Tutkijatohtori Anu Lahtinen haluaa vielä joskus tehdä sarjakuvan.
Avauskuva. Teksti kertoo, että nuijasota oli verinen.
Seuraavassa kuvassa näkyy päähenkilö: synkeä, keskiaikainen goottihahmo.
Kolmas kuva zoomaa tuimasti tuijottavaan silmään. Hyvin verinen.
lahtisen ura alkoi sarjakuvista, tarkemmin sanottuna Asterixista. Häntä kiinnostivat jo lapsena tarinat, joissa historiaa ja mytologiaa käsitellään leikillisesti. Asterix ja Taru Sormusten Herrasta kuljettivat Lahtisen keskivertofania pidemmälle. Hän päätyi ensin historian opiskelijaksi Turun yliopistoon ja lopulta keskiaikatutkijaksi Helsinkiin.
Lahtinen on keskittynyt tutkimuksessaan keskiaikaan, 1500-lukuun ja erityisesti noiden aikojen naisiin. Hän uskoo, että jos suomalaiset tuntisivat oman historiansa paremmin, yhteiskunnallinen keskustelu esimerkiksi talouskriisistä tai ruotsin kielen opiskelusta olisi fiksumpaa.
”Suomessa historiantutkimus painottuu viimeaikaisiin sotiimme, ja muilla aiheilla on taipumusta jäädä jalkoihin”, Lahtinen sanoo.
Tutkija on sitä mieltä, että jos Ruotsin vallan ajan historiaa opetettaisiin enemmän ja oppilaat olisivat tietoisia maansa menneisyydestä, he ymmärtäisivät paremmin, miksi pakkoruotsia opiskellaan. Aukot menneisyyden tuntemuksessa tarjoavat hänen mukaansa tilaa historian vaaralliselle, populistiselle hyväksikäytölle.
Historian popularisoiminen puolestaan on Lahtiselle mieluista. Lahtinen haluaa esitellä ja soveltaa historiaa yllättävissä asiayhteyksissä. Kirjassaan Skandaali! Historian parhaat lööpit hän käänsi historiallisia tapahtumia lööppien muotoon (Pyhä Stefanus villitsi nuorison! Pitkätukka kivitettiin!). Viime vuonna ilmestynyt teos Pohjolan prinsessat ei esittele viikinkityttöjä ja renessanssidaameja divaaneilla laiskottelevina kaunottarina.
”Sen, että esittää naisen toimijana, voisi ajatella antavan energiaa myös nykypäivän ihmiselle. Kaikki me kohtaamme epäoikeudenmukaisuuksia ja luutuneita ajatusmalleja. Silloin historian tutkimus, joka kertoo siitä, miten ihmiset ovat muokanneet omia kohtaloitaan, saattaa inspiroida.”
Nykyaikainen, suorituspaineella kyllästetty ihminen voisi Lahtisen mielestä oppia jotain vaikkapa keskiaikaisesta elämäntyylistä.
”Maailmaa ei voi aina itse hallita. Nykyihmistä painaa usein illuusio valinnanvapaudesta ja pelko siitä, ettei tee oikeita ratkaisuja. Itsensä voisi nähdä useammin yhteisön jäsenenä.”
Oppia ei välttämättä tarvitse hakea historiasta. Elämää voi muuttaa siedettävämmäksi myös katsomalla –Conan O`Brienin talk show`ta.
Lahtisella oli tapana rentoutua töiden jälkeen seuraamalla Late Night with Conan O`Brienia. Hän ei kuitenkaan onnistunut luopumaan analysoinnista ja taustoittamisesta vapaa-ajallakaan. Sohvalla tehdyt naurunsekaiset analyysit venyivät tieteelliseksi artikkeliksi Conan O`Brienin ironiasta. Conan pilkkaa ihannemaskuliinisuutta ja toteaa olevansa perinteisestä machosta niin kaukana, ettei edes yritä saavuttaa tätä tarunhohtoista miehisyyttä. Hän pilkkaa itseään, eikä häpeä. Naishistorian tutkija näkee O`Brienin komiikassa keinon vapautua ennalta määritellystä roolista.
Lahtinen ei ole vielä julkaissut kaappiin piilotettuja romaanejaan, mutta on tullut tunnetuksi tiedetoimittajana ja tietokirjailijana. Hän kokee myös vetoa ultralyhennelmiin (Ultra-Condensed books): kirjoitustyyliin, jossa kokonainen klassikkoteos typistetään pariin lauseeseen. Niinpä esimerkiksi sadat sivut Ylpeyttä ja Ennakkoluuloa saivat tutkijan käsittelyssä uuden, parin virkkeen pituisen olomuodon.
Mr. Darcy: ”Nothing is good enough for me.”
Ms. Elizabeth Bennet: ”I could never marry that proud man.”
(They change their minds.)
The end.
Kuka
Kulttuurihistorian tohtorialumni sekä Suomen historian dosentti Anu Lahtinen, 36, tutkii historiaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Hän päätoimittaa Ennen ja nyt -verkkolehteä sekä kirjoittaa tietokirjoja ja historiaan pohjautuvia tarinoita. Ylläpitää hyvinkääläistä kotiseutublogia, joka tarjoaa muun muassa vinkkejä luomupalveluista kiinnostuneille. Perheeseen kuuluvat mies ja yksivuotias Anna.
Himottaa
”12 tunnin yöunet.”
Kaduttaa
”Etten ole useammin lyönyt nyrkkiä pöytään.”
Kyrpii
”Kun byrokratia ja pikkumaisuus jyräävät luovuuden ja hyvän tahdon.”
Sanat Veera Voutilainen, kuva Otto Donner
