Ainejärjestöjen vaalirengas (HYAL) on nousemassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston suurimmaksi ryhmäksi. Näin ennustaa Ylioppilaslehden vaaligallup. Jos paikat jaettaisiin sen tulosten perusteella, HYAL saisi 60-paikkaiseen edustajistoon 20 ehdokastaan. Se olisi kahdeksan paikan lisäys nykyiseen.
Kuluvalla edustajistokaudella suurimman ryhmän valtikkaa pidelleet osakunnat jäävät kyselyn suosiolukemissa selvästi HYAL:in jälkeen. Tulokset kuitenkin povaavat osakuntien säilyttävän nykyiset 14 paikkaansa.
Pahimmassa pulassa gallupin perusteella on oikeustieteen ja lääketieteiden opiskelijoiden yhteenliittymä HELP. Sen viisihenkinen ryhmä olisi kutistumassa yhden tai kahden edustajan kokoiseksi.
Kysely lupaa pudotusta myös kaikille poliittisille ryhmille. Vihreiden ja Sitoutumattoman vasemmiston Maailmanpyörä- liitto olisi menettämässä kaksi paikkaa. Kokoomusopiskelijoiden ja Kristillisdemokraattien Oikea vaalirengas häviäisi yhden ja Opiskelijademarit ainakin yhden paikan. Toisesta demarit heittäisivät arpaa HELP:in kanssa.
HYY:n jäsenet äänestävät uudesta edustajistosta 6.-7. marraskuuta järjestettävissä vaaleissa.
Ylioppilaslehden avoimeen vaalikyselyyn vastasi 1 224 opiskelijaa. Hieman yli puolet vastaajista kertoi, mitä ryhmää aikoo äänestää. Loput pohtivat vielä kantaansa, pitivät sen omana tietonaan tai ilmoittivat jättävänsä äänestämättä.
HELP:in vähäistä kannatusta selittää osittain, että oikeustieteen ja lääketieteen opiskelijat olivat vastaajajoukossa selvästi aliedustettuina verrattuna heidän osuuteensa HYY:n jäsenistöstä.
65 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä vaaliuurnalla. Epävarmoja äänestämisestään oli reilu 15 prosenttia, ja vain vajaa viidennes kertoi jättävänsä äänestämättä.
Viidettä kertaa HYY:n vaalijärjestelyistä vastaava Antti Lauri epäilee silti, että todellinen äänestysprosentti tulee olemaan viime vaalien 35 prosentin luokkaa.
”Olemme tutkineet, että noin 60 prosenttia niistä, jotka käyvät kampuksella päivittäin äänestävät. Kyselyyn vastanneet ovat todennäköisesti aktiivisia myös yliopistolla.”
Lauri arvioi, että HYY:n vajaasta 33 000 jäsenestä kampuksella käy päivittäin noin 20 000.
Ylioppilaslehti pyysi vastaajia myös määrittelemään, millaisena he edustajiston näkevät.
Reilu puolikas vastaajista pitää elintä hyödyllisenä. Silti vain reilun neljänneksen mielestä vallankäyttäjä on lähellä opiskelijan arkea. Vain joka kymmenennen mielestä edustajisto on tehokas tai toimintatavoiltaan läpinäkyvä.
43 prosentin mielestä HYY:n ylin päättävä elin on ”ennen muuta opiskelijaeliitin uran edistämiseen soveltuva hiekkalaatikko”.
Helsingin yliopiston kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Aino Mäkisalo ei ylläty synkästä tuloksesta.
”Luulen, että sama ongelma on kaikkien ylioppilaskuntien edustajistoilla”, hän sanoo.
”Kun taloudella menee hyvin, yhteisten asioiden hoitaminen ei ole monille keskeistä. Opiskelijat eivät jaksa ottaa selvää edustajiston toiminnasta, jolloin edustajisto tulisi lähemmäksi”, Mäkisalo jatkaa.
Vika tosin ei ole hänen mukaansa vain opiskelijoissa.
”Edustajiston pitäisi järjestää enemmän tempauksia, joissa se tiedottaisi HYY:sta ja kuuntelisi opiskelijoita.”
Edustajistokonkari Jouni Siren HYAL:sta pitää edustajiston ongelmana ennen kaikkea ajanpuutetta. Hän ei ole kovin huolissaan siitä, etteivät äänestäjät pidä edunvalvojaansa tehokkaana tai läpinäkyvänä.
”Eiköhän kaikkea muutakin parlamentaarista demokratiaa arvostella samoin.” HYY:n Vihreiden vaalipäällikkö Martti Tulenheimon mielestä edustajisto on antanut liikaa valtaa HYY:n hallitukselle.
”Hallitus päättää esimerkiksi monista koulutuspoliittisista asioista, jotka vaikuttavat riviopiskelijan arkeen. Edustajisto taas pyörittää etäiseltä tuntuvia taloudellisia lukuja. Hallituksen päätöksiä pitäisi hieman enemmän alistaa edustajistolle.”
Eri kampus, eri toiveet
Ylioppilaskunnan jäsenet haluavat, että edustajisto kampanjoisi paremman opiskelijaruoan, pyöräteiden ja kampusten tasa-arvoisuuden puolesta. Nämä kolme teemaa nousivat useimmin esiin Ylioppilaslehden vaalikyselyn avovastauksissa. Niissä tiedusteltiin edustajistolle kohdistettuja toiveita.
Etenkin Unicafe puhuttaa opiskelijoita. Opiskelijaruokalan listalle toivotaan parempia kasvisruokia, parempia liharuokia, enemmän laktoosittomia ruokia, lisää reilun kaupan tuotteita ja halvempia hintoja. Myös Visa Electronin kelpaamattomuus ja Unicafen monopoliasema ärsyttävät monia. Keskustakampuksen ulkopuolella opiskelijoita harmittivat unikuppiloissa erityisesti lyhyet aukio-oloajat.
Moni Kumpulan, Viikin ja Meilahden opiskelija syyttää kommentissaan edustajistoa keskittymisessä liiaksi keskustakampuksen asioihin. Näillä kampuksilla toivottiin omille nurkille pankkiautomaattia, lapsiparkkia ja kunnollista opiskelijatilaa. Keskustakampuksen ja Meilahden opiskelijat toiveissa sen sijaan korostuivat paremmat pyöräilymahdollisuudet.
Janne Salomaa
