17. syyskuuta 2010
Teksti:

Kotkassa opiskelija-asuntolan porraskäytävässä kehotetaan ilmiantamaan metelöivä naapuri vartiointiliikkeelle. Kotkan Opiskelija-asunnot Oy:n asukasohjeissa tarkennetaan, että häiriön tulee ”ylittää sietokyky”, sen on pitänyt kestää vähintään tunnin ajan, eikä käynti oven takana tai seinien jyskytys ole auttanut. Häirikköasukkaalta peritään 70 euron lasku.
Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Juha Ranta kertoo, että he ovat käyttäneet vartijoita häiriötilanteiden rauhoittamiseen kolmisen vuotta. Yhtiöillä oli jo sopimus ovien avaamisista viikonloppuisin. Siihen päätettiin lisätä vartiointitehtävät.
”Tultiin siihen tulokseen, että jos jossain on bileet pystyssä, vartiointiliike on parempi vaihtoehto kuin juoksuttaa poliisia”, Ranta sanoo. ”Ei vartijoiden tarvitse mitään varsinaisesti tehdä. Käytännössä se riittää, että he tulevat paikalle. Yleensä nuorisokemut loppuvat siihen.”

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee, että vartioimisliike ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Omaisuutensa vartiointiin taloyhtiö voi toki palkata vartioimisliikkeen. Toisaalta asuntojen porraskäytävät kuuluvat kotirauhan piiriin.
Vielä kaksi vuotta sitten vartijat partioivat järjestyshäiriöiden varalta myös Turun ylioppilaskylän Auringonnousu-alueella. Kiinteistöjohtaja Ismo Aaltosen mukaan vartioimisliikkeen käytöstä luovuttiin, koska sille ei ollut enää tarvetta.
Poliisihallituksen ylikomisario Vesa Ellonen tyrmäsi toiminnan Turun Sanomissa joulukuussa 2008. Asiaa perusteltiin myös asukkaiden harhaanjohtamisella. Jos kotioven taakse tulee virkapukuinen vartija, asukas voi luulla, että vartijalla olisi tilanteessa jotakin toimivaltaa.
Turun Sanomien mukaan Kurikan kaupungin vuokrataloyhtiö käytti vastaavaa palvelua, kunnes poliisi kielsi sen. Kontrolli-lehden keskustelufoorumilta paljastuu, että vartijoita on käytetty häiriötapausten raportointiin myös Etelä-Suomen kerrostaloalueilla.
Ranta myöntää, ettei hän täysin tunne lainsäädäntöä. ”Sitä pitäisi kysyä vartiointiliikkeeltä eikä meiltä.”
Myös laskun periminen asukkaalta on kyseenalaista, sillä asukas ei ole missään sopimussuhteessa vartiointiliikkeen kanssa. Rannan mukaan kukaan ei ole kuitenkaan riitauttanut asiaa. 70 euron laskuja on peritty kaksi tai kolme vuodessa, ja häirikköasukkaat ovat maksaneet mukisematta.
”Meidän ja vartiointiliikkeen sopimuksessa on erikseen mainittu häiriötilanteet, ja jos sellainen tulee, se on ihan todistettavissa oleva asia. Meidän käsityksen mukaan siitä voidaan laskuttaa. Sopimuksessa on määritelty myös, että vartijat käyvät kierroksella pari-kolme kertaa päivässä. Jos silloin tulee jotain vastaan, siitä ei laskuteta erikseen”, Ranta sanoo.
”En tiedä, onko tämä juridisesti ihan kohdallaan, mutta hyvin se on pelannut.”

Opiskelija-asuntoja vartioivan Kotkan Vartio Ykköset Oy:n Mikko Tomminen vakuuttaa, että he pysyvät toimivaltansa rajoissa.
”Me ei tilanteisiin puututa. Tullaan vain paikan päälle toteamaan se ja tarvittaessa soitetaan poliisi.”
Kotirauhan suojaamille alueille vartijat eivät Tommisen mukaan mene.
”Yleensä siinä vaiheessa kun tullaan paikalle, meteli kuuluu jo pihalle asti, ja siellä voi olla ikkunatkin valmiiksi rikki. Ei me sellaiseen puututa, jos joku soittaa, että hänen mielestään naapurin telkkari on vähän kovalla”, hän sanoo.
Tommisen mukaan heidän tehtävänsä ovat lähinnä omaisuuden suojelua.
”Valitettavasti siellä on aika levotonta. Autoihin kohdistuu ilkivaltaa, ja kerran kuussa on alaoven lasi hajotettu.”

Vaikka vartijat eivät ylittäisi valtuuksiaan, kerrostalojen järjestyshäiriöiden vahtimisessa piilee ongelmia. Jos naapurista kuuluu väkivallan ääniä, asukas voi luulla, että vartija pystyy puuttumaan asiaan. Jos hätätapauksessa soittaa poliisin sijaan vartijan paikalle, voi menettää kymmeniä kriittisiä minuutteja.
Tomminen sanoo, että hän henkilökohtaisesti neuvoo aina soittamaan poliisille, jos tilanne vaatii.
”Jostain syystä kynnys tuntuu kuitenkin olevan korkea. Olisiko syynä sitten pelko, että joutuu kuulusteluihin ja todistajaksi, ja naapuri saa tietää, kuka poliisit soitti. Vaikka voihan sinne soittaa nimettömänäkin.”
Pelkän vartijan raportin perusteella metelöinnistä ei voi saada rikosoikeudellista rangaistusta. Kotirauhan häirintä on asianomistajarikos. Poliisi voi ottaa sen tutkittavakseen vain jos asianomistaja, siis naapuri itse, vaatii rangaistusta.

Vartioimisliikkeiden toimintaa valvoo sisäasiainministeriön alainen Poliisihallitus. Turvallisuusalan valvontayksikön ylikomisario Ari Pulliainen ei halua kommentoida tapausta, ennen kuin on tutustunut vartioimisliikkeen ja taloyhtiön väliseen toimeksiantosopimukseen. Turvallisuusalan valvontayksikkö ryhtyi tutkimaan asiaa.

Pistooli vastassa

Kontrolli-lehden foorumilla moni vartija suhtautuu kielteisesti kerrostaloissa kiertämiseen.
Eräs keskustelija kiteyttää toimivallan puutteeseen liittyvän käytännön ongelman: ”Vartija voi pyytää asunnon asukasta olemaan hiljaa tai ravintolan järjestyksenvalvoja voi pyytää juhlijaa poistumaan. Jos pyyntöön ei suostuta, toinen lähtee pois mutisten `ei sitten`, toinen heivaa kieltäytyjän pihalle niska-perse-otteella. Miten voidaan olettaa, että asiaan perehtymätön ihminen voisi tietää eroja tällaisten pyyntöjen välillä?”
Yksi vartija oli joutunut tulehtuneiden naapurisuhteiden aiheuttaman kiusanteon välikappaleeksi. Asukkaat soittelivat myös asioista, jotka eivät vartijalle mitenkään kuulu, kuten perheväkivallasta sekä mopoilusta läheisellä kevyenliikenteen väylällä.
”Nuo `häiriökäynnit` ovat pelkkää paskaa, jossa yksinäinen vartija joutuu taiteilemaan juridisten ongelmien ja moneen potenssiin nousevien työturvallisuusriskien viidakossa”, vartija kirjoittaa.
Hän kertoo, että viitisen vuotta sitten Pohjanmaalla vartijan ystävälliseen tiedusteluun vastattiin uhkaamalla tätä pistoolilla. Siitä seurasi piiritystilanne ja toimeksiannon kieltäminen poliisin käskystä. Aiemmin vartijaa oli samoissa tehtävissä hakattu rautaputkella.
www.kontrolli.fi

Janne Flinkkilä

OTL Timo Kerttula väittelee 24.9. klo 12 aiheesta ”Vartijat ja järjestyksenvalvojat julkisen vallan käyttäjinä”. Hän työskentelee Securitas Oy:ssä eikä halunnut kommentoida kilpailevien yritysten toimia. Yliopiston pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.