05. huhtikuuta 2011
Teksti:

Miia Collanus tutkii suoran toiminnan käsitöitä, joilla vastustetaan massatuotantoa ja kyseenalaistetaan naisen perinteinen asema. Hänen mielestään käsityönopettajaksi ei pitäisi voida valmistua opiskelematta feminismin alkeita.

Miia Collanus, 35, ei innostunut peruskoulun käsityötunneista.

Ammatinvalintapsykologin eh­dotus hakea yliopistoon opiskele­maan käsityönopettajaksi tuntui oudolta, mutta käsityönopettaja­opintoihin Collanus lopulta pää­tyi. Hän ei innostunut niistäkään.

”Tein opinnot äkkiä, sillä en kokenut oloani kotoisaksi käsi­työnopettajan koulutuksessa. Opiskeluaikanani vallitsi jonkin­lainen naisyhteisön puhumatto­muuden kulttuuri, joka kummit­telee taustalla edelleen. Vaikka ilmapiiri laitoksella on muuttu­nut opiskeluajoistani avoimem­maksi, opiskelijat ovat yhä osin tyytymättömiä opetukseen”, Col­lanus sanoo.

Viime syksystä alkaen Collanus on kuitenkin toiminut tekstiili­työn didaktiikan eli opetusopin viransijaisena.

”Kun assistentin työt loppuivat vuosi sitten, ajattelin ottaa reilusti etäisyyttä käsityönopettajan kou­lutukseen. Kymmenen vuotta sa­massa paikassa on aika kauan. Hain kuitenkin didaktiikan sijai­suutta, sillä eihän työttömänä sovi olla. Satuin sitten saamaan pai­kan”, Collanus kertoo.

Käsityötiede on monitieteinen ala, johon yhdistellään esimerkiksi taidehistoriaa, kansantiedettä ja kasvatustiedettä. Viime aikoina Helsingin yliopistossa on väitelty esimerkiksi veriseitikkien vär­jäysominaisuuksista. Gradusemi­naarissa tutkitaan muun muassa eettistä ja kestävää muotia, aroniamarjalla värjäämistä ja käsityön­opetusta kehitysvammaisille.

Collanuksen tekeillä oleva väi­töskirja käsittelee DIY-käsityö­kulttuuria. DIY tulee sanoista do it yourself eli tee se itse. Collanus tutkii DIY-käsityökulttuuria, jo­hon kuuluvat muun muassa suo­ran toiminnan aktivistikäsityöt, kuten neulegraffitit sekä massa­tuotannon vastustaminen. Lisäksi se haastaa stereotyyppisiä käsityk­siä feminiinisyydestä ja naisen paikasta.

”Käsityöt ovat älyttömän suo­sittu harrastus. Suomalaisistakin yli puolet harrastaa käsitöitä. Mi­ten se näkyy esimerkiksi tieteessä ja tutkimuksessa? Ei juuri miten­kään, sillä käsitöitä pidetään nais­ten harrasteluna.”

Collanus on omien sanojensa mukaan myöhäisherännyt femi­nisti.

Hän pitää huolestuttavan sitä, että käsityötieteen yksiköstä voi valmistua tietämättä mitään femi­nistisen tutkimuksen kysymyk­senasetteluista. Sukupuolentutki­mukseen pitäisi perehtyä, sillä sukupuoli on merkittävä käsityö­oppiainetta rakentava kategoria. Tytöt valitsevat useimmiten teks­tiilityön ja pojat teknisen työn, minkä lisäksi lähes kaikki tekstiili­työnopettajat ovat naisia.

”Feministinen tutkimus ei ole herättänyt kiinnostusta yksikössä. Käsityötieteen fokus on ollut eri­tyisesti tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Kulttuuri­set ja sosiaaliset rakenteet ovat saaneet yllättävän vähän huomio­ta”, Collanus sanoo.

”Käsityö ei ole vain motorinen suoritus. Sen kautta voi tarkastel­la maailmaa ja tulla tietoiseksi it­sestään kulttuurisena toimijana. Käsitöiden tekeminen on tietyn­laista identiteettityötä.”

Omaa identiteettiä tuodaan esiin vaatteilla, asusteilla ja teks­tiileillä. Esimerkiksi etnistä ja kulttuurista identiteettiä voidaan tuoda esille tekstiilien kautta.

Vapaa-aikanaan Collanus neu­loo, ompelee ja kokkaa.

”Näistä en luovu, vaikka mikä tulisi. Minulla ei ole lapsia, joten ehkä senkin takia on aikaa harras­taa.”

Viime aikoina Collanus on py­sähtynyt harjoittelemaan hitautta. Hän saattaa työstää yhtä ompelu­työtä kuukausia.

”Minulle käsitöiden tekemises­sä merkityksellisintä on prosessi ja materiaali. Kukaan ei alituisesti ole kysymässä, että koska on val­mista tai tivaamassa tarkkaa etu­käteissuunnitelmaa, joka institu­tionaalisessa käsityössä on usein vaatimuksena.”

Sanat Maisa Akkola
Kuva Teemu Granström

Kuka

Miia Collanus, 35, työskentelee tekstiilityön didaktiikan yliopis­to-opettajana käsityötieteen yksikössä opettajankoulutus­laitoksella.

Himottaa

”Rajojen ylittäminen.”

Kaduttaa

”Etten älynnyt lukea yhteiskun­tatieteitä perusopinnoissa.”

Kyrpii

”Ristiriitojen välttely ja pelku­ruus, johon tietysti syyllistyn itsekin.”