On ok olla dorka!

1. huhtikuuta 2011   |   Yhteiskunta   |   kommentit (53)
Basic CMYK

Äly on poissa muodista. On epäilyttävämpää olla asiantuntija kuin reilusti tyhmä. On luovempaa olla itseoppinut kuin koulutettu. On haluttavampaa olla dorka kuin seksikäs.

Maaliskuun Kuu­kausiliite kertoi perussuoma­laisten Jussi Halla-ahon kampanjastartista, joka pidettiin Kirjan talon salissa Helsin­gin Kruunuhaassa. Puhe on sitä sa­maa, jota kuullaan Suomen kaikissa kampanjastarteissa: oma puolue on paras, minä olen puolueeni paras, mamut sitä ja mamut tätä.

Sitten joku yleisöstä kysyy, mitä pitäisi tehdä valtiontalouden kestä­vyysvajeelle. Halla-aho hiljenee. Hän myöntää, että vastaaminen olisi po­liittinen itsemurha.

Ministerikandidaatiksi arvotettu ehdokas ei osaa puhua valtiontalou­desta.

Mikä pahempaa, se ei häiritse meitä. Yleisö on ihan tyytyväinen, kun ääriharava vaihtaa puheenai­heen Nuivan manifestin turvapaikka­turismiin.

Mutta hetkinen. Hänenhän tulisi tietää talouskysymyksistä. Vähintä, mitä voimme vaatia, on lupaus siitä, että hän ottaa niistä selvää.

Mutta emme vaadi. Meille riittää se, että Halla-aho suoraselkäisesti ja rehellisesti tunnustaa, ettei hän tie­dä. Hurraamme sille.

Dorkat ovat nousussa. Ennen ar­vostettiin fiksuutta, tänä päivänä yl­peillään tietämättömyydellä. Dorkia on aina ollut, mutta ennen tietämät­tömyyttä on peitelty ja hävetty. Nyt sitä pidetään suorastaan hyveenä: on rehdin suoraselkäistä, jos myöntää, ettei tiedä. Ja se riittää meille, vaikka kyseessä olisi poliittinen päättäjä.

Raikas tyhmyys

Tietämättömyyden ihannointi ei liity erityisesti puoluepolitiikkaan. Se on paljon laajempi ja syvempi ilmiö, joka ulottuu myös esimerkiksi työelä­mään.

Nopsa Travels on viime vuonna perustettu, tiedostavien nuorten kaupunkilaisten ylistämä matkatoi­misto, jonka sivuilla esitellään eko­logisesti ja eettisesti kestävää lähi­aluematkailua.

”Koska kumpikaan meistä ei tiedä matkailualasta mitään, lähdemme liikkeelle rennosti”, korostavat Nop­sa Travelsin perustajat, tyylitoimitta­ja Liisa Jokinen ja teknologiayrittäjä Ulla-Maaria Engeström. Heidän edukseen on siis katsottava, ettei toi­mistossa tiedetä omasta toimialasta yhtään mitään.

Ruotsalainen sisustussuunnitte­lija Lotta Saksberg mainostaa itseään näin:

”Olen koulutukseltani luokan­opettaja. En tarjoa ammattikoulussa ulkoa opeteltuja sisustusratkaisuja, vaan laadin kotisi sisustuksen realis­min ehdoilla. Soita minulle, kun ha­luat persoonallisen sisustuksen, etkä sellaista, joka on nähty tuhat kertaa Sköna Hemin sivuilla.”

Raikkaita, uusia näkemyksiä! Ei koulutuksen tuomaa taakkaa!

Dorkuus on valjastettu markkina­voimien käyttöön myös mainoksis­sa. Be Stupid, kuuluu Dieselin mai­noskampanjan slogan, ja kuvassa malli näyttää rintojaan turvakame­ralle. Diesel Island – Land of the Stu­pid, Home of the Brave, lukee uuden malliston mainoskuvissa.

Ennen halusimme tuntea itsem­me haluttaviksi tai menestyviksi os­taessamme jonkin tuotteen. Nyt ha­luamme samaistua dorkiin. Dorkuus on korvannut jopa seksikkyyden.

Dorkat ruuhkauttivat tiedon valtatien

”Seksityö on sopivaa maahan­muuttajanaisille, koska se ei vaadi juuri lainkaan kielitaitoa tai koulu­tusta”, kirjoittaa teekkari Panu Horsmalahti blogiinsa Uusi Suomi -sivustolla. Hän on Piraattipuolu­een eduskuntavaaliehdokas Pirkan­maalta.

Horsmalahti ei ole tutkinut sen enempää maahanmuuttoa kuin prostituutiotakaan, mutta esittää mielellään näkemyksiä molemmista. Horsmalahti silaa rasistiset ja sek­sistiset ehdotuksensa linkkiviitteel­lä Väestöliiton julkaisuun. Se ei vielä tee hänestä asiantuntijaa eikä hänen väitteistään perusteltuja saati tie­teellisiä.

”Perinteisessä mediassa vain asiantuntijat ja eliitti ovat päässeet ääneen, netissä kuka hyvänsä on sa­malla viivalla asiantuntijoiden kanssa”, sanoo Oulun yliopiston in­formaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen.

Kuka tahansa voi tuottaa verk­koon materiaalia. Kun sensuroivat portinvartijat ovat poissa, kaikenlai­set näkökulmat ja mielipiteet pääse­vät rehottamaan. Se on tasapuolista ja moniäänistä, vaikkakin sirpaleis­ta. Samalla se kuitenkin vääristää tietoa. Silmissämme faktatiedon sta­tus on laskenut mielipiteen tasolle. Näin se käy:

”Totuus on se, että ilmastonmuu­toksen vaikutuksesta ei todellakaan voida sanoa mitään. Asiaan jonkin verran perehtyneenä tiedän, että jossei ilmaston toimintaa osata lä­hestulkoonkaan edes arvioida, niin miten ihminen voidaan laittaa jo sen syyksikin?”

Anonyymi keskustelija osallistuu Wikipedian artikkelinmuokkaussivul­la keskusteluun ilmastonmuutokses­ta. Ilmastonmuutosartikkelissa luetel­laan pitkät pätkät tutkimuksia ja asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne eivät vakuuta nimimerkitöntä keskus­telijaa. Hän on perehtynyt aiheeseen.

Netin ulkopuolella tehdään yleen­sä selvä ero tutkimustuloksen ja mie­lipiteen välillä. Netissä asiantuntijat ja muka-asiantuntijat pääsevät yhtä kovaan ääneen. Yhtäkkiä tieteellises­ti aikaansaatu, vertaisarvioitu tutki­mustulos muuttuu vain mielipiteeksi muiden joukossa. Ilmasto lämpenee, sanovat asiantuntijat ja tutkimustu­lokset. Se on teidän mielipiteenne, sanoo anonyymi keskustelija.

”Mutu-tieto nojaa näennäisiin faktoihin, joihin on retorisesti help­po uskoa”, Karvonen sanoo.

”Tiedosta tulee ikään kuin uskon­asia. Tämä voi johtaa relativismiin, anything goes -mentaliteettiin, jossa mitään tietoa ei voi pitää toista pa­rempana.”

Mielipiteiden esittämisessä ei ole mitään paheksuttavaa, eikä vanhan kunnon auktoriteettiuskon perään ole syytä haikailla. Ongelmia syntyy, kun tietämätön päteminen nousee samalle viivalle argumentoidun tut­kimustiedon kanssa. Kun antiasian­tuntijat pääsevät julkisuuteen yhtä helposti kuin asiantuntijat, vaikutta­vat osapuolet tasaveroisilta.

Myös perinteiset mediat ovat vai­keuksissa, kun pitäisi uutisoida kiis­tellystä tiedeaiheesta. Ilmastoskep­tikot osaavat käyttää hyväkseen pyrkimystä tasapuoliseen, molem­mat osapuolet huomioon ottavaan uutisointiin. Heidän mediastrategi­ansa on romuttaa usko ympäristö­tieteeseen ruokkimalla yleisön epä­luuloa.

”Helposti saa kuvan, että aha, täs­tä ollaankin kahta mieltä, vaikka tunnustettujen tiedemiesten vastas­sa on epämääräinen kieltäjäjoukko”, Karvonen sanoo.

Mutta me rakastamme noita kieltä­jiä! He puhuvat ymmärrettävää kiel­tä eivätkä tiedejargonia, heidän ar­gumentointinsa on ärhäkkää ja viihdyttävää. Netissä kysymys ei ole siitä, kenellä on hallussa oikeampi tieto. Netissä väittelyn voittaa se, jonka totuus pääsee esille ja joka kommentoi nokkelimmin.

Netin uutisvirrassa lähtevät kier­tämään kaikkein törkeimmät, kaik­kein typerimmät ja kaikkein roh­keimmat puheenvuorot. Hiljalleen sosiaalisesti hävettävästä ja epäkoh­teliaasta on tullut ihailua herättävää ja rohkeaa. Nyt lauotaan epäkorrek­tiuksia tunteenpalolla: homot voivat muuttua heteroiksi niin kuin murhaa­jat voivat parantua, sanotaan kristil­lisen nuortenmedian Nuotan Älä alistu! -nettikampanjassa.

Valtaa tutkinut Petteri Pietikäi­nen, Suomen Akatemian ohjelma­päällikkö ja Helsingin yliopiston aate- ja oppihistorian dosentti, on selvittänyt, että suomalaiset luotta­vat hyvin paljon yliopistoihin ja tut­kimuslaitoksiin.

Valitettavasti emme osaa arvottaa eri tahojen ristiriitaisia väitteitä. Osapuolten intresseissä on tuottaa omaa etuaan ajavaa tietoa. Karvonen nostaa esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja työnantajalei­rin ajatushautomot. Kenen tutki­mustuloksia pitäisi uskoa? Eikö tie­de olekaan puolueetonta?

Vähemmästäkin kansalainen hämmentyy. Eiköhän ole parasta, että unohdetaan asiantuntijat ja aja­tellaan ihan omilla aivoilla.

Parempi, kun ei osaa

Vuonna 2009 Suomi pelkäsi sikainfluenssaa. Rokotusharhaisen yh­teenliittymän Rokotusinfo ry:n pys­tyttämä sikainfluenssasivusto nousi näkyvämpään rooliin kuin Tervey­den ja hyvinvoinnin laitoksen am­mattilaisten vastaava.

Mielestämme ”itsemääräämisoi­keuttaan ajavien” huolestuneiden vanhempien yhdistys on luotetta­vampi tietolähde kuin THL:n eri­koistuneiden lääkäreiden. Miksi? Koska alan asiantuntijat ajavat lo­pulta omaa etuaan: heidän työnsä on rokottaa – ei piikkiä, ei palkkaa. Tai sitten kyse on lääkäreiden ja kan­sainvälisten lääkefirmojen yhteises­tä salaliitosta.

Loogista päättelyä, ajattelemme ja klikkaamme itsemme Rokotusin­fon kökönnäköisille kotisivuille.

Antiasiantuntijat ovat esittäneet mielipiteitään aina. Niiden vastaan­otto on kuitenkin muuttunut.

Nykyään perehtymättömyys te­kee näkökulmasta tuoreen, rehelli­sen, aidon ja riippumattoman.

Kriittisyys on hyvä asia, mutta yliskeptisyyden vaarana on, että pseudoasiantuntijoiden lisäksi epäi­lemme sellaistenkin alojen ekspert­tejä, jotka oikeasti tuntevat asiansa paremmin kuin muut.

”Korostetaan, että terveen yhteis­kunnan merkki on omilla aivoillaan ajattelevat, kriittiset kansalaiset. Täytyy uskaltaa sanoa, mitä mieltä on, tai muuten menee lammasmai­sen massan mukana”, sanoo yhteis­kunnallisesta tietämättömyydestä kertovan Suuren kaalihuijauksen kir­joittaja Tommi Uschanov. Häntä komppaa nimimerkki Leli Basson foorumilla:

”Ihan ku tietosanakirjojen kirjot­tajat tietäs kaikesta kaiken.”

Kaiken takana on vaikeus

”Perinteinen kiinalainen lääketie­de on tuhansia vuosia vanha yleislää­ketiede. Sitä on harjoitettu jopa 4000 vuoden ajan. Sen tekee luotet­tavaksi kiinalaisten tarkka doku­mentointi, joka on aina kuulunut heidän hoitoperinteeseensä.”

Näin esitellään kiinalaista lääke­tiedettä Luontaishoitajat.com-sivus­tolla. Meille kerrotaan, että kiinalai­nen lääketiede on hoitanut sairauksia samoilla metodeilla jo tuhansia vuo­sia. Kuulostaa paljon luotettavam­malta kuin länsimainen lääketiede, joka vaihtaa hoitosuosituksia parin vuoden välein. Eilen ei saanut syödä kovia rasvoja, nyt ovat hiilihydraatit pannassa. Eivät taida oikein tietää, mitä ovat tekemässä.

Tieteellisen tiedon parasta ennen -päiväys koittaa hyvin nopeasti. Niin on tarkoituskin.

”Tieteellinen menetelmä on yli­päätään skeptinen. Kaikki asetetaan systemaattisesti kyseenalaiseksi ja tulokset yritetään osoittaa vääriksi. Jos selitystä ei saada missään happo­testissä kumottua, sille annetaan vä­liaikaisesti tiedon status, vaikka koh­ta olisikin tulossa tarkempaa tietoa, joka korvaa edellisen tuloksen”, Kar­vonen sanoo.

Maalaisjärki sisällämme kuiten­kin huutaa, että pysyvyys on parem­paa kuin jatkuva muutos, johon tiede pohjaa.

”Ihmiset ovat ihmeissään. Eilen asia olin noin, nyt se on näin, mitä se on huomenna? Tieteen itse itseään korjaavuus on osa tätä prosessia.”

Uskohan siinä rapistuu, vaikka kokonaiskuva jatkuvasti tarkentuu­kin. Eikä tiedeyhteisön ulospäin nä­kyvä sisäinen kiistely ainakaan lisää uskottavuutta silmissämme. Samal­la tavoin poliitikot, jotka muuttavat kantaansa, ovat mielestämme epäi­lyttäviä takinkääntäjiä. Parempi olla suoraselkäisesti ja loppuun asti vää­rässä kuin alkaa venkoilla.

Yksi yhden puolesta

Palataan vielä Kruununhakaan Jussi Halla-ahon vaalistarttiin. Hal­la-aho oli vielä vuonna 2008 sitä mieltä, että hän on yhden asian eh­dokas. Nyt mielipide on muuttunut, mutta vaalipuheissa kuullaan edel­leen tuttu mamumamumamu-sirku­tus. Mutta ei Halla-aho ole ainoa. Arkadianmäelle pyrkii kasa ihmisiä, joilla on mielessään vain yksi ajatus. Yhden asian ehdokkaat julistavat yl­peinä ajavansa vain turkistarhauk­sen kieltoa, tekijänoikeuslain muu­tosta tai pakkoruotsin poistoa.

Olemme liian dorkia vaatimaan laajempaa asiaosaamista. Emme kysy, mitä ehdokas aikoo tehdä edus­kunnassa ne 363 päivää, jolloin hä­nen keppihevostaan ei käsitellä. Ajattelemme, että jos eduskunnassa on yksi ihminen, joka ajaa turkistar­hauksen kieltoa kokopäiväisesti nel­jän vuoden ajan, niin onhan kiellon pakko mennä läpi.

”Eduskunnan ulkopuolisten ryh­mien joukossa on puolueita, joista voidaan kohtuullisen oikeudenmu­kaisesti todeta, että toiminta painot­ tuu yhteen pääteemaan”, toteaa po­litiikan tutkija Sami Borg, joka toimii yhteiskuntatieteellisen tieto­arkiston johtajana Tampereella.

Hänen mielestään olisi kuitenkin liioiteltua puhua täysin yhden asian puolueista. Mielikuva syntyykin jul­kisessa keskustelussa: ehdokas lei­mautuu, kun media pelkistää. Lisäk­si äänestäjä on pöhkö.

”Vaaleissa on yhden asian valitsi­joita. Joillekin äänestäjille voi olla tärkeintä, että hänen ehdokkaansa vastustaa vaikka ydinvoimaa.”

Yhden asian kannatus onkin Bor­gin mielestä yleisempää äänestäjien kuin äänestettävien puolella.

”Asioista ei jakseta ottaa selvää, vaan valinta tehdään yhden tai kahden asian perusteella. Monet kansalaiset seuraavat aika hatarasti politiikkaa.”

Eivätkä poliitikotkaan aina oikein jaksa tsempata.

Uschanovin mielestä politiikka ei kiinnosta kansaa, koska se ei kiin­nosta politiikan tekijöitä itseään­kään. Jopa kaikkein tärkeimpien päätösten ja suurimpien linjausten luonne on hämärtynyt. Annetaan Uschanovin selvittää:

”Poliitikoilta kysytään, miksi he eivät tee mitään tai miksi epäkohtiin ei puututa. He eivät osoita yksittäis­tä syyllistä, vaan vetoavat rakenteel­lisiin seikkoihin, kuten globalisaatioon tai siihen, että valtiontalouden kestävyysvaje on muuttanut politii­kan teon ehtoja.”

Ennen poliitikot osoittivat sormella syypään suuntaan. Tuo henki­lö tai taho seisoo kehityksen tiellä, tuon vika on se, ettei epäkohta kor­jaannu. Se oli falskia, mutta kenties sittenkin parempi vaihtoehto kuin se, että poliitikoiden tarjoamat ve­rukkeet omalle toimettomuudelleen ovat muuttuneet rakenteellisiksi ja persoonattomiksi. Globalisaatio ei tule väittämään vastaan, että eipäs ole minun vika.

Me olemme pudonneet kärryiltä, emmekä ymmärrä vaatia selityksiä selityksille.

Milloin dorkien aikakausi loppuu?

Romantiikan suuntaus syntyi 1700-luvulla vastakohdaksi valistuk­sen korostamalle järkiperäisyyden ihanteelle. Mediatutkija Veijo Hie­tala esittää, että elämme uusroman­tiikan aikakautta, joka korostaa tun­teita ja elämyksiä tiedon ja järjen sijaan.

”Kehitys voidaan nähdä teeseinä ja antiteeseinä”, Karvonen yrittää loh­duttaa.

Uusi askel on aina vastareaktio edelliseen. Onko seuraavaksi siis fik­sujen vuoro? Koittaako uusvalistuk­sen aika?

”Näyttää siltä, ettei lyhyellä aika­välillä ole tapahtumassa sen enem­pää dramaattista romahtamista kuin parantumistakaan. Yhteiskunnan rakenteet vain ovat niin raskaat ja jäykät, että se rullaa eteenpäin omal­la painollaan. Se on kiusallista sekä kansalle että politiikoille”, Uscha­nov sanoo.

Toisin sanoen päättäjien vaiku­tusvalta on oikeastaan niin rajallista, että sekä sana ”vaikutus” että sana ”valta” ovat liioiteltuja, varsinkin yhdessä.

”Jos yksittäinen poliitikko saisi Aku Ankan hypnoosihyrrän avulla hallituksen ja eduskunnan valitse­malleen linjalle, ei yhteiskunta vält­tämättä muuttuisi, koska se on ra­kennettu niin valmiiksi. Suomen kaltaisessa teollisuusmaassa muut­tamisvaraa on suhteellisen vähän”, Uschanov sanoo.

”Kansalle yhteiskunnan jäsenyys on kiusallista siksi, että he tuhlaavat energiaa poliitikkojen sättimiseen.”

Näillä mennään.

Seuraavan kerran, kun ystäväsi pukee ylleen I’m with stupid -T-pai­dan, kysy itseltäsi, onko se sitten­kään vitsikästä.

Sanat Marko Ylitalo
Kuvat Tero Koskela

Muuta kiinnostavaa:

53 kommenttia artikkelissa On ok olla dorka! »

  1. 1
    Tribaali

    Mielestäni sinä olet täysdorka, joten sinulta voisi poistaa sananvapauden kokonaan. Mielipiteenvapaudesta nyt puhumattakaan.

  2. 2
    Tribaali

    Onko tämä kirjoitus aprillipila, taisin mennä halpaan.

  3. 3

    “Horsmalahti ei ole tutkinut sen enempää maahanmuuttoa kuin prostituutiotakaan, mutta esittää mielellään näkemyksiä molemmista.”

    Ihanko vakavissaan jutun toimittajat esittävät, että kansanedustajan pitäisi olla tutkinut niitä aiheita, joista hän esittää mielipiteitään.

    Jos joku kansanedustaja esim. esittää, että prostituutio pitäisi kieltää, niin mielipiteen voi toimittajien logiikalla kumota suoralta kädeltä ihan vain sanomalla, että “Et ole tutkinut aihetta!”

    • 3.1
      Gutsy Warthog

      Ei näin. Jos kansanedustaja esittää vaikka prostituutiokieltoa, pitäisi esityksen takana olla jotain järkevää tutkittua tietoa yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

      Kansanedustaja joutuu ottamaan kantaa (tai ainakin pitäisi) yhteiskunnan joka osa-alueella, joten edes alustavat perustiedot pitäisi olla kaalissa. Yhdellä teemalla ratsastavat ovat surkeita – varsinkin jos eivät tiedä mitään edes omasta tunteenvaraisesta teemastaan.

      Ei hulluinkaan “mielipiteen vapaus” suinkaan korvaa tietoa missään järkevässä päätöksessä, vaikka samaa mieltä löytyviä dorkia olisi kaupungeissä tai maaseudulla edustajapaikkaan riittävä määrä.

  4. 4
    Isänmaan puolesta

    Ylioppilaslehden toimittajilta puuttuu lähdekritiikki. Ilmeisesti nämä journalistit eivät myöskään ole kuulleet, että raportoitavat väitteet pitäisi tarkastaa useammasta lähteestä.
    Jussi Halla-aho ei nimittäin vastannut tuolla tavalla kestävyysvajetta koskevaan kysymykseen. Olin itse paikalla. Oliko toimittaja? Halla-aho on antanut vastineensa HS:n valheeseen täällä: http://hommaforum.org/index.php/topic,44193.msg604290.html#msg604290.

    • 4.1
      Mikko K

      Hohhoijaa. Yksi halla-aholaisten perusominaisuus on se, että kaikki, mitä Hesari sanoo, kiistetään, ja kaikki, mitä Halla-aho sanoo, otetaan vastaan Suurena Totuutena. Pieni lähdekritiikki fanituksen kohdetta kohtaan olisi terveellistä.

      • 4.1.1
        Isänmaan puolesta

        Videokamera ei valehtele, toisin kuin Unto Hämäläinen. Sekä Halla-ahon tukijoukoilla että Ylellä on tapahtumasta taltiointi.

        • Dorka

          Onneksi tässäkin jutussa ja Allah-Ahoon kohdistuneessa kritiikissä oleellisinta oli se, mitä tuossa vaaliväittelyssä tapahtui. Otsikko ja aloituskappalehan eivät kerro pääteesiä, joten on tietenkin parempi puuttua yksityiskohtiin.

  5. 5
    Aapeli

    “Sitten joku yleisöstä kysyy, mitä pitäisi tehdä valtiontalouden kestä­vyysvajeelle. Halla-aho hiljenee. Hän myöntää, että vastaaminen olisi po­liittinen itsemurha.”
    Paitsi että näinhän ei ole, kuten ylläoleva kommentoija vastasikin. Näyttävästi toimittajan mielestä on ihan ok olla täysdorka ja hän tekee kaikkensa ollakseen sellainen.

    • 5.1
      Luottamusmies

      Sana sanaa vastaan -tilanteessa luotan enemmän Hesariin kuin Halla-ahoon.

      • 5.1.1
        luotatko hesariin aina ja ikuisesti?

        “Sana sanaa vastaan -tilanteessa luotan enemmän Hesariin kuin Halla-ahoon.”

        Luotatko myös siihen että suomalaiset ovat natseja, koska eivät palvele ruotsin kielellä ruotsalaista historianprofessoria?

        “Kun ruotsalainen puolusti ruotsia”

        “Harrisonin käyttämä natsivertaus ei ollut mikään heitto. Harrison on historian professori, ja hän tietää, mistä puhuu. “

  6. 6
    Elf

    Äly on todellakin poissa muodista, kun toimittaja ei osaa tarkastaa lähteitä, vaan luottaa asenteelliseen lukuisia muitakin huomattavia virheitä sisältäneeseen purkaukseen. Taisi pilkka kopsahtaa omaan nilkkaan?
    Meillä lukijoilla on kyllä sitäkin hauskempaa.

  7. 7
    MMK

    Miksi minun pitää kustantaa tälläistä paskaa vuosimaksujen muodossa??!?! Koko lehti on täynnä moista vasuripaskaa, jota ei jaksa lukea poliisikaan. Kyllä dorka saa olla mutta ei siitä kannata kaikille huudella.

  8. 8
    Siina

    KIITOS loistavasta artikkelista. Osuitte naulan kantaan, terävä ja valitettavan tosi analyysi siitä, miten Suomi tyhmenee. En tiedä itkeäkö vai nauraa, artikkelia lukiessani tein moempia.

  9. 9
    abc

    Huhhuh. Sori vaan: aikamoinen rimanalitus toimitukselta

  10. 10
    Gutsy Warthog

    No jopas dorkat (ei ihan kaikki kommentoijat yllä) älähtivät! Luku- ja kirjoitustaito on sentään opittu. Itsensätunnistaminekin onnistuu. Hyvä juttu!

    “Tyhmä jos puhehalunsa vaientaa,
    hän voi hiljaista viisasta muistuttaa.”
    - Lauri Viita

  11. 11
    derk-a-derb

    Tämän artikkelin avaaminen kommentoinnille on dorkahaavi par excellence. Onnea kaikille Homman älykkösiiven edustajille, tätä tää on tääl ulkomaailmas, kato! Ja kuravettä päälle. Menkää toki pois netistä, jos pieninki provokaatio purskauttaa kellogsit nenusta. Ja lopettakaa se vihaaminen, pellet.

  12. 12
    herp derp

    huomaa, että artikkeli osui kipeästi totuuteen kun hommalaisilta roiskuaa näin railakkaasti verbaalista ripulia kommenttikenttiin! niin hyvää, ettei sanotuksi saa!

  13. 13
    Pyry

    Onko politiikan luonne todella muuttunut? Osattiinko maailmansotien välisenä aikana tai kylmän sodan aikana vaatia “selityksiä selityksille” jotenkin fiksummin kuin nykyään?

  14. 14
    Etni

    En jaksanut lukea vuodatusta kokonaan, mutta on parempi että päättäjät myöntävät etteivät tiedä jotain asiaa, kuin yrittävät salailla sitä ja siitä huolimatta toimia (esimerkkeinä mm. meidän viestintäministeri, maatalousministeri ja maahanmuuttoministeri).

    • 14.1
      Karka

      Se ei vielä tee autuaaksi, että sanoo ääneen olevansa tietämätön. Tärkeää olisikin, että päättäjät osaisivat hävetä tietämättömyyttään ja yrittäisivät ottaa asioista selvää. Tekisi hyvää myös yllämainituille ministereille.

  15. 15
    UG

    Kiitos todella mielenkiintoisesta jutusta.

  16. 16
    lucifel

    Valistus ja Romantiikka olivat vuorovaikutuksessa keskenään – monet Romantiikkaa edustavat taiteilijat esimerkiksi kannattivat Valistusaatteita ja valistusfilosofit taas herättivät varsin tunnepitoisia reaktioita kannattajissaan. Rousseau taitaa edustaa kumpaakin.

    Tästä varsinkin voi vetää yhtäläisyysmerkkejä nykypäivään – toisaalta tiedemiehet kertovat meille ilmaston lämpenemisen faktoja ja toisaalta aihetta tarjoillaan vähän kuin maailmanloppua saarnaavana uskontona. Asuinmaassani lehdet otsikoivat luonnonkatastrofit “Luontoäidin kostona”.

    Tässäkin Ylioppilaslehden kirjoituksessa asia sekoittui tunnepitoiseen vuodatukseen. Väärin siteeraaminenkin kuuluu tähän tyyliin.

  17. 17
    aa

    Toimittajat onneksi usein tietävät kaiken taloudesta, ydinvoimasta, lisäaineista, maahanmuutosta, kulttuurista, maailmanpolitiikasta, oikeudenmukaisuudesta, seksistä, elintavoista ja kaikesta muusta. Missä olisimmekaan ilman näitä ylväitä valistajia!

  18. 18
    Havainne

    Hyvä juttu kaikin puolin.
    Kommenttiketju sen sijaan osoittaa, että ylioppilaiden argumentointitaidoissa on parantamisen varaa, kuten meille todistavat esimerkiksi nimimerkit Tribaali ja Antikristus. Vai eivätkö argumentoijat olekaan yliopistoihmisiä? Täällä haisee Homma.

  19. 19
    jaakkome

    Ei perinteistä mediaa kannata seurata enää juuri lainkaan, parhaatkin jutut kun valitettavasti ovat tämänkaltaista juostenkustua, dorkuutta yksinkertaisuudellaan ylistävää diibadaabaa. Miksi kirjoittaa tai lukea pinnallinen sutaisu, jonka ainoa pointti oli viitata huitaisten lähes kaikille tuttuun ilmiöön ilman pyrkimystäkään sanoa siitä mitään uutta tai merkittävää?
    Netissähän puolestaan on jutussa esitellyn hömpän lisäksi myös ihan oikeita, aikuisten harkiten kirjoittamia tekstejä.

  20. 20
    Humanisti

    Kiitokset hyvästä kirjoituksesta! Ette siellä toimituksessa ole ainoita, jotka ihmettelevät mikä helvetti tätä maata vaivaa. Tsemppiä.

  21. 21
    Jonne Korhonen

    On ihan totta, että älyttömyydet saavat vaalikeskustelussa tarpeettomasti huomiota. Näissä vaaleissa on todella paljon oikeasti tärkeitäkin asioita vaakakupissa, täältä löytyi hyvä esitys asiasta:

    http://sites.google.com/site/oikeisto/

    Sivuilla on mm. erittäin terävä analyysi verotuksesta. Veropolitiikan ohella löperö rahankäyttö on ollut porvarihallituksen pysyvimpiä perintöjä Suomelle. Jopa Ahon hallituksen ennätys on onnistuttu rikkomaan! Nyt nuorten pitää äänestää muutos. Kukaan ei saa jäädä kotiin, nämä ovat mahdollisesti tärkeimmät vaalit elinaikanamme. Jokainen käyttämätön ääni on tuenosoitus vaaliraha-poliitikoille ja nykymenolle.

  22. 22
    Tom

    Suomessa on pitkät perinteet valistaa kansaa yksipuolisella propagandalla. Tämäkin artikkeli sortuu siihen ainakin ilmastomuutoksen osalta. Mielestäni ilmastotiede ei täytä jutussanne mainittuja tieteellisiä kriteetritä vaan edelleen litsotte maailmanloppua. Kautta aikojen ihmisiä on hallittu erilaisilla peloilla. Ennen oli kirkon levittämiä vampyyritarinoita nyt tuon uskonnon on korvannut ilmastouskonto, jonka kyseenalaistajat haluatte leimata dorkiksi ja polttaa roviolla kuten noidat muinoin.

    Ja ei, en kuulu hommalaisiin enkä ole “tiedostava” enkä vihreä yliopisto-opiskelija.

  23. 23
    Tribaali

    Valitettavasti toimittajilta, eliitiltä, tutkijoilta, poliitikoilta ja monilta muiltakin saa nykyään poliittisesti motivoitunutta “tietoa”. Sen oikean tiedon etsiminen ei ole helppoa nykyään sillä tietoa on niin paljon ja monia ihmisiä ohjaa muut motiivit kuin pyrkimys objektiivisuuteen tai totuuteen.

    Kyse on luottamuksesta, en enää luota tämän maan toimittajiin, eliittiin, poliitikoihin tai tutkijoihin en myöskään pidä heitä puolueettomina he ovat valehdelleet ja kertoneet minulle ja muille liian kauan jotain muuta kuin totuutta.

    Ne teidän mollaamat aktiivit, itseoppineet ja herkeämättä totuutta etsivät ihmiset ovat nykyään ainoita joilta voit kuulla totuuden tai ainakin jotkut heistä pyrkivät siihen rehellisesti, teistä muista ei voi sanoa samaa.

    En ole hommalainen, enkä mikään Halla-Aho fani, tämä on minun mielipiteeni tästä nykymenosta ja ylhäältä ohjatusta totuudesta joka ei ole liian monta kertaa totuus vaan jotain ihan muuta.

  24. 24

    Hieno juttu Ylioppilaslehteen, jonka saama kommentointi agumentoi jutun todenperäisyyttä syvästi.

    Media ja lukutaito kulkevat eri tahtiin. Kirjoitustaito ei ole riittävä syy osallistua verkossa käytävään keskusteluun, vaan se että on kiinnostunut sekä asioista että ihmisistä.

    Ei vain omasta mielipiteestä, pliis.

    PS.Tyhmyyden aika/Age of stupid -elokuva tukee myös artikkelin väitteitä.

  25. 25
    Epämuodikas

    Kaikista typerimpiä tyyppejä ovat ne, jotka dissaavat toisia junteiksi ja dorkiksi. He paljastavat olevansa haukkumansa kohteen alapuolella. Älykäs ei koskaan dissaa muita analysoidessaan ihmisiä, heidän käytöstään, mielipidettään tai asioita. Muiden mielipiteiden ja elämäntyylin dissaaminen on itsetunnon heikkoutta, takapajuisuutta, tietämättömyyttä ja suurta suvaitsemattomuutta.

    • 25.1
      tiedeuskova

      Kun asiantuntija osoittaa maallikon olevan väärässä rationaalisin tieteellisiin faktoihin perustuvin argumentein ja sen jälkeen toteaa maallikon olevan väärässä, kyse ei ole mielipiteiden ja elämäntyylin dissaamisesta. Juuri se, että kaikista asioista koitetaan tehdä “mielipiteitä” on juuri sitä dorkamaisuutta ja sitä tämäkin juttu onnistuneesti koski.

  26. 26
    nimetön

    Halla-ahon pitäisi kommentoida asiaa mitä hän ei ole tutkinut mutta kun toinen kommentoi asiaa mitä hän on tutkinut niin hän on dorka? Jotain konsistenttia voisi odottaa.

  27. 27
    Blop

    Perustelemattomia väitteitä, kärjistämistä, yleistämistä, asioiden vääntämistä ja väkisin hakemista. Ikävä kyllä tuohon hukkui myös ne muutamat mainiot pointit. Nämä nyt tuli ensiksi mieleen tekstin luettuani.
    PS. En ole hommalainen. Taitaa olla trendikäs kortti tuo hommalaiseksi leimaaminen, kun ei muuta osata.

  28. 28
    Hyvä havainto

    Vihreät ja ydinvoima on erinomainen esimerkki tästä dorka-ilmiöstä. Vihreiden kanta ydinvoimasta perustuu täysin ennakkoasenteeseen ja tunteeseen. Tieteellisiä todisteita ydinvoiman turvallisuudesta, saasteettomuudesta ja edullisuudesta ei olla kuulevinaankaan. Mitkään asia-argumentit eivät toimi, jos vihreiden kanssa tästä aiheesta yrittää keskustella.

  29. 29
    Tribaali

    Ja monta kertaa meillä on muuten asiantuntijoita jotka ovat täysin eri mieltä samasta asiasta, kummalta sinä haluaisit kieltää oikeuden esittää mielipiteensä, luultavasti siltä jonka kanssa olet eri mieltä.
    Erilaiset mielipiteet ja kannanotot pakottavat ihmiset keskusteluun ja tämä keskustelu, sekä omien kantojen argumentointi auttaa ihmisiä tekemään valintansa siitä mitä mieltä he loppujen lopuksi kyseisestä asiasta ovat.
    Eikä pidä väheksyä ihmisten poliittisia tai muita motiiveja, monia ohjaa myös raha hyvin pitkälti.

  30. 30
    Oraakkeli

    Ohh!

    En jaksanut lukea loppuun (Johtuu varmaan siitä, kun olen niin dorka).

  31. 31

    Liian pitkä teksit, ei jaksanu lukea…. joku uusviisas keksiny selvästi näppäimistön ja innoissaan sitä nakutellu… Oppisit tiivistämään asias, eläkä esitä että jostain jotain tietäisit…

  32. 32
    Sari

    Teuvo Hakkaraisen voittokulku on jälleen todiste siitä, että artikkelin sanoma pitää paikkansa.

  33. 33
    Juha

    Oppineet ja “viisaatahan” ovat maamme saaneet hyvän kuntoon: talous kuralla, velkaa kasvaa hurjaa vauhtia, luku- ja kirjoitustaidottomia mamuja otetaan sisään joka ovesta työvoimapulan nimissä vaikka omia löytyy ainakin 500 000, ei hoideta omia vaan annetaan rahat etelän pojille, tuloerot kasvaa, poliitikot isoissa määrin korruptoituneita mutta siitä ei rangaista, kansaa ei kuunnella vaan suorastaan tyhmäksi haukutaan jne jne. Ei kiitos tuolle “demokratialle”!

  34. 34
    Mee

    Olipas dorka juttu mutta kai se on ok???

  35. 35
    Derrida

    Humanistien muoti-filosofi Derrida on jo ajat sitten julistanut, että ei ole mitään objektiivisia tosiasioita vaan on vain keskenään vallasta kamppailevaa keskustelua, diskurssia ja kaikki keskustelijat ovat yhtä oikeassa… Tämähän on ollut humanistien muotifilosofaa jo vuosikymmeniä, mutta nyt kun tavikset ovat sen itselleen omakuneet, niin enää sei sitten olekaan muotia ja hyväksi nähty suhtautumistapa. Ennen derridalainen filosofia nosti humanistien höpinät saman arvoisiksi luonnontieteiden kanssa mutta nytpä derridalainen malli nostaa tavikset tasavertaisiksi yliopistopölvästien rinnalle, joten se enää palvelekaan vaan uhkaa humanistien asemaa…

  36. 36

    “Sitten joku yleisöstä kysyy, mitä pitäisi tehdä valtiontalouden kestä­vyysvajeelle. Halla-aho hiljenee. Hän myöntää, että vastaaminen olisi po­liittinen itsemurha.”

    Alkuperäisessä asiayhteydessä tarkoitti tällä kommentilla sitä, että valtiontalouden kestävyysvajetta ei saada kuntoon ilman ikäviä ratkaisuja. Joko meidän sukupolvi maksaa ja luopuu saavutetuista eduista – tai sitten tulevat sukupolvet maksavat. Tulevilla sukupolvilla ei ole vielä äänioikeutta; siksi kyseessä olisi poliittinen itsemurha. Tässä mielessä YL:n juttu menee siis metsään jo alkumetreillä.

    Tämä juttu käsitettävä lähinnä nykyvasemmistolaisen meemiklusterin omaksuneen toimittajan profiilin kautta: Marcuselainen ikuinen kapinallinen on keskiluokkainen valkoisen perheen pentu, joka ei osaa juuri mitään sellaista, mistä olisi oikeasti hyötyä jollekin, esimerkiksi korjata sähköjä, laittaa autoa, suunnitella rakennusta tai kehittää lääkettä tappavaa virusta vastaan mutta paikkaa tätä tilannetta olemalla apurahakapinallinen, joka kantaa che-paitaa ja saattaa osoittaa yhteiskunnallisen merkittävyytensä osallistumalla sodanvastaiseen miekkariin – jos sää on hyvä ja tämän jälkeen pääsee chillaamaan koolien tyyppien kanssa. Niitä, jotka oikeasti osaavat jotain hyödyllistä hän kutsuu fakki-idiooteiksi ja jos arvomaailma on jotain muuta kuin 70-lukulaista maailmanhalailua, on kyseessä dorka. Tämän voi sitten julistaa Ylioppilaslehdessä kirjoittamalla sen mukanäppärään ironiseen monikon ensimmäiseen persoonaan. Asiavirheiden kaltaisten pienten epätotuuksien ei pidä antaa haitata; eikös totuuskin ole vain konstruktio.

  37. 37

    Erään eduskuntapuolueen vaaliohjelmassa moneen kertaan nimenomaan tuomittiin asiantuntijoiden kuunteleminen politiikassa, koska se on epädemokraattista. Saivat sillä otteella melkoisen vaalivoitonkin.

  38. 38
    Sähköteurastaja

    Myönnän olevani pieneltä osaltani osallinen, mutta olen syytön.
    Hyvä artikkeli.


Kommentoi


Miksi tämä?

Uusin lehti

Osakeyhtiö kiusattujen asialla

Koulurauhaa-lehdellä kerätään taas rahaa kiusatuille. Julkaisua kustantavan yhtiön toimitusjohtaja ei mielellään kertoisi, miten tuotot käytetään.


Herrasmiesurheilija

Vapaaottelija Anton Kuivanen viihdyttää kehässä ärhäkkyydellään. Kehän ulkopuolella sitä ei uskoisi millään.


Olotila hukassa

Kun avoin kaupunkitila väistyy lasiseinien tieltä, hengailusta tulee uhanalaista.


  • Uusimmat kommentit

  • Kommentoiduimmat nyt

    Facebook

  • RSS Tasa.fi uutisotsikot