01. huhtikuuta 2010
Teksti:

”Haluamme tuoda uutta ja erilaista peleihin, ja vaikutteet olemme hakeneet muusta populaarikulttuurista”, mieskaksikko kertoo espoolaisen toimistorakennuksen neuvotteluhuoneessa.
Olemme juuri katsoneet 17 minuuttia pitkän demon kaikkien aikojen isoimmasta suomalaisesta viihdetuotteesta, peliyhtiö Remedy Entertainmentin Alan Wake -konsolipelistä.
Populaarikulttuuriviitteet todellakin näkyvät demossa.
Parransänkinen päähenkilö Alan Wake on sekoitus mistä tahansa elokuvasta tai tv-sarjasta tuttua karikatyyrimäisen boheemia kirjailijaa ja Salaisten kansioiden Fox Mulderia.
Pelin tapahtumapaikka, metsän keskellä sijaitseva mystisen unelias pikkukaupunki nimeltä Bright Falls, muistuttaa kovasti kultti-tv-sarjan Twin Peaksia.
Pelin hyväkseen käyttämät juonelliset koukut, kuten takaumat, tuovat mieleen Lostin ja muut modernit tv-sarjat.
Ja itse lähtöasetelma, psykologinen actiontrilleri kauhukirjailijasta, jonka tarinat alkavat muodostua todeksi, voisi olla suoraan Stephen Kingin kynästä.
Remedy Entertainmentin tuottaja Jyri Ranki ja oheistuotteista vastaava Oskari Häkkinen nyökyttelevät.
”Niistä meidän isot vaikutteet ovat muun muassa tulleet. Käsikirjoittajamme Sami Järvi voisi kertoa pitkän listan myös kirjallisuuden puolelta”, Häkkinen sanoo ja paljastaa pelin sisältävän muun muassa Hohto-elokuvassa kauhua herättäneen labyrintin ja toistaiseksi salassa pidettäviä viittauksia suomalaiseen populaarikulttuuriin.
Mutta miksi peli on kyllästetty viittauksilla?

Ihan pelkästä Simpsons-tyylisestä populaarikulttuuriviitteillä kikkailun ilosta Alan Wakea ei ole tehty. Oskari Häkkinen kertoo, että tutkimusten mukaan suurin osa pelaajista pelaa peleistä vain 30 prosenttia. Toisin sanoen, suurin osa pelaajista laittaa pelin hyllyyn pölyttymään jo ennen kuin peli on puolivälissäkään.
”Pyrimme koukuttamaan pelaajat niin, että he haluavat tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tätä ei ole peleissä käytetty aikaisemmin”, Häkkinen väittää.
Tekijät haluavat pelin vertautuvan moderneihin tv-sarjoihin, kuten 24 ja Pako.
”Jokaisessa tv-sarjan episodissa pitää olla joku sisäinen rakenne ja koko tuotantokaudessa kokonaisrakenne. Samaa tarvitaan peleihin. Tv-sarjojen jaksottaisesti toistuva temmon nostaminen ja laskeminen sopii peleihin todella hyvin”, Jyri Ranki sanoo.
Hän toivoo, että pelistä innostuisivat muutkin kuin valmiiksi pelikoukussa olevat hardcore-pelaajat.
”Tarinassa on keskeisessä osassa Alan Waken ja hänen vaimonsa suhde, sen hyvät ja huonot puolet. Tämän luulisi vetoavan ihmisiin kaikkialla maailmassa sukupuoleen katsomatta”, Ranki lisää.

Alan Wake on peliyhtiö Remedyn viiden vuoden tulos. Aikaa ei ole käytetty pelkän konsolipelin kehittämiseen. Alan Wakesta halutaan näyttävä populaarikulttuurin ilmiö, joka voisi toimia muissakin medioissa.
Remedyn edellisestä pelisankarista Max Paynesta tehtiin Hollywoodissa Mark Wahlbergin tähdittämä menestyselokuva. Jotain sellaistako Alan Wakestakin toivotaan?
”Siitä ei ole tässä vaiheessa kerrottavaa, mutta kirjat, leffat ja tv-sarjat ovat kaikki mahdollisia”, Oskari Häkkinen sanoo.
Sitä ennen peli pitää saada markkinoille. Parhaillaan viimeistelyvaiheessa oleva Alan Wake julkaistaan maailmanlaajuisesti toukokuun 21. päivä.
Remedyllä ei ole vielä laskettu, paljonko rahaa Alan Wakeen on tähän mennessä uponnut, mutta summat liikkuvat miljoonissa euroissa. Pelkkä pelin markkinointibudjetti on suurempi kuin suomalaisten leffojen kokonaisbudjetit.
Tämän kokoluokan ponnistus on mietitty pidemmälle kuin yhdeksi peliksi. Häkkinen ja Ranki sanovat, että vaikka Alan Wakella on selkeä loppu, peliin on jätetty auki joitain ovia, joista tarinaa voi jatkaa, jos peli osoittautuu menestykseksi.
Näin tv-sarjojen tekijätkin tekevät.

Matti Markkola

Suurempi kuin musa ja leffat

Suomalainen peliteollisuus on suhteellisen nuorta ja peliyritykset kansainvälisesti verrattuna pieniä, mutta kulttuuriviennin kannalta kyse on merkittävästä alasta.
Vaikka Suomessa toimii joidenkin arvioiden mukaan noin 60 peliyritystä, ovat isot, Alan Waken kaltaiset pelijulkaisut harvinaista herkkua. Suurin osa peliyrityksistä keskittyy pienimuotoisten verkko- tai mobiilipelien kehittämiseen tai alihankintatehtävien toteuttamiseen isommille toimijoille. Monen pelifirman taustalla on aktiivinen nuoruus demoskenessä.
Suomen ensimmäiset pelifirmat Terramarque ja Bloodhouse perustettiin vuonna 1993. Nämä yhdistyivät myöhemmin Housemarqueksi, joka julkaisi vuonna 1999 PC:lle Supreme Snowboarding -lumilautailupelin. Siitä tuli ensimmäinen yli miljoona kappaletta myynyt suomalaispeli. Saman yhtiön vuonna 2002 X-Boxille tekemä Transworld Snowboarding oli ensimmäinen suomalainen konsolipeli.
Arvioiden mukaan kahta Remedyn tekemää Max Payne -peliä on myyty yhteensä lähes seitsemän miljoonaa kappaletta. Myös Bugbearin autopelejä Flatout 1 ja 2 on molempia myyty yli miljoona kappaletta.
Vuonna 2008 peliteollisuus oli 87 miljoonan euron taloudellisella arvollaan suurempi kulttuuriviennin ala kuin suomalainen musiikki ja elokuva yhteensä.