15. toukokuuta 2011
Teksti:

Miksi kaikki oli ennen paremmin?

”Kysymystä voidaan tarkastella muun muassa tieteenhistorian ja yksilön kehityspsykologian näkökulmista. Jos näkemys pitää paikkansa, se tukee koko sitä massiivista kritiikkiä, jota on esitetty `valistuksen kauden projektia`, edistysuskoa ja järkiperäisen maailman parantamisen ideaa vastaan.
Kehityspsykologian näkökulmasta olennainen kiteytyy seuraavaan lainalaisuuteen: mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä vähemmän hänellä on positiivista odotettavaa elämältä ja sitä suuremman painoarvon menneet saavutukset, onnistumiset ja nautinnot saavat.”
Jukka Kekkonen
oikeushistorian professori

”Varmuuden vuoksi. Menneisyyden me tiedämme, tulevaisuutta emme, ja nykyisyyshän on vain satunnainen piste, josta tähyämme tulevaan. Jos olomme ovat ennen olleet oikeasti paremmat kuin nyt tai kuin ne tulevat olemaan, asia on selvä. Jos taas nykyísyys sattuisikin olemaan objektiivisilla mittareilla mitaten parempi, meillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, mitä epävarma tulevaisuus tuo tullessaan. Menneestä meillä sen sijaan on jo tarina (oma tai kollektiivinen), ja tällaisessa tarinassa niukkuus voi muuttua jalostavaksi kokemukseksi ja maallisen hyvän lisäys turhuudeksi. Lopputulos on siis selvä: menneisyys vastaan nykyisyys/tulevaisuus = 2-0.”
Sakari Heikkinen
Taloushistorian professori

”Ihmisen itsensä osalta paha ongelma oli kellon keksiminen. Viimeistään silloin, kun Euroopan porvarit ja kauppiaat huomasivat kellon edut, todellinen alamäki alkoi. Kellon avulla huijattiin aurinkoa, päivä piteni ja jatkui ennen kaikkea talvella. Aurinko luonnollisena kellona syrjäytettiin. Kellojen tarkka aika tuotti yhä uusia tunteja ja minuutteja, jotka uhrattiin työn tarpeisiin. Inhimillisen elämän aika on kutistunut yhä niukemmaksi. Mitä lähemmäksi omaa aikaamme tullaan, sitä tarkemmin seurataan myös kelloa. Prosessi vain jatkuu ja kaikki me yhdessä pyörimme piirissä kellon ympäri – kunnes aika loppuu.”
Mika Lavento
Arkeologian professori

Maria Manner