30. huhtikuuta 2009
Teksti:

Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin valtiovierailun aikana yleisöllä ja toimittajilla oli vain muutamia mahdollisuuksia esittää tälle kysymyksiä. Kun presidentti puhui Helsingin yliopiston juhlasalissa täydelle salille kutsuvieraita 20. huhtikuuta, ylioppilaskunnan hallituksen jäsen sai kysyä presidentiltä yhden kysymyksen.

HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario, miksi kysymys koski opiskelijavaihtoa Venäjälle?
”Me pohdimme, mikä aihe on meitä lähellä. Olemme olleet huolissamme Venäjä-suhteestamme.
Medvedev haluaa Venäjän lähentyvän Eurooppaa ja Suomea, mutta onko näkyvissä sellaista, että Venäjän valtio syventäisi yhteistyötä myös korkeakoulumaailmaan? Venäjälle ei ole kovin yksinkertaista lähteä vaihtoon, välissä on valtavasti byrokratiaa.
Toisin kuin meillä, Venäjällä ei ole samanlaista kansalaisjärjestökenttää, jossa opiskelijajärjestöillä olisi vahva asema. Jos vahvistaisimme yhteistyötä venäläisten opiskelijajärjestöjen kanssa, voisimme ehkä edesauttaa sellaisten rakenteiden syntymistä, joista olisi heille hyötyä.”

Miksi ylioppilaskunta ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen kysyäkseen jotain kriittistä?
”Emme ajatelleet sitä sillä tavalla, että olisi ollut tarvetta kysyä jotain kriittistä vain kriittisyyden takia. Halusimme tuoda esiin rakentavan kysymyksen. En näe itseisarvona, että olisimme halunneet alkaa penkoa vaikka jotain sukukansojen asemaa.”

Eivätkö HYYn hallitusta huoleta Venäjän ihmisoikeuskysymykset, kansalaisjärjestöjen ahdinko tai takkuileva demokratia?
”Toki! Samoin kuin Venäjän suhde luonnonvaroihin ja ekologiset kysymykset, jotka ovat siellä heikossa hapessa.”

HYYn sukukansavaliokuntaa uhkasi lakkauttaminen. Onko ylioppilaskunta unohtanut vähemmistökielten ja -kulttuurien aseman Venäjällä?
”Ei ole unohdettu, siitä ei ole kyse. Medvedeville esitetyn kysymyksen valinta ei ollut mitenkään liitoksissa sukukansavaliokuntakysymykseen.”

Veera Luoma-aho