Opiskelija on ensimmäisen luokan väliinputoaja päivähoidon kehityksessä. Nykyinen malli, jolla päivähoito kunnissa järjestetään, on alun perin suunniteltu palvelemaan vain kokopäiväisissä töissä käyviä.
Sittemmin kun palveluja on joissain kunnissa kehitetty, huomioon on otettu lähinnä osa-aikatyössä käyvät sekä työttömät. Opiskelijat ovat jääneet kehityksen jalkoihin.
Nykyisin ainakin suurimmat kaupungit maksavat kotihoidon tuen lisäksi kuntalisää niille vanhemmille, jotka eivät vie lastaan päivähoitoon vaan hoitavat tätä kotona. Tällä on saatu säästöjä muuten todella korkeiksi nouseviin päivähoidon kustannuksiin.
Käytäntö ei kuitenkaan tue tavoitteita työurien pidentämiseksi, sillä tällä tavalla opiskelevat vanhemmat kannustetaan jäämään lastensa kanssa kotiin.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta järjestää lapsiparkki-toimintaa, jossa lapsen voi viedä hoitoon alle kolmeksi tunniksi kerrallaan sillä aikaa, kun käy luennolla tai tentissä. Palvelu on Helsingin yliopiston opiskeleville vanhemmille elinehto opiskelulle. Lapsiparkki heikentää kuitenkin ylioppilaskunnan taloutta merkittävästi, eikä tämäntyyppisen opiskelun mahdollistavan palvelun tulisi olla ylioppilaskunnan talouden varassa.
Jotkut kunnat mahdollistavat tilapäisen osapäivähoidon, esimerkiksi Helsingissä tällainen hoito maksaa vanhemmille tai vanhemmalle 19,5 euroa kerta. Kotihoidon tuen saaminen tai päivähoitopaikka toisessa kunnassa eivät ole este tilapäisen paikan käytölle. Hinta asettuu kuitenkin opiskelijalle liian korkeaksi. Lisäksi palvelu ei takaa tilapäistä hoitopaikkaa läheltä, vaan voi olla, että opiskelija joutuu viemään lapsensa hoitoon hyvinkin kauas opiskelupaikasta.
Kuntien tulisi mahdollistaa sellainen osapäivähoito kotihoidon tuen ohelle, jonka kustannukset eivät käy opiskelijan kukkarolle ylitsepääsemättömiksi ja jonka palvelut ovat oppilaitosten läheisyydessä. Osapäivähoito tulee kunnalle edullisemmaksi kuin kokopäivähoito, ja sen käytön mahdollistaminen opiskelijoille maksaa itsensä takaisin tehokkaamman opiskelun, nopeamman valmistumisen ja aikaisemman työelämään pääsyn myötä.
Eero Haapalehto
Kansalliset ylioppilaat
Varapuheenjohtaja
