhtiön toiminta kuivui kokoon ja laskuja jäi maksamatta.

Matias Palmroth sanoo, että Koulurauhaa-lehden kustantajalla ei ole mitään tekemistä aikaisemman toiminnan kanssa. Lehden päätoimittaja Esko Leipälä, joka on myös yrityksen ylläpitämän tukipuhelimen ainoa työntekijä, toimi kuitenkin 1990-luvulla Kiusattujen tuki ry:n toiminnanjohtajana. Leipälän mukaan hän ei ole ollut tekemisissä edellistä lehteä kustantaneiden tahojen kanssa vuoden 1999 jälkeen.

Viime heinäkuussa toimintansa aloittanut KLR Kustannus on tähän mennessä julkaissut kolme lehteä. Neljän lehden vuosikerran hinnaksi kerrotaan verkkosivuilla 76 euroa. Palmrothin mukaan tilauksia on kertynyt ”joitakin tuhansia”.

”Olemme break-even-tilanteessa, kaikki tulot kuluvat toiminnan pyörittämiseen.”

 

Lehden puhelinmyynti on ulkoistettu. Ylioppilaslehteen otti yhteyttä lukija, joka koki myyntitilanteen tuputtamiseksi. Palmroth arvelee, että kyseessä on yksittäistapaus, sillä lehteä myyvät hyvämaineiset telemarkkinoijat.

Koulurauhaa-lehti on otettu Palmrothin mukaan vastaan positiivisesti. Uusimman numeron kannessa poseeraa kiekkoleijonien valmentaja Jukka Jalonen, ja kolumnin on kirjoittanut Mikko Rimminen.

”Olemme niin hyvällä asialla, että nuorten parissa toimivat tahot suhtautuvat meihin positiivisesti.”

 

Kun keskustelu kääntyy yritykseen, Palmrothista tulee varautuneempi. Yrityksen tuloista koulukiusattujen auttamiseen käytettyä osuutta ei hänen mukaansa voi kertoa, sillä yrityksen kaikki toiminta on auttamista.

”Emme pysty määrittelemään osuutta.”

Palmroth toteaa, että yrityksen ei tarvitse kertoa, mitä se tuloillaan tekee.

”Tämä tekee meistä itsenäisen toimijan ja antaa mahdollisuuden päättää, mihin käytämme rahoja ja missä mittasuhteissa.”

Palmroth on toiminut yrittäjänä aiemminkin. Vaatekauppa on jo lopettanut toimintansa, mutta hän toimii myös konsulttifirman toimitusjohtajana. Konsulttiyrityksen toiminnassa olivat aiemmin mukana myös pikavipit. Palmroth muistaa pikavipit vasta, kun asiasta kysytään. Hän korostaa, että pikavippibisnes alkoi vuonna 2008 ja loppui jo seuraavana keväänä.

 

Miten KLR Kustannus sitten auttaa koulukiusattuja? Verkkosivuilla on laaja ohjelma: esimerkiksi lobbaamista, tutkimustyötä ja nuorten leiritoimintaa.

Tällä hetkellä auttaminen tarkoittaa tukipuhelinta, jossa lehden päätoimittaja päivystää kymmenen tuntia viikossa. Tarvittaessa päätoimittaja-neuvontatyöntekijä Esko Leipälä lähtee auttamaan kiusattua henkilökohtaisesti.

Palmrothin mukaan suurin ero muihin auttamistyötä tarjoaviin tahoihin on se, että KLR Kustannuksesta tarjotaan konkreettisia toimenpiteitä, tullaan vaikka kotiin tai avuksi koululle.

Leipälä kertoo saavansa muutaman uuden avunpyynnön viikossa. Tukikeikkoja apua tarvitsevien pariin hän ei ole vielä tehnyt, mutta ensimmäiset ovat pian. Verrattuna 90-lukuun on vielä hiljaista.

”Yhteydenottoja on tullut suhteellisen vähän, mutta tapaukset ovat vakavia.”

Leipälä kertoo voivansa auttaa etenkin tilanteissa, joissa kiusatun lapsen perhe ei osaa vaatia oikeuksiaan virkakoneistolta. Oikeustieteellistä koulutusta hänellä ei ole. Leipälä korostaa pätevöityneensä käytännön työssä 90-luvulla – vastaavaa asiantuntemusta ei lakimiehiltä Leipälän mukaan löydy.

”Autamme oikeasti. Me emme psykologisoi, muut puhelinneuvonnat antavat ymmärrystä.”

Leipälä korostaa, että palvelut ovat asiakkaille ilmaisia.

 

Uusi lehti on huomattu myös Mannerheimin Lastensuojeluliitossa, jolla on käynnissä Koulurauha-niminen ohjelma yhteistyössä muun muassa opetushallituksen ja poliisin kanssa. MLL toteaa hankkeen kotisivuilla, ettei sillä ole mitään yhteyttä Koulurauhaa-lehteen. Jos lehden markkinoinnissa on viitattu Koulurauha-ohjelmaan, kehotetaan ihmisiä ottamaan yhteyttä kuluttajaviranomaisiin.

MLL:n viestintäjohtaja Liisa Partio kommentoi tilannetta varovasti, mutta myöntää, että he saavat viikoittain yhteydenottoja liittyen Koulurauhaa-lehteen. Lehden ja ohjelman sekoittuminen koetaan selvästi kiusalliseksi.

Kuluttajavirasto kertoo lähettäneensä Koulurauhaa-lehdelle tietoiskun harhaanjohtavasta markkinoinnista. Toistaiseksi virasto ei ole saanut kuluttajilta yhteydenottoja lehden myyjien toiminnasta. Lakimies Katri Väänäsen mukaan KLR Kustannuksen olisi syytä satsata avoimuuteen.

”Tässä myydään lehteä hyväntekeväisyydellä. Moni ostaa tuotteen, vaikka ei olisi kiinnostunut lehdestä. Tieto siitä, kuinka paljon lehden hinnasta menee hyväntekeväisyyteen, olisi hyvä olla saatavissa.”

 

Miksi Koulurauhaa-lehti elvytettiin juuri nyt? Pöly edellisestä kohusta on laskeutunut. Leipälä arvelee, että lehti voi aloittaa nyt puhtaalta pöydältä. Hänen mukaansa ajatus lehden perustamisesta tuli Palmrothilta.

Koulurauhaa-lehti on vasta taipaleensa alussa, ja Palmroth toivoo työrauhaa. Hän korostaa, ettei toistaiseksi ole nostanut toimitusjohtajan työstään palkkaa. Kun yritys tulevaisuudessa kasvaa, hän toivoo pääsevänsä pk-yrityksen toimitusjohtajan ansioihin, kahdesta neljään tuhanteen euroon. Osinkotuottoa hän ei toivo, sillä kyseessä on sosiaalinen yritys, ei mikään bisnes.

 

Sanat: Hannu Hallamaa ja Maria Ruuska
Kuvat ovat ruutukaappauksia Koulurauhaa-lehden nettisivuilta.