04. helmikuuta 2011
Teksti:

16-vuotias lapsuutensa ja nuoruutensa Suomessa asunut tyttö lähetettiin Kongoon, koska isän mielestä hän liikkui huonossa seurassa. Kun perhe saapui Kongoon, vanhemmat ottivat tytöltä passin pois ja jättivät hänet keskelle ventovieraita ihmisiä. Myöhemmin tyttö ymmärsi, että ihmiset olivat hänen sukulaisiaan. Tyttö teki töitä, mutta joutui välillä varastamaan ruokaa selvitäkseen. Tienattuaan tarpeeksi rahaa hän meni nettikahvilaan ja soitti opettajalleen Suomeen. Opettaja otti yhteyttä sosiaalityöntekijään, ja lopulta poliisi haki tytön takaisin Suomeen.
Tytön tarina on kirjattu Ihmisoikeusliiton viimevuotiseen selvitykseen, jossa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten nuorten lähettämistä vanhempien kotimaahan.
Tytölle kävi hyvin: hän oli riittävän vanha ja neuvokas selvitäkseen pinteestä. Kaikki lähetetyt eivät ole.
Selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset viranomaiset voisivat ehkäistä lähettämistä tehokkaammin. Koulut, rajavartiolaitos, terveydenhuoltoviranomaiset, poliisi ja Suomen ulkomaan edustustot eivät kommunikoi keskenään riittävästi. Jos lapsi katoaa koulunpenkiltä, tieto ei välttämättä kulje eteenpäin. Lastensuojelu puolestaan ei aina kerro kouluun siitä, että lapsi elää lähetysuhan alla.
Ei ole helppoa arvioida, milloin viranomaisen pitäisi puuttua perheen asioihin. Usein lapset matkustavat mielellään, ja jos motiivina lähettämiselle on vaikkapa pakkoavioliitto tai ympärileikkaus, se salataan viimeiseen asti. Erityisen ongelmallisia ovat tapaukset, joissa lähetettävä on täysi-ikäinen. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että avun saaminen ennen lähettämistä tai sen jälkeen on kiinni nuoren tai hänen läheisensä kyvyistä ja voimavaroista. Se ei voi olla oikein.
Koulujen rekistereihin kertyneitä tietoja pitää voida hyödyntää, jotta lähetetyt nuoret tunnistetaan rajalla tai ulkomailla. Tietoja lähetetyistä nuorista tulee kerätä keskitetysti ja lakia pitää tarkistaa niin, että lähettäminen voidaan tarvittaessa estää nopeasti. Erityisen tärkeää on kouluttaa nuorten kanssa työskentelevät viranomaiset tunnistamaan lähettämisuhka.