31. tammikuuta 2012
Teksti:

Keravanjoen varrella, Vantaan Jokiniemessä tönöttää ryhmä opiskelija-asunnoilla täytettyjä betonitaloja. Täällä nostetaan rautaa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas­ilta saaduilla toimintarahoilla.

”Kuntosalille on jaettu avain yli sadalle taloudelle”, asukastoimikunnan varapuheenjohtaja Tom Ingberg kertoo.

Aktiivinen asukastoimikunta on puuhannut vuosien saatossa Jokiniemeen muun muassa pimiön, nikkarointihuoneen, tekstiilityöhuoneen ja musisointitilan. Lainatavaroina kiertävät esimerkiksi ompelukone ja saumuri.

Jokiniemi onkin varsinainen mallioppilas. Osa asukastoimikunnista on nimittäin sen verran laiskoja, ettei Hoasin määrärahoihin edes päästä käsiksi.  Kaikkiaan Hoas budjetoi viime vuonna 205 370 euroa asukastoimikuntien käyttöön. Näistä rahoista kulutettiin vain 70 prosenttia, kertoo yhteyspäällikkö Satu Kivipuro.

”Määrärahan saadakseen asukastoimikunnan on toimitettava Hoasille vuosittain toimintasuunnitelma, edellisen vuoden toimintakertomus sekä inventaario ja säilytyssuunnitelma. Lainatavaralistan on oltava asukkaiden nähtävillä.”

Asuntokohteille budjetoitu rahamäärä vaihtelee niiden koon mukaan. Pienempien tapauksessa liikutaan satasissa. Lähes 500-asuntoinen Jokiniemi saa Hoasilta Ingbergin mukaan ”muutaman tonnin” vuodessa.

Pitkään Hoas-aktiivina vaikuttanut Ingberg sanoo, ettei Jokiniemessä ole koskaan ollut ongelmia käyttää asukkaille osoitettuja rahoja. Hän arvelee, että suuri osa rahoista jää käyttämättä pienissä Hoas-kohteissa, joissa ei riitä innokkaita ihmisiä asukastoiminnan pyörittämiseen.

 

Sosiaalisuutta vaikka väkisin
Nyt Hoasin rahanjaossa eletään muutosvaihetta. Varsinaisiin hankintoihin on nimittäin käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa, ja asukkaiden yhteiseen hupiin vastaavasti enemmän.

”Yhteisöllisyyden lisäämiseksi määrärahojen jakoperustetta muutettiin viime vuonna niin, että puolet budjetoidusta rahasta voi käyttää hankintoihin ja puolet virkistykseen eli yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Aikaisemmin virkistykseen oli varattu vain neljännes koko määrärahasta”, Kivipuro kertoo.

Muutoksessa voi kuitenkin nähdä myös ansan. Risteilyillä riekkuminen voi kiinnostaa määrärahan hakijoita enemmän kuin kuntosalin pykääminen. Esimerkiksi Jokiniemen asukastoimikunnan Ingberg suhtautuu uudistukseen hieman nihkeästi. Hän muistelee 1990-luvulla Hoas-kohteissa esiintynyttä taipumusta käyttää virkistysrahat alkoholiin.

Toimitukseen kantautuneiden huhujen mukaan virkistysrahoilla on myös leivottu joulupipareita sukulaisille ja kustannettu Tallinnan laivalle kavereita, kun asuntokohteesta ei ole ilmoittautunut tarpeeksi lähtijöitä. Nyt Hoasilta vakuutetaan, että kontrolli on tiukka.

Myös valtakunnallisessa opiskelija-asumistoiminnassa mukana ollut Ingberg korostaa, että rajoitteistaan huolimatta Hoasin malli on hyvä. Esimerkiksi Turussa kerhotiloista puuttuu kalustus, sillä määrärahoja ei ole.

”Pitää olla leipää ja sirkushuveja, että suomalaiset jurnuttajat saadaan asunnoistaan ulos kokoontumaan ja keskustelemaan.”

 

Sanat Hannu Hallamaa, kuva Otto Donner