Perustulobattle

Untitled-1

Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja BIEN Finland –perustuloverkoston jäsen.

Henri Heikkinen on Oulun läänin Kokoomusnuorten ex-puheenjohtaja ja kokoomuslainen perustuloaktivisti.

Millainen olisi hyvä perustulomalli?

Li Andersson: 

”Vasemmistonuoret ajavat vähintään 700 euron suuruista perustuloa. Perustulon pitää olla minimietuuksia suurempi, jotta se parantaa nyt perusturvan varassa elä-vien ihmisten toimeentuloa ja mahdollistaa työn jakamisen. Malli edellyttää tulonsiirtoja.

Perustulon rinnalla säilyisivät asumistuki, lapsilisä ja ansiosidonnaiset etuudet, kuten työeläke ja ansiosidonnainen työttömyyskorvaus. Vaikka toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä pienenisi rajusti, sen mahdollisuus pitäisi säilyttää poikkeuksellisia tilanteita varten.

Perustuloa saisivat kaikki täysi-ikäiset Suomessa pysyvästi asuvat ihmiset. Ala-ikäiset opiskelijat voisivat anoa perustuloa, jos elämäntilanne sitä vaatii. Perustulo korvaisi opintotuen, perustyöttömyysturvan, kansaneläkkeen ja erilaiset päivärahat.

Emme ole laskeneet mallin kustannuksia. Vasemmistoliiton malli 620 euron perustulosta maksaisi 3,6 miljardia. Meidän mallimme tulisi jonkun verran kalliimmaksi. Perustulo yhdistyisi progressiiviseen verotukseen, jolla se verotettaisiin pois hyvin toimeentulevilta. Lisäksi rahaa saataisiin kiristämällä pääoma- ja yritysverotusta sekä ympäristöveroja.”

Henri Heikkinen kommentoi: ”Taas kerran nähdään, miten vasemmistolaiset onnistuvat älyttömillä vaatimuksillaan pilaamaan kaikki hyvätkin ideat, joita lähtevät kannattamaan. Perustulon pitää olla tasoltaan matalampi kuin nykyiset etuudet, jotta toteutuisi idea työhön kannustamisesta. Toiseksi suurin osa nykyisistä etuuksista pitäisi lakkauttaa, jos perustulo otettaisiin käyttöön. Vain pitkäaikaissairaana, vammaisena tai muulla tavoin työkyvyttömänä tai alentuneesti työkykyisenä voisi saada lisätukia.
Vasemmistonuorten ehdotus passivoivan perustulomallinsa rahoittamiseksi on tyypillistä vasemmistolaista haihattelua. Korotettaisiin pääomatulo- ja yritysverotusta sekä ympäristöveroja, mikä tuhoaisi työpaikkoja vielä
enemmän kuin nykyinen himoverotus.”

 

Henri Heikkinen:

”Perustulon suuruus olisi noin 450 euroa, eli se vastaisi suunnilleen opintorahaa ja asumislisää. Jos opiskelija tulee tuolla summalla toimeen, kyllä se onnistuu keneltä tahansa. Perustulon päälle ei maksettaisi asumislisää. Sitä saisivat kaikki Suomen kansalaiset ja useamman vuoden maassa asuneet ihmiset.

Perustulon pitäisi korvata käytännössä kaikki perus-etuudet. Muuten siinä ei olisi mitään järkeä. Joitakin harkinnanvaraisia tukia jäisi esimerkiksi työkyvyttömille. Perustulon päälle tulevat eläkkeet maksettaisiin yksityisinä eläkevakuutuksina.

Oikeistolaisen perustuloajattelun pohjana ei ole ihmisten vapauttaminen työstä, vaan ihmisten vapauttaminen työhön. Perustulon pitäisi olla kustannusneutraali tai  halvempi kuin nykyinen järjestelmä.

Rahaa saataisiin byrokratian pienentämisestä. Perustulo yhdistyisi korkeaan tasaveroon yli 10 000 euron tuloista. Sosiaaliturvassa tulisi olla muitakin elementtejä kuin yhteiskunnan tuki. Ihmisiä pitäisi kannustaa esimerkiksi ottamaan asuntolainan maksuun vakuutus työttömyyden varalta. Työttömien pitäisi voida ottaa lainaa elämistä varten, kuten opiskelijat ottavat opintoja varten.”

Li Andersson kommentoi: ” Tällä hetkellä opintotuki ei riitä elämiseen missään päin Suomea. Heikkisen malli tarkoittaisi perusturvan tason radikaalia heikentämistä. Riittämätön perustulo johtaisi tarveharkintaisten tukien lisääntymiseen eikä vähentäisi byrokratiaa. Perusturvan varassa elävien toimeentulon heikentäminen ja korvaaminen lainarahalla tarkoittaisi pohjoismaisen sosiaaliturvan romuttamista ja muuttamista yhdysvaltalaiseen suuntaan. Pitkällä tähtäimellä tällainen ratkaisu todennäköisesti tulisi kalliimmaksi kuin nykytilanne, sillä yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyisivät.”

 

1. Nuori nälkätaiteilija 

Jorma, 24, haluaisi keskittyä musiikin tekemiseen ja näin investoida tulevaisuuteensa. Nuoren taiteilijan aika ei millään riitä kokoaikatyöhön, ja verrattuna tuilla elämiseen osa-aikatyöstä jää hyvin vähän käteen. Miten perustulomallisi toimisi tässä?

 

LA:
”Jorma voisi halutessaan keskittyä musiikintekoon, vaikka elintaso jäisi aika niukaksi. Hän voisi jatkaa osa-aikatyötä, mutta taloudellisesti turvallisemmin mielin. Koen osa-aikatyön vapaaehtoisuuden tärkeäksi, sillä tavoitteena ei ole luoda halpatyövoimareserviä. Riittävä perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden kieltäytyä tietyntyyppisistä töistä.”

HH: ”Jorman ei pidä voida kieltäytyä ’tietyntyyppisistä’ töistä. Anderssonin esimerkki on samppanjasosialisteille tyypillistä oikean työn vieroksuntaa ja nirsoilua, jollaista ei pidä valtion varoin tukea.”

 
HH:
”Taide-jorman olisi pakko mennä vähintään osa-aikatöihin. Mielestäni perustulon ideana on se, että tuilla eläminen ei ole houkuttelevaa.Perustulolla ihminen saa katon pään päälle ja vähän hernekeittoa, mutta ei enempää. Sitä voi hyvin verrata opiskelijaelämään, jossa opintojen ohessa tehdään hieman töitä.”

LA: ”Heikkisen kannattama asumislisätön perustulomalli riittäisi ehkä hernekeittoon, muttei takaisi ihmisille kattoa pään päälle. Perustulon idea on muuttaa sosiaaliturvajärjestelmän rakenteita inhimillisempään suuntaan ja turvata kaikille elämiseen riittävä toimeentulo. Tähän on ihmisillä jo perustuslaissa säädetty oikeus.”

 

2. Ahkera opiskelija 

Kauko, 23, opiskelee kalliissa Helsingissä. Koska opintoraha asumislisineen (298 ja 201,60 euroa) ei riitä edes vuokraan, Kauko tekee palvelualalla käytännössä täysipäiväisesti töitä. Loppuvuodesta tulorajat paukkuvat. Miten opiskelijan elämä muuttuisi perustulon myötä?

 

LA:
”Kauko voisi perustulon turvin keskittyä opiskelemaan täysipäiväisesti, mutta myös jatkaa työntekoa. Perustulon ajatus eroaa nykyisestä opintotukijärjestelmästä, jossa tulorajoilla varmistetaan, etteivät tukea saa ne, joiden katsotaan pärjäävän ilmankin. Perustulo on vastikkeeton ja se maksetaan riippumatta elämäntilanteesta.”

HH: ”Kauko hyötyy perustulosta, koska hän ei joudu missään vaiheessa maksamaan mitään takaisin. Jos tulot pääsevät muodostumaan kovin suuriksi, perustulo leikkautuu verotuksen kautta automaattisesti pois.”

 
HH:
”Tässä kävisi niin, että tulorajojen paukkuminen poistuisi kokonaan. Tietenkin opiskelija joutuisi maksamaan veroja, jos tulot kasvaisivat suuriksi. Asumistukien poistaminen auttaisi opiskelijoita, sillä järjestelmä nostaa vuokria. Vuokrien lasku nostaisi opiskelijoiden elintasoa, kun tulisi vuokralaisen markkinat.”

LA: ”Riittävän tasoinen perustulo, toisin kuin Heikkisen kannattama malli, antaisi opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä opintoihin ilman pakkoa tehdä töitä tai velkaantua. Keskeinen syy opiskelijoiden lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on stressi ja huoli omien varojen epävarmuudesta ja riittävyydestä.”

 

3. Balille surffaamaan 

Liisa, 21, työskentelee vuokratyöyrityksessä nollatuntisopimuksella. Epäsäännölliset työajat ja jatkuvasti vaihtuva työympäristö kypsyttävät, joten mieli tekee hengähtää. Niinpä Liisa suuntaa vuosittain neljäksi kuukaudeksi Aasiaan surffaamaan. Saisiko Liisa perustuloa hengähtäessään?

 

LA:
”Perustuloa maksettaisiin kaikille Suomessa pysyvämmin asuville. Lomamatkan ajan ihminen pysyisi perustulon piirissä. Rajana voisi olla esimerkiksi kolmen kuukauden oleskelu ulkomailla.

Ihmisten liikkumisen seuraaminen olisi kuitenkin vaikeaa. Ideaalitilanteessa perustulo olisi käytössä koko EU-alueella, eikä ihmisten liikkumista jouduttaisi perustulon takia rajoittamaan.”

HH: ”Perustulon maksaminen ulkomaille aiheuttaisi varmasti väärinkäyttöä. Tarkoituksena ei ole mahdollistaa mukavaa oleilua, vaan taata ihmisarvoisen elämän perusedellytykset suomalaisille Suomessa.”

 
HH:
”Pari kaveriani matkustaa keväällä Balille surffaamaan. Opintotuen ja osa-aikatyön yhdistelmällä pärjäilee sen verran, että näin voi tehdä, jos vähän säästää.

Perustulon maksaminen ulkomaille olisi ongelmallista, koska se olisi tarkoitettu elämiseen Suomessa. Perustulolla saisi lomailla korkeintaan pari kuukautta vuoden aikana. Toisaalta taso ei olisi niin korkea, että sen varassa voisi lomailla muualla kuin halvimmissa maissa.”

LA: ”Kaikilla ei todellakaan ole varaa lähteä Balille hengailemaan, ’jos vähän säästää’, eikä tulisi olemaan, vaikka käyttöön otettaisiin korkeampikin perustulo.”

 

4. Yrittäjäksi vai ei?

Marjo, 26, pohtii vakavasti palkkatyön lopettamista ja yrittäjyyttä. Alkuvaiheen olemattomat tulot ja starttirahabyrokratia kuitenkin pelottavat.  Miten perustulo auttaisi uusia yrittäjiä?

 

LA:
”Tällaisessa tapauksessa perustulo olisi suuri parannus. Se toisi yrittäjillekin taloudellista turvaa sairauden varalle, pienentäisi lainantarvetta ja mahdollistaisi edes lyhyet lomat. Kun perustoimeentulo olisi turvattu, ihmisten luovuus vapautuisi.

Perustulo vastaisi työmarkkinoiden muutokseen. Työnantajat ajavat nykyään työntekijöitä freelancereiksi. Ihmisiä kyllä kiinnostaa freelanceriuden tuoma vapaus. Perustulo rohkaisisi ihmisiä kokeilemaan yrittäjänä omaa juttuaan.”

HH: ”Yrittäjät tulisivat perustulon myötä saman sosiaaliturvan piiriin kuin kaikki muutkin. Kun samalla lakkautettaisiin suurin osa yritystuista ja yritysten kiusaamiseen ja kyttäämiseen erikoistuneesta byrokratiasta, saataisiin valtiontalouteen liikkumavaraa.”

 
HH:
”Perustulo olisi juuri yrittäjille paras mahdollinen tukimuoto. Kun itse aloitin yrittäjänä, lopetin työt ja nostin opintotukea, koska sen rinnalla pystyi tienaamaan. Jouduin tietenkin maksamaan tuen takaisin. Perustulon myötä aloitteleva yrittäjä löytäisi varmasti ainakin vuokrarahat joka kuukausi. Perustulo varmasti kannustaisi ihmisiä yrittäjiksi, sillä moni ei uskalla lähteä palkkatyöstä tyhjän päälle. Ihmisten halukkuus yrittäjyyteen on kuitenkin kiinni myös yhteiskunnan asenneilmastosta.”

LA: ”Kokoomuksen mainostama epäkannustava ilmapiiri ei ole suurimpia yrittäjyyteen liittyviä ongelmia, vaan niitä ovat puutteet sosiaaliturvassa sekä se taloudellinen riski, jonka yrittäjäksi aikovat joutuvat kantamaan.”

 

5. Eliitin näkökulma

Seppo, 26, on juuri valmistunut ja vakiduunissa asianajotoimistossa. Opintotukien sijaan hän miettii verojen optimointia. Miten myyt perustulon Sepolle?

 

LA:
”Seppo kannattaisi perustuloa mukisematta, koska se mahdollistaisi muillekin samanlaiset menestystarinat. Pitäisi myös selittää, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat laskemaan, kannattaako mennä keikkatöihin.

Perustulolla parannettaisiin työhyvinvointia ja saataisiin ihmisten potentiaali paremmin käyttöön. Suomi on vauras maa, ja meillä on varaa jakaa vaurautta tasaisemmin.”

HH: ”Suurituloiselle Sepolle perustulo olisi sinänsä yhdentekevä, mutta siihen väkisinkin liittyvä tasaprosenttivero olisi hyvä argumentti.”

 
HH:
”Seppo tuskin huomaisi perustuloon siirtymistä mitenkään. Hän saisi perustulon tililleen, mutta se verotettaisiin pois. Käteen jäisi suunnilleen saman verran rahaa kuin nykyäänkin.

Myisin perustulon hänelle kertomalla, että sen myötä työkkäri ja Kela voitaisiin pitkälti lakkauttaa. Tämä on olennainen osa malliani, sillä näin byrokratia vähenisi. Perustulomallissa tulonsiirrot tehtäisiin verottajan kautta.”

LA: ”Byrokratian vähentämisestä saadut säästöt eivät riitä mitenkään kattamaan edes Heikkisen oman riittämättömän mallin menoja. Perustulon rahoittamiseksi tarvitaan tulonsiirtoja, joilla lisätään tuloverotuksen oikeudenmukaisuutta ja kavennetaan tuloeroja.”

Sanat Hannu Hallamaa

6 kommenttia

  1. Tuomas kommentoi 3 vuotta sitten:

    LA: ”Kokoomuksen mainostama epäkannustava ilmapiiri ei ole suurimpia yrittäjyyteen liittyviä ongelmia, vaan niitä ovat puutteet sosiaaliturvassa sekä se taloudellinen riski, jonka yrittäjäksi aikovat joutuvat kantamaan.”

    Nyt v**tu oikeasti. Koko yrittäjyyden pointti on ottaa taloudellinen riski oman liikeideansa toimivuudesta ja riskien vastineeksi saa paremman tai vapaamman ansiotason jos liikeidea toimii. Jos pelkää yrittäjäriskiä, on paras pysyä palkkatöissä, joissa ei ole yrittäjäriskiä.

  2. Päivi kommentoi 3 vuotta sitten:

    Hyvä tietää yrittäjyydestä / konkursseista

    Kokoomus ‘uskoo’ yksityistämisen ja yksityisyrittäjyyden autuuteen, pelastukseen … mutta oikeistopoliitikoista itsestään ei löydy mainittavasti yrittäjätaustaisia … Miksiköhän?

    Tieteellinen ja poliittinen keskustelu yhdistää yrittäjyyden lähes ainoastaan positiivisiin asioihin kuten tuottavuuteen ja taloudelliseen kasvuun. Epäonnistumisen mahdollisuus sen sijaan ohitetaan usein yrittämiseen liittyvänä kielteisenä lieveilmiönä, vaikka todellisuudessa epävarmuus on väistämätön.

    Hyvä tietää yrittäjyydestä / konkursseista

    Nämäkin asiat voisi kertoa ihmisille, niin paljolta murheelta ja kärsimykseltä ehkä säästyttäisiin:

    – Tilastot kertovat, että kolmannes uusista yrityksistä kaatuu 3 ensimmäisen toimintavuoden aikana ja joka toinen 5 vuoden kuluessa käynnistymisestä.

    – Konkurssi aiheuttaa yleensä tappioita niin yrittäjälle itselleen kuin kaikille yrityksen sidos-ryhmille.

    – Yrittäjän menetykset eivät ole ainoastaan liiketoiminnallisia ja taloudellisia, vaan myös henkilökohtaisia ja sosiaalisia, kuten maineen menetys tai perhe- ja ystävyyssuhteiden vaarantuminen.

    – Yritys-toiminnan loppuminen konkurssissa voi mukaan herättää yrittäjässä samankaltaisia menetyksen ja surun tuntemuksia kuin läheisen kuollessa. Ihminen on kummassakin tapauksessa pakotettu luopumaan jostain itselleen tärkeästä ja minuutta, identiteettiä, määrittävästä elämän osa-alueesta.

    – Suuret elämänmuutokset, joihin konkurssi ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset voidaan lukea, lisäävät voimakkaasti sekä sydänkuoleman että itsemurhan vaaraa. Lisäksi uupumus, joka muodostuu varsin syväksi yrittäjien kohdalla, on kuolemanriskin kannalta erityisen vaarallinen. Edelleen, kokemus siitä, että henkilö ei pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä on osoitettu kuolemanvaaraa lisääväksi tekijäksi.

    – Kaikki ihmiset eivät sovi yksityisyrittäjiksi, eikä läheskään kaikki alat sovi yksityisyrittäjyyden alaisiksi.

    – Usein yrittäjyyttä harjoitetaan vain oman itsensä työllistämistarkoituksessa​, mikä on varsin kaukana siitä, mitä oikea yrittäjyys on.

    – Konkurssi voi aiheutua myös keinottelun seurauksena, jolloin yrityksen ylivelkaantuminen on tietoisen toiminnan tulosta !

    – On tavanomaista että yritykset vähentävät velkojaan konkurssimenettelyn kautta. Entinen tai uusi omistaja perustaa uuden yrityksen joka ostaa konkurssiin menneeltä yritykseltä tärkeimmän omaisuuden jättäen velat jälkeensä.

    4 erityyppistä konkurssiprosessia:

    1) epäonnistuneet nuoret yritykset, joiden johdossa olevilla henkilöillä ei ole riittävää osaamista eikä kokemusta johtamisesta eikä toimialasta,
    2) kunnianhimoiset kasvuyritykset, jotka epäonnistuneen investoinnin myötä eivät taloudellisesti pysty järjestämään liiketoimintansa ympäristön vaatimusten mukaiseksi välttääkseen konkurssin,
    3) sokaistuneet kasvuyritykset, joita johdetaan liian itsevarmasti ilman realistista käsitystä yrityksen taloudellisesta tilanteesta sekä
    4) pitkään toimineet, pikku hiljaa rapistuneet yritykset, joiden johto on menettänyt otteensa muuttuvaan toimintaympäristöön.

    Osin konkurssiin voidaan ajautua myös poliittisten päätöksien johdosta.

    Niklas Herlin:

    “Mutta kun asiaan perehtyi tarkemmin, huomasi muutamia outoja konkurssia edeltäviä toimenpiteitä, jotka saavat esimerkiksi viranomaiset kiinnittämään yksittäiseen pesään enemmän huomiota kuin johonkin toiseen. Tässä pari pointtia:

    *Usein kirjanpito katoaa tai se on laiminlyöty ennen konkurssia. Jotkut hävittivät kirjanpidon tietoisesti, toiset laiminlöivät sen kun eivät enää jaksaneet ongelmien kaatuessa niskaan.

    * Yrittäjä käyttää yrityksen rahaa tolkuttomasti juuri ennen konkurssia. Otetaan siis firmasta irti se, mikä on otettavissa mieluummin kuin annetaan se velkojille. Täydellinen välinpitämättömyys yhtiöstä, jonka tietää kohta kaatuvan.

    *Henkilökohtaisen elämän ja yrityksen ongelmien sotkeutuminen. Alkoholismia ja avioeroja. Moni on käyttänyt viattomia omaisiaan esimerkiksi konkurssiyrityksen hallintoelimissä ”kumileimasimina” tai lainojen takaajina. Itseään viattomana pitänyt talousrikollisen lähipiiri joutuu ymmärtämättömyyttään oikeuskäsittelyyn.

    Suomessa ei talousrikoksista turhia tuomioita anneta. Päinvastoin. Suurin osa konkurssipesästä varastaneista ja muista ketkuilijoista kävelee silmiemme edessä, vapaalla jalalla. Vain pieni osa talousrikollisista saa ansionsa mukaisen rangaistuksen.”

    Lähteitä teksteille:

    Mika Tuunanen ja Kimmo Hyrskynen selvitys:

    http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/D24F7D1DC2B8E73AC2256E8C00385314/$file/jul11elo.pdf

    Tea Viljanen gradu:

    https://jyx.jyu.fi/dspace/​bitstream/handle/123456789​/23422/URN%3ANBN%3Afi%3Ajy​u-201005111733.pdf?sequenc​e=1

    Niklas Herlin kolumni:

    http://niklasherlin.puheen​vuoro.uusisuomi.fi/42714-k​onkurssia-edeltavat-toimen​piteet

  3. Joopajoo kommentoi 3 vuotta sitten:

    Molempien mallissa on sen verran vikoja, että en edes jaksa luetella mitä kaikkea.. Mutta kyllä Heikkisen malli vei typeryydessään voiton. Jos opiskelija pärjää 450 euron suuruisella summalla, niin kyllä se onnistuu keneltä tahansa? Haloo, kenen muun mielestä tämä logiikka ontuu ja pahasti? Kävin lukemassa noita Heikkisen blogitekstejä, eikä kaveri taida olla kyllä mikään terävin veitsi..

  4. Ahto Apajalahti kommentoi 3 vuotta sitten:

    Olen Heikkisen kanssa eri mieltä siitä, että tulojen kiristäminen mahdollisimman pieniksi nälkärajalle kannustaisi työntekoon. Tai jos kannustaa, niin korkeintaan pimeään työntekoon. Työntekoon kannustaa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tunne. Sitä perustulo edistäisi poistamalla nykyiset kannustinloukut, joissa siis kaikki lisätulo viedään suoraan tuista.

    Heikkinen myös uskoakseni liioittelee byrokratian vähentämisestä koituvia säästöjä. Ainakin vihreiden perustulomallissa, joka oli tietääkseni aika perusteellisesti laskettu, todettiin että byrokratian vähentämisestä tuleva säästö oli loppujen lopuksi varsin vähäinen. Toki vihreiden perustulomalli ei ollut yhtä riisuttu kuin Heikkisen, mutta silti.

    Heikkisen käsitys yhteiskunnalle arvokkaasta työstä on myös suppea. Esimerkiksi jos joku istuu tuilla kotona ja päivittää kaiket päivät suomenkielistä Wikipediaa, hän itse asiassa samalla tulee mahdollistaneeksi monenlaisen toimistotyön tehostumisen.

    Varmasti löytyisi ihmisiä, jotka esimerkiksi keskittyisivät kirjojen kirjoittamiseen, kansalaistoimintaan tai hyväntekeväisyyteen, jos riittävät tuet sen mahdollistaisivat. Kaikki tämä voi parantaa kansantaloutta.

    Ja niiden puhtaasti laiskojenkin perustulo menee joka tapauksessa kulutukseen, ja nimenomaan kotimaiseen kulutukseen todennäköisemmin kuin vaikka pääomasijoittajien pääomatulot. Se tulee veroina ja yritysten liikevoittoina hyödyllisellä tavalla takaisin kansantalouteen.

    Ihannenäkemykseni on lähempänä Anderssonin esittämää mallia kuin Heikkisen, mutta nyt tarvittaisiin todellakin laskelmat siitä, onko siihen varaa.

  5. 6. Suurimenoisen näkökulma kommentoi 3 vuotta sitten:

    Entäpä seuraavanlainen tapaus, joka on aivan liian tuttu: Tanjalla 28 on pitkäaikaissairaus, jonka takia hän on joutunut olemaan yliopisto-opinnoistaan sairauslomalla jo kuusi vuotta. Koska hoidon ja kuntoutuksen järjestyminen on Suomessa nykyään todella ison työn takana, tulee loma jatkumaan vielä pitkään. Tanja ei saa asua enää opiskelijasäätiön asunnossa koska opintosuorituksia ei tule. Hänen tulonsa nykyään on 800e kuntoutustuki, joka koostuu lähinnä kansanaeläkkeestä koska eläkekertymää ei tietenkää vielä pahemmin ole. Harkinnanvaraisista tuista hän saa 300e/kk eläkkeensaajan hoitotukea. Kuukausittainen sairauskulu on 1000e/kk (koska tänä päivänä niin pieni osa lääkkeistä on enää korvauksen piirissä, riittävän hoidon ja fysioterapian saadakseen on käytävä yksityisellä, suurin osa hoitovälineistä on itse maksettava, terveydenhuollossa on monta erilaista maksukattoa jne.
    Tanjalla on poikaystävä, joka on opiskelija, muttei ehdi opiskelemaan koska hänen on paitsi toimittava omaishoitajana (joskin kunta ei myönnä omaishoidontukea koska sehän kuuluu tukiin, jotka kunta saa olla myöntämättä taas resursseihin vedoten) elätettävä myös tyttöystäväänsä ja maksettava osa myös tämän sairauskuluista, sillä tämän tulot eivät riitä edes niihin. Niinpä hänkään ei voi asua HOAS:lla. Koska asunnon on oltava esteetön, vuokra on 1000e/kk. Työtä on tehtävä niin paljon maksaakseen sairauskulut, että opintotuen tulorajat täyttyvät ja sitäkään tukea ei saa. Samoin on asumistuen laita, jota ei tietysti saa Tanjakaan, kun he asuvat samassa taloudessa. Periaatteessa voisi hakea toimeentulotukea mutta sossu ei halua maksaa hoidosta ja kuntoutuksesta, jotka lain mukaan kuuluisivat kunnalle ja kelalle mutta jotka suoraan ilmoittavat, että ei ole resursseja noudattaa lakia. Poikaystävä joutuu ansaitsemaan 1300e/kk nettona (1600e?/kk bruttona), jotta rahaa olisi 200e/kk/henkilö välttämättömiin menoihin.
    Miten tilanne muuttuisi uusissa malleissa?

    LA:n malli: Poikaystävä voisi palata opintoihinsa. Hän saisi vähintään 700e/kk. Tanja saisi myös 700e/kk. He voisivat yhdessä asua opiskelija-asunnossa, jonka hinta olisi vaikkapa 700e/kk. He saisivat jopa asumistukea (ilmeisesti n. 400e/kk).
    Rahat siis riittäisivät niukkaan toimeentuloon (n.200e/kk/henkilö muuhun kuin vuokraan ja sairauskuluihin). Poikaystävä voisi toki edelleen tehdä töitä sen verran kuin omaishoitajuudelta ja opiskelulta pystyisi. Tämä malli ei siis kannusta tässä tapauksessa työntekoon mutta se antaisi mahdollisuuden yhdelle yliopisto-opiskelijalle valmistua.

    HH: Molemmat osapuolet saisivat 450e. Tämä ei riitä edes esteettömän asunnon vuokraan, vaan siitä jäisi maksettavaa 100e. Sairauskuluihin 1000e, ruokaan ja muuhun 400e kahdelta hengeltä. Harkinnanvaraisen tuen määrä olisi tarkoitus säilyä samana, siis 300e/kk Poikaystävän pitäisi siis ansaita edelleen 1500e/kk nettona (1900e/kk? bruttona). Hänen olisi työnteoltaan yhä vaikeampi pysty toimimaan omaishoitajana, joten joten Tanjan tilanne huononisi ratkaisevasti tai kunnan pitäisi lopulta alkaa maksamaan kotiapua tai laitospaikan, mikä maksaisi useamman tuhatta euroa kuussa.

    Jos ihmettelee esim. suuria sairauskuluja, voi ilmoittaa osoitteensa, niin voin esittää saman erittelyn kuin kelalle. ;)

Top