29. lokakuuta 2010
Teksti:

Vittumä jaksa mihinkään tenttiin lukea.

Siinä esimerkki aggressiivista, hienommin sanottuna kieltoverbittömästä kieltokonstruktiosta, jota suomen kielen tutkija Lari Kotilainen on tarkastellut väitöskirjassaan.
Aineiston kerääminen verkkokeskusteluista oli välillä masentavaa.
”Tutkin muun muassa, kuinka usein aggressiivin kanssa esiintyvät kirosanat vittu, vitut, paska ja paskat. Samalla tulee tutuksi suomalaisten verkkokeskustelijoiden argumentaation taso. Se on välillä luokaton, jopa kirosanatutkijalla tulee raja vastaan.”

Aggressiivia käsittelevä kirja Kiellon lumo julkaistiin vuonna 2007, samana vuonna kun Kotilainen väitteli aiheesta. Sitä ennen Vantaalta kotoisin oleva Kotilainen oli ehtinyt kiertää Eurooppaa suomea opettamassa. Mukana seurasivat vaimo – Kotilaisen entinen lukio-opettaja – ja kolme lasta.
”Saksassa oli alussa hankalaa. En osannut kieltä, laihduin stressin takia viisi kiloa. Silti innostus suomi toisena kielenä -opetukseen ja tutkimukseen jäi.”

Palattuaan Suomeen ja Vantaalle Kotilainen on kirjoittanut läjän kansantajuisia, kieltä käsitteleviä kirjoja. Viime vuonna julkaistiin Suomensuojelija – ohjekirja kielen pelastamiseen, josta poiki Suomensuojelija-blogi. Mikä suomea siis uhkaa?
”Suomalaiset, jotka typeryyspäissään haluavat lopettaa äidinkielensä käytön. Esimerkiksi esitys yliopiston hallintokielen muuttamisesta englanniksi on pöyristyttävä ja naurettava. Joillain aloilla englanti on korvaamassa suomen työkielenä. Se on huolestuttavaa.”

Suomensuojelija kieltäytyy nipottamasta kirosanoista, täytesanoista tai puhekielen kielioppivirheistä.
”En saa näppylöitä yksittäisistä sanoista tai ilmaisuista, vaan tekohienosta kirjoittamisesta ja poliitikkojen tavasta puhua ympäripyöreitä. En ikinä lähtisi korjaamaan toisen puhetta. En ole mikään kielioppinatsi. Tylsää, jos äidinkieli typistyy virheiden bongailuksi.”

Kotilaisen tekemien virheiden bongailu puolestaan on suosittu tapa päästä pätemään. Kun Kotilainen esiintyy mediassa, alkavat puhelimet soida. Keski-ikäiset miehet haluavat antaa kieliasiantuntijalle palautetta.
”Jos sanon televisiossa `niinku`, tulee varmuudella soittoja. Kirjaan jäi yksi `alkaa tekemään`. Siitäkin innostuttiin. Mutta jos joku saa hyvän mielen siitä, että valittaa, niin antaa palaa.”

Kun Kotilainen ei tutki, hän soittaa. Punk-bändi Malmin Veho keikkailee harvakseltaan. Sen kappaleet ovat noin minuutin mittaisia ja nimiltään esimerkiksi Maailman Poliisi Pamputtaa, Liima Liisa ja Paha Uskonto. Bussilippu kestää 47 sekuntia, ja sen viesti on seuraava:
Bussilippu maksaa yheksän markkaa/bussilippu maksaa liikaa/en aio maksaa yhdeksää markkaa/jeah.

Tunnetuin Kotilaisen bändeistä on kuitenkin Jytäjyrsijät. Kotilainen perusti lapsille suunnattua rockia, punkkia ja funkkia soittavan yhtyeen suorittaessaan siviilipalvelustaan lastentarhassa vuonna 1996. Viime vuonna Jytäjyrsijät julkaisi ensimmäisen albuminsa Rottaradion ja soitti kolmisenkymmentä keikkaa, muun muassa Tavastialla ja Venäjällä.
Itään Jytäjyrsijät suuntaa tosissaan. Biisit on käännetty venäjäksi, venäläinen solisti pestattu ja keikkoja soitettu Moskovassa, Pietarissa, Arkangelissa ja Viipurissa. Venäjänkielinen levy valmistuu ensi vuonna.
”Tällaista ei tehdä Venäjällä, olemme kiinnostava erikoisuus. Soitamme pienillä rock-klubeilla, jonne punkkarit tuovat lapsensa. Viipurin klubi oli niin räkäinen, että mietin, voiko sinne päästää lapsia ollenkaan. Mutta siellä ne punkkarit puhalteli ilmapalloja. Venäläiset lapset kestävät mökää paremmin kuin suomalaiset, siellä voi soittaa vähän kovempaa.”

Kuka

Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen, 36, on tutkinut ja opettanut suomea muun muassa Helsingissä, Kölnissä ja Uppsalassa. Viime kevään hän toimi Helsingin yliopistossa vt. professorina. Kotilainen on julkaissut lukuisia suurelle yleisölle suunnattuja kieltä käsitteleviä kirjoja. Kotilainen on myös Jytäjyrsijät-yhtyeen solisti.

Himottaa
”Paistetut muikut ja venäläinen lager-olut.”

Kaduttaa
”Se, etten ole saanut entiselle pomolle lupaamaani artikkelia kirjoitetuksi.”

Kyrpii
”Kielinipot, jotka valittavat niinku-sanan käyttämisestä.”


Sanat: Maria Pettersson
Kuva: Anna Mattsson