22. helmikuuta 2008
Teksti:

Mässäilystä

Camilla: ”Keskimäärin yksi vieras syö noin kaksisataa grammaa karkkeja. Eniten syövät yläasteikäiset ja teekkarit. Ennätystä pitää halussaan pitkä ja laiha teekkaripoika, joka söi muutama vuosi sitten 57 Jim-patukkaa. Koululaiset yrittävät usein rikkoa ennätystä. He pääsevät yleensä kolmeenkymmeneen.
    Itse söin seitsemänä ensimmäisenä Fazer- vuotenani 300ˆ’500 grammaa suklaata joka päivä. Painoni ei kuitenkaan noussut, koska urheilin päivittäin ja vuonna 1995 juoksin maratonin. Nykyisin sekä urheilen että syön suklaata vähemmän.”

Näpistelijöistä

Marianne: ”Aikaisemmin yläasteikäiset kisasivat paljon siitä, kuka pystyy nappaamaan eniten luvatta mukaan karkkeja maistiaispisteeltä. He piilottivat karkkeja hupparin sisään tai laittoivat makeiset housun lahkeisiin ja sulloivat lahkeet sukkien sisään. Nykyään näpistely on vähentynyt.”

Oksentamisesta

Camilla: ”Silloin tällöin vieraat ahmivat liikaa. Eräs yhdeksäsluokkalainen poika söi 54 Jim-patukkaa ja kertoi myöhemmin maanneensa vierailun jälkeen kaksi tuntia koulun vessan lattialla oksentamassa. Seuraavan kerran kun hän kävi täällä, hän söi vähemmän, mutta nautti edelleen suklaasta.”

Marianne: ”Pitkänmatkalaiset saattavat jatkaa meiltä suoraan Linnanmäelle laitteisiin pyöritettäväksi. Voin arvata, että osalle heistä tulee huono olo.”

Insuliinipiikeistä ja allergikoista

Camilla: ”Diabetes rajoittaa joidenkin eläkeläisvieraiden karkin syöntiä. Nuoret diabeetikot eivät yleensä anna sokeritaudin rajoittaa maistelua. He kysyvät kierrokselle lähdettäessä saavatko ottaa insuliinipiikin mukaan ja pistävät ennen karkin maistelua.
    Kerran olen joutunut viemään vieraan tehtaan terveysasemalle allergiakohtauksen takia. Pähkinälle allerginen tyttö luuli voivansa syödä Geishaa, jos hän ottaa sitä ennen allergialääkettä. Terveysasemalla lääkäri sitten kertoi, ettei sellaista lääkettä ole, jota hän voisi syödä ennakkoon.”

Eksyvistä Elnoista

Camilla: ”Joskus eläkeläisvieras saattaa poistua kierrokselta väärän ryhmän mukaan. Muistan hyvin erään Elnan, joka päätyi väärän ryhmän mukana bussilla Helsinkiin asti, ennen kuin hänet tavoitettiin.”

Marianne: ”Itse olen metsästänyt tehtaalla toista Elna-rouvaa. Olimme lopettamassa kierrosta, kun kaksi vanhaa rouvaa kertoivat huolestuneena, että Elna on hävinnyt. Arvelin, että Elna on mennyt etukäteen kahvilaan, mutta rouvat vakuuttivat, että Elna oli mukana maistiaispisteellä. Lähdin muiden oppaiden kanssa etsimään Elnaa tehtaalta, mutta ketään ei löytynyt. Joku tarkisti bussinkin. Sitten toinen rouvista, joka oli huomannut katoamisen, muisti: `Ei, eihän se Elna ollutkaan tänään mukana. Sehän oli eilen mukana kasvitieteellisessä puutarhassa.`”

Janne Salomaa
Kuvitus Lauri Toikka