Kohumuseon on väitetty nielevän liikaa rahaa ja tuovan lipputuloina vain hiluja. Nämä Guggenheim-konseptit ovat niin tuottavia, että miljoonien lisenssimaksut voidaan maksaa museosäätiölle hymyillen.
Rakennemuutos-Guggenheim
Google vei Summan, Guggenheim saakoon jotain vielä parempaa: Myllykosken.
Hakukoneyhtiöstä sopii kuitenkin ottaa mallia. Se sijoitti Stora Enson entiseen paperitehtaaseen palvelinkeskuksensa. Haminan Summaan saatiin elävien maakuntien Suomen henkeä. Nyt Guggenheim voi tehdä saman Kouvolan Myllykoskella, UPM-Kymmenen elokuussa sulkemalla paperitehtaalla.
Suomelle ratkaisu on monella tapaa tuottava. Pörssiyhtiö säästyy tilan uusiokäytön pohdinnalta ja voi keskittyä sijoittajien hurmaamiseen. UPM-Kymmenen tehtaanraadostaan pyytämä hinta ei ole varmasti mitään museon lisenssimaksujen rinnalla.
Tärkeintä on kuitenkin Bilbao-efekti, yleisömassojen virkistävä vaikutus. Noin 5000 asukkaan Myllykoskellahan sitä tarvitaan enemmän kuin Helsingissä. Toisin kuin Bilbaossa, vetonaulana on hassun museorakennuksen sijaan henkilökohtainen palvelu. Noin 400 tehtaalta poispotkittua paperityöläistä saa uuden työn museo-oppaina. Tässä säästetään valtion työllistämistukia.
Rakennemuutos-Guggenheim ottaa mallia tehtaiden yt-neuvotteluista karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Siksi kaikki Itä-Suomen tehtaanmyymälät Iittalasta Pentikiin ja Marimekkoon, siirretään Myllykosken tiloihin.
Jää-Guggenheim
Hyppy Aalto-maljakon muotoiseen avantoon piristää museokierroksella huomattavasti enemmän kuin ylihintainen viineri museokahvilassa. Jää-Guggenheimin pääsylippu sisältää hyiseen trippiin soveltuvan neljäntuulenhatun ja design-läpsyt. Pelastakaa ikääntyneet nuoret suunnittelijat -säätiö pestaa vuosittain kuntoutusohjelmassaan olevan entisen muotoilijatoivon suunnittelemaan läpsyt.
Jää-Guggenheim muistuttaa perinteistä saamelaiskotaa aitauksessa päivystävine poroineen. Se sijaitsee Torniojokilaakson pohjukassa, ruotsalaisten lihapullaturistien onneksi aivan Haaparannan Ikean naapurissa.
Museon ulkonäkö vaihtelee vuosittain. Kansan virittää uuteen Guggis-kauteen joka syyskuussa käytävä suunnittelukilpailu, joka huipentuu kansanäänestykseen. Pääkodan vieressä olevissa sivuigluissa vierailee myös muiden Pohjoismaiden itseoppineita. Museon kantava taidepoliittinen linjaus on alkuvoimaisuus. Sen takaavat ITE-taiteilijat, joilla ei saa olla takanaan taideopintoja.
Fyysisten elämysten lisäksi Jää-Guggis tarjoaa myös sosiaalisia kokemuksia. Vierailija voi jauhaa näkemästään oman kulttuurimakunsa mukaan joulupukki-, Lordi– tai Timo K. Mukka-robotille, joka saa vas-tauksillaan museokävijän tuntemaan itsensä neroksi.
Kieputin-Guggenheim
Guggenheimiin Guggenheimiin! Vieressä liplattavat järven laineet, roppakaupalla valmista infraa ja mikä parasta, sijainti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kieputin-Guggenheim löytyy tietenkin Näsijärven rannalta Tampereelta.
Särkänniemen vahvuuksista tärkein on planetaario. Siellä Janne Gallen-Kallela-Sirenin Gutenbergin galaksi voidaan vihdoinkin avata kansalle. Ja jos Marshall McLuhanin viestintävisiot eivät planetaariossa aukene, niin ehkä delfinaarion asukit voivat auttaa. Näsinneula-galleria henkeäsalpaavine näköaloineen puolestaan on varma hitti ainakin kansallisromantikkojen keskuudessa.
Toki huvipuistoalueelle tarvitaan uudisrakentamistakin. Koska Guggenheimia on perusteltu kaupallisilla näkökohdilla, on Särkänniemeä muunnettava vesipuiston suuntaan. Tämä tuo venäläisvieraiden tulvan lisäksi loistavia taiteellisia mahdollisuuksia: kuvitelkaa uima-altaaksi esimerkiksi Marcel Duchampin hengessä rakennettu valtava pisuaari.
Kieputin-Guggenheimin idea on yksinkertainen: yhdistämällä laadukas huvipuistoelämys huipputason taidemuseoon päästään win-win-tilanteeseen, jossa huvipuistovieraat sivistyvät ja kansainväliset taideturistit pääsevät kieputtimissa kiinni sisäiseen lapseensa.
Laajennetun todellisuuden Guggenheim
Reaalimuseo on niiiin so last season, me tahdotaan AR-Guggis! Augmented reality eli laajennettu todellisuus tarkoittaa vempeleitä, joilla ympäristöstä voi noukkia reaaliajassa dataa esimerkiksi paikkatietojen tai viivakoodien avulla. Innovaatio-Suomessa resursseja ei haaskata fyysisten rakennusten ylläpitoon, vaan Aallon Design Factory kehittää Nokian kanssa Guggenheimille oman älypuhelinsovelluksen, GuGGelin. Avoimen suunnittelukilpailun kautta innostetaan lahjakkaimmat 3D-ohjelmoijat koodaamaan virtuaalimuseoita, joihin pääsee GuGGelin kautta missä tahansa. Kun katsoo Katajanokan Kanavarantaa GuGGel-sovelluksen läpi, siinä se arkkitehtoninen ihme nököttää. Tuplaseksivau, eikä yhtään kiistaa asukasyhdistysten kanssa!
GuGGel satsaa osallistavuuteen. Käyttäjä saa kaupunkitilassa kulkiessaan kännykkäänsä ohjeita minihappeningeihin, joita tilataan nimekkäiltä performanssitaiteilijoilta Marina Abramovi´cista Roi Vaaraan. Esimerkki: Jonotat turkismummojen -seassa vessaan Stockmannin kolmannessa kerroksessa. Kännykkääsi kilahtaa viesti, jossa GuGGel kehottaa antamaan hovisuudelman jokaisen jonottajan kätöselle. Forsquare-palvelun tapaan virtuaalisista museokäynneistä ja suoritetuista performansseista saa pisteitä, joita eniten kerännyt nimitetään Guggenheimin kuraattoriksi.
Sanat Ylioppilaslehden toimitus, kuva Otto Donner
