Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla? Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä.

Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät?

Hetkinen, leikattiin?

Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla.

Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän.
Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen.

Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?

Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.

Sillä 760 eurolla?

Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?

Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.

Ja maksimissaan kaikki?

Kyllä.

Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa.
Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.

Joanna Palmén

Lue seuraavaksi

148 kommenttia
  1. Eero Heinäluomaa ei taida opiskelijoiden asiat kiinnostaa, koska ne eivät kuulu SDP/SAK etujärjestön lyhytjänteisen eturyhmäajattelun piiriin. On todella väärin että sellainen pitkäaikaistyötön joka ei edes halua mennä koskaan töihin saa paljon paremmat sosiaalietuudet kuin opiskelija. Heitä ei myöskään kehoiteta syömään lainarahalla kuten opiskelijoita. Sosiaalidemokraattinen sosiaali- ja veropolitiikka kannustaa toimettomuuteen ja rankaisee ahkeruudesta ja eteenpäin pyrkimisestä.

  2. On miellyttävää huomata että valtiovarainministeri ei edes tiedä minkä verran opintotuki on.

    Onnittelut ministeri Heinäluomalle siitä, että olette päässyt noinkin korkeaan asemaan, siihen vaadittavasta koulutuksesta olette varmasti muistanut kiittää moneen otteeseen niitä tahoja jotka maksoivat opiskelunne. Olettehan sentään ihan yliopistoon saakka päässyt, melkein valmistunutkin! Muistatte varmasti myös joka ilta tirauttaa yhden suolaisen kyyneleen niiden ihmisten puolesta, joilla olisi ollut teitä enemmän lukupäätä, muttei taloudellisia edellytyksiä edetä akateemisella urallaan edes yhtä pitkälle kuin te.

    Haluaisin erityisesti painottaa kuinka hyvää työtä hallitus on tehnyt opiskelijoiden tulorajojen säilyttämiseksi nykyisellä tasolla, jotteivat opiskelijat pääsisi liian helpolla. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomen nuoriso oppii elämään siten, että on tehtävä valintoja hengissä pysymisen ja opintojen aikataulunmukaisen suorittamisen välillä. Muutenhan saattaisivat ruveta vaikka pärjäämään, ja sehän taas aiheuttaisi liiallista ylpistymistä!

    Te -kuten varmasti koko Suomi- luonnollisesti toivoisitte, että Suomessakin noudatettaisiin Yhdysvaltojen mukaista korkeakoulutusmallia, jossa korkeakoulujen lukukausimaksut pitävät huolen siitä, etteivät pienituloisempien perheiden vesat voi hankkia akateemista koulutusta. Siten kansa pysyy totutussa ja turvallisessa mallissa; köyhät suvut pysyvät köyhinä ja rikkaat suvut rikastuvat vuosi vuodelta.

    Nykyään Suomessa vallitsee valitettava ilmapiiri, joka sallii (ainakin teoriassa) kenen tahansa kouluttautuvan mihin tahansa akateemiseen oppiarvoon, joka ei voi olla hyvästä, sillä se tarkoittaa sitä että menestyvien yritysten johtaviin elimiin saattaa Hackmannien, Fagerströmien ja Sknullbackojen sekaan eksyä joku riivatun Virtanen. Onneksi hallitus on osaltaan pitänyt juntit kurissa opintotuen ja siihen liittyvien tulorajojen muodossa, joten tätä ikävää kehitystä on pystytty jarruttamaan.

    Jatkakaa samaan malliin, kumarran joka ilta sinne Westendin tai Eiran (tai missä ikinä asuttekaan) suuntaan ja rukoilen puolestanne.

    Terveisin Antti Pitkänen, YO, duunari, Helsinki.

    PS. En ole itse opiskelija (koska minulla ei ole varaa opiskella), joten asia ei kosketa itseäni lainkaan. Halusin vain kiittää teitä nöyrästi.

  3. HERÄTYS! EI KAIKKI SAA OPINTOTUKIEN MAKSIMIMÄÄRIÄ.

    KOKO JUTTU ON HARHAA, KUN PUHUTAAN ETTÄ OPINTOTUKI ON NÄIN JA NÄIN PALJON TARKOITETAAN YLEENSÄ MAKSIMIMÄÄRÄÄ.

    MIKSI EI OLE SELVITETTY PALJONKO TODELLISUUDESSA OPISKELIJAT KESKIMÄÄRIN SAAVAT OPINTOTUKEA OPINTOLAINAN KANSSA.

    TEOREETTISET TUKIMÄÄRÄT OVAT ERI ASIA KUIN SE PALJONKO OIKEESTI TILILLE TULEE TUKEA.

    ESIM. MINÄ EN SAA ASUMISLISÄÄ JA OLEN OTTANUT LAINAN.

    JOTEN TUKENI OLI PALJON PIENEMPI.

  4. Jos opintotuki olisi korkeampi SAK ja samalla SDP menettäisi kannatustaan, kun kaikki eivät olisikaan enää duunareita ja virkamiehiä. Toisaalta näyttää siltä että näin pieni opintotuki/raha yms ei ole hallituksen tahallista toimintaa, sillä eihän itse valtionvarainministerilläkään ole edes mitään käsitystä minkälaisista summista puhutaan, toisaalta miksi olisi, eihän hän enää opiskele :).

  5. Kylläpä tosta opintotuesta jaksetaan nillittää. Jos ei koulun ohella jaksa käydä duunissa, niin kannattaa jättää vaikka viina vähemmälle. Säästyy pari roposta spagettiin. :)

    Miksi minun pitäisi maksaa verorahoistani jonkun uusavuttoman ikiteekkarin opiskelut, kun itsekin olen joutunut köyhyysrajalla aikoinaan elämään ja tekemään opiskelun lisäksi duunia..? 😉

    Mitä Heinäluoman puheisiin tulee, niin en voi kuin ihmetellä monttu auki! Äkkiä eduskunnasta pihalle tuollainen rupusakki, joka ei tiedä omasta vastuualueestaan mitään. Olis taas kirveellä töitä…

  6. Henk.koht. en ikinä oikein ymmärtänyt kuinka joku ei edes opintolainan ja tuen myötä tule muka reilusti toimeen? Itse opiskelin neljä vuotta ja asuin Hoasilla koko sen ajan, asunto oli 22 neliötä ja vuokran jälkeen jäi opintotukea + asumislisää käteen 180 euroa. Sillä selvisi mielestäni kohtalaisen hyvin ja rahaa riitti vielä jonkin verran satunnaiseen leffaan tai baarissa käyntiin. Toki ymmärrän, jos joku ei pysty esim. Hoasilla asumaan perheen tms. takia, mutta en oikein ymmärrä, että 760 euron kuukausituloilla on ongelmia hankkia ruokaa? Kannattaisiko ehkä harkita halvempaa asuntoa? Jos itse olisin saanut tuon verran kuussa, niin eipä paljoa olisi tarvinut huolehtia rahanmenosta.

  7. ”Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?”

    Kuinkas paljon te nyt maksattekaan vuokraa? 700 euroa? Kantsisko miettiä vaikka vähän halvemman asunnon hommaamista eikä asustella siellä Helsingin ydinkeskustassa omassa kaksiossaan. Tai vaikkapa kimppakämppä kaverin kanssa?

    Miettikääpä nyt ekana niitä omia kulutustottumuksianne ja miettikää sitten tartteisko valtion rahoittaa sitä kaikkea. Oma opintotukeni jää kauas tuosta 760/kk, mutta vuokran jälkeen jää silti käteen ihan kivasti rahaa jolla elelee helposti loppukuun. Jotain jää jopa säästöön laitettavaksi.

    Vilkaiskaapa kitisijät peiliin ennenkuin lähdette barrikadeille!

  8. 180 euroa käteen tarkoittaa 6e päivässä. Lounas maksaa yli kaksi euroa joten jokaiselle päivälle jää alle neljä euroa.

    Toiset meistä arvostavat lounaan lisäksi muitakin aterioita päivän aikana, eikä kotona tehdyllä ruoalla helposti pääse opiskelijaruokaloiden hintatasolle, mikäli laittaa mitään muuta sen makaronilautasellisen sekaan.

    Opiskellessa kuluu lisäksi rahaa moneen muuhunkin kuin pelkkään hengissä pysymiseen. Oppikirjojen, kännykkälaskujen ja bussimatkojen jälkeen jäänkin ihmettelemään, kuinka monta olutta Frank ottaa ja missä hän leffansa katselee neljällä eurolla päivässä.

  9. Itse olen työtätekevä opiskelija, ja varsin mielelläni sellainen. Olen onnekseni saanut oman alani töitä, ja työpaikkani sallii opiskeluihin kuluvan ajan hyvinkin vapaasti. Riittää, että työt tulee tehtyä.

    Itse en kovinkaan suuresti ole SYL:n ajaman opintorahan korottamisen kannalla, vaan haluaisin enemmänkin helpotusta 20 vuoden takaisella inflaatiotasolla oleviin tulorajoihin. Käsittääkseni hallituksellekin ehdotettiin jopa ministeritason toimesta opintotuen tulorajojen nostamista, mutta tähän ei hallituksesta löytynyt myöskään kannatusta.

    Kysynkin, MITEN opiskelijan olisi tarkoitus valtion mielestä pärjätä, kun opintorahan – sen paremmin kuin tulorajojenkaan – korottamiseen ei löydy valtaapitäviltä haluja. En todellakaan halua ottaa tässä elämäntilanteessa lainavelkaa, ja uskon ettei moni muukaan halua. Jotkut eivät valitettavasti ole olleet työnsaannissa yhtä onnekkaita, joten he joutuvat opintolainaan turvautumaan.

    Yleensäkään en voi käsittää tätä valtionkin toimesta tapahtuvaa kovaa opiskelijoiden velkaannuttamishalua. Miksi HELVETISSÄ opiskelijat halutaan pakottaa ottamaan valtavat velat opintojensa tueksi, kun talouskehitys on samalla menossa hyvää vauhtia kohti seuraavaa megalamaa? Eikö valtiovalta tajua, mitä tapahtuu kun lama iskee ja opiskelijalla on opinto- sekä asuntolainavelkaa päällä valtavat määrät? Ei hyvältä näytä tulevaisuuden näkymät…

  10. Asuntotilanteet eivät ole kaikkialla kovin hääppöiset. Itselleni tarjottiin opiskelijabudjettiin mainiosti mahtuvaa solua, mutta koulumatka olisi ollut lähemmäs kahdeksan kilometriä, joka alkaa olla jalankulkijalle ja talvisin pyöräilijällekin liikaa. Bussillahan pääsee, mutta sekin maksaa, omasta autosta puhumattakaan. Kaikenlisäksi kaikilla opiskelupaikkakunnilla myöhemmin opiskelupaikkansa varmistumisesta tiedon saaville ei riitä edes näitä kauas rakennettuja opiskelijasoluja. Hyvillä paikoilla olevien tai kohtuullisen uusien opiskelija-asuntojenkin vuokrat ovat todella korkeat. Kaikki eivät siis ole tässä asiassa edes lähelläkään samaa lähtöviivaa.

    Yksityissektorilla yksiöiden vuokrat alkavat noin 350 eurosta, yleensä yksiöiden vuokrat ovat kumminkin noin 400 euroa, ja pääkaupunkiseudulla huomattavasti enemmän. useimmiten vesi- ja sähkösopimukset pitää tehdä erikseen. Käytännössä pakolliseksi muodostunut internet-yhteys ei sekään ole halpa. Kun kaikki nämä ja opiskelumateriaalikulut ynnätään yhteen, päästään nopeasti viiteensataan euroon. Ilman lainaa ylitetään korkein mahdollinen opintotuki ja asumislisä lähes sadalla eurolla. Ei pidä myöskään unohtaa sitä että opintotuki on veronalaista.

    Kouluaikojen vaihtelujen vuoksi työssäkäynti opiskelujen ohella ei ole pelkästään uuvuttavaa vaan myös varsin hankalaa, sillä yliopistoissa päivät saattavat kestää iltakahdeksaan asti. Viikonlopputyötkään eivät käy sellaisille, jotka haluavat kotonaan käydä. Vaihtoehdoiksi jääkin joko rikkaat vanhemmat, hyväpalkkainen kesätyö josta voi säästää sukanvarteen (mahdollisuus jota itsekin käytän ja suosittelen todella lämpimästi muillekin) tai opintolaina jonka turvin elää kohtalaisen hyvin. Ennemmin tai myöhemmin kumminkin koittaa takaisinmaksun aika. Monille laina jääkin ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä kesätyötkään eivät ole itsestäänselvyys.

    Kysymys kuuluukin että onko nykyisen heikon ostovoiman ja korkeiden vuokrien aikana aiheellista ajaa opiskelijat velkaantumaan ennen opinnoistaan valmistumista.

    (Nyt olisi tehnyt mieli lainata Julmahuvi-ryhmän haja-asutusalueiden uusnatsisketsiä, mutta jääköön toiseen kertaan)

  11. Siinäpä pälyää mahdollisesti maan seuraava pääministeri. Kyllä on kissanpäivät opiskelijalla. Äänestäkääpä siis SDP:tä, opiskelijat, asianne ovat hyvissä käsissä!

    Komppaan kakkoskommenttia; hyvin sä Eero vedät.

  12. jälkikommentoijat ihmettelee että ”kyllä minun aikana riitti tuommoinen raha summa” ja ”jos minulle vain olisi annettu tuommoinen rahasumma”.. ja kukaan ei tajua että sinä aikana kun yleinen hintataso, muiden alojen palkat ja siten myös hintataso on noussu (ja taisipa tässä yhdessä välissä valuuttakin vaihtua) niin opintotuki ei ole muuttunu, eikä siten siis riitä realielämän kuluihin. (siis ei paperilla, vaan siinä kaupan kassalla.)

  13. Niin…

    Itse opiskelen yliopistossa, teen viikonloppuduunia ja nyt kun valmistuminen on syystä ja toisesta viivästynyt ja luentoja ei enää ole, teen välillä viikkojakin töitä.

    Mulla ei ole oikeastaan ikinä ollut taloudellisia vaikeuksia. Tuon palkan lisäksi nosta opintotukea. Rahaa tulee tonne tulorajan pinnan lähelle. Asun 240e/henk. vuokran solussa kaverin kanssa. Tässä päivällä mietin, et jos ostaisin 32″ Lcd:n tai uuden 700e vahvistimen. Ruuaksi meni lehtipihviä herkkusienikastikkeella. Itse asiassa ylimääräistä rahaa jää aika sikamaisen paljon. Tosta asumisestakin saisi nipistettyä muuttamalla kaksioon.

    Mietityttää ainoastaan, et olisiko paperit jo kädessä, jos en tekisi opiskelun ohessa paljon muuta…

  14. Rahaahan on aina. Siihen mihin sitä tarvitaan, niin sitä löytyy, ja jos ei löydy, niin tehdään.

    Johtopäätökseni olisi täten sellainen, ettei opiskelijoita (meitä nuoria, jotka aikanaan pyörittävät tätä valtiota, kun nykyisellä kalustolla tulee ikä vastaan) tarvita.

    Sen sijaan tarvitaan rahaa kansanedustajien huveihin ja ”juokseviin” menoihin.

    Pitäähän sitä menoja olla, että kansanedustajat viihtyisivät toimissaan, eikös niin…?

  15. Tämä on niin tätä… niin todellakin. Tällä menolla opiskelijat pakotetaan ottamaan lainoja. Onhan niitä sitten kiva maksella takaisin…

    Ainiin, mutta kyllähän se on kivaa omia palkkojaan siellä nostella! Otetaan pois opiskelijoilta ja muilta jotka sitä tarvitsisi! Onhan se kiva itse tienata reilusti yli 5000 e / kk VEROTTOMANA!!! (plus muut etuudet päälle….)

    Suomi on kiva maa.

  16. Tuleepa mieleen takavuosien Kummelin talousaiheinen sketsi tynnyriin pukeutuvasta herrashenkilöstä… ”Hhyvä Heinäluoma!”

  17. kyllähän tällä 98€urolla ostaa kuukaudeksi ruuat jne….

  18. Ei tähän näin opiskelijan kantilta voi sanoa muuta kuin: Ristus mitä kusta..

  19. Itse olen kaikkein pahimmassa tuki- ja tulokuopassa:

    Ostin oman asunnon vajaa vuosi sitten. Siihen loppui sitten opintotuen asumislisä. Käyn iltaisin ja opintojen ohella päivisin töissä, että tulen toimeen. Mutta vaikka en saa asumislisää, tulorajat tulevat vastaan samassa vaiheessa kuin niillä, jotka saavat yli 200 euroa kuussa enemmän tukea kuin minä. En siis voi tienata niin paljoa, että rahat riittäisivät yhtiövastikkeeseen, korkoihin ja kohtuulliseen elintasoon ilman, että opintotukea ruvetaan jo ottamaan pois.

    Eli: valtio ei missään nimessä halua…

    a) tukea päätoimista opiskelua, koska tuet eivät riitä siihen.

    b) tukea opiskelijoita ostamaan omaa asuntoa, vaan heti leikataan asumislisä pois.

    (Vuokralla asuminen on sitten kummasti parempi juttu? Miksi ja miten? En edes haluaisi valtion puuttuvan lainani lyhennyksiin, mutta jos saisin tukea esimerkiksi pelkästään yhtiövastikkeeseen, olisi se merkittävä tulonlähde minulle. Ja pienentäisi vääryyttä, jonka oman asunnon ostajat kohtaavat tulorajojen ja asumislisän puutteen takia.)

    c) käymään töissä ja kouluttautumaan täten työelämään jo opiskeluaikana (sekä luomaan kontakteja, jotka ovat ehkä tärkein resurssi työnteon kannalta)

    Aivan uskomatonta, ettei Heinäluoma tiedä MINKÄÄNNÄKÖISIÄ perusasioita opiskelijoiden tulotasosta. Toisaalta se osaltaan selittää opiskelijoiden huonoa asemaa…

    Mennään perkele kaikki lakkoon! Siinähän Suomi sitten pyörii, kun joka ikinen yliopisto-opiskelija nostaa vaikka puoli vuotta pelkästään toimeentulotukea. Tulotasokin olisi todella paljon korkeampi! Mukaan, anyone?

  20. Ihan oikeesti muka toi 760€ riittää vuokraan ja jää muka ruokaankin? Jos ei pääse opiskelija-asuntoihin niin toi summa ei tod. riitä enää vuokran ja sähkön ja mahdollisen vesimaksun jälkeen enää millään koko kuuksi ruokaan. Entäs sitten jos joutuu ottamaan vielä netin siihen asuntoon? Siitä kun ei taida saada minkäänlaisia korvauksia mistään? :/

  21. Kannattaisi varmaan lähettää nämä kaikki kommentit suoraan Heinäluomalle. Tuskin hän vaivautuu lukemaan Ylioppilaslehteä, koska ei vielä tähänkään mennessä ole sitä lukenut tietotasostaan päätellen.

    Mitä tukea valtiolta saa päätoiminen opiskelija, joka on naimisissa ja asuu lainalla ostetussa kerrostaloasunnossa? Vastaus: ei yhtään mitään. (Onneksi olen (pätkä)kokopäivätöissä ja miehen tuloista riittää vähän minunkin menoihin. Mutta elämä on valintoja: en valitse siis nopeaa valmistumista…)

  22. Joo… Oli hieman pakko nostaa opintolainaa koska Vuokra on 389€ ja Kelalta saan yhteensä 394€. Sillä ostaa yhden säkin kissanhiekkaa ja sit onki rahat loppu. Ja jostain pitäis repiä rahat sähkö- ynnä muihin laskuihin . Niin. Ja ruokaan. Kerroinko jo, että omistan auton!?

  23. Sinulle, Tuukka Simonen!
    Kun sinulla on oma asunto, ja asumislisä tippuu pois, olet oikeutettu saamaan yleistä asumistukea! Vaikka oletkin opiskelija. Tätä vaan ei kerrota. Menkää hyvät ihmiset Kelan sivuille tai käykää hakemassa Kelasta joka ikinen esite. Ja ottakaa selvää, mitä kaikkea voitte hakea. Tai/Ja kun olet köyhyysrajalla tukienkin jälkeen, mene sossuun! Pääsääntöisesti sossusta ei opiskelijalle rahaa tipu, mutta joitakin poikkeuksia on. Esimerkiksi se, että näet nälkää! Suomenhan PITÄISI

  24. Minä olen ihmettelevä jälkikommentoija. Nykyisten opiskelijoiden tilitys on jaettavissa kahteen osaan: 1) opintotukia (varsinkin opintorahaa) olisi korotettava siten, että rahan ostovoima olisi sama kuin 20 vuotta sitten, ja 2) pitäisi mahdollistaa monelaisen ”pakollisen” (laajakaistaliittymän, auton tai jopa omistusasuntojen) kustantaminen opintotuella.

    Minä kannatan kohtaa 1), jotta opiskelu olisi edelleen mahdollista ilman muuta rahoitusta kuin opintotuki. Kymmenen vuotta sitten elin ensimmäisen opiskeluvuoteni Tampereella pelkällä opintorahalla ja asumislisällä, mutta minulla olikin onni saada Internet-yhteydellä varustettu (vanha ja ruma) soluasunto kävelymatkan päästä opiskelupaikasta. Televisiota ei ollut. Kännyköitä oli harvalla, ja kännykkäpuhelut olivat muutenkin nykymittapuulla törkeän kalliita, joten puhelimella ei sitten vaan soiteltu. Onneksi opiskelija-alennukset auttoivat joissain välttämättömissä ostoksissa, ja vanhempani kustansivat minulle joskus kassillisen ruokaa kaupasta, kun kävin (opintorahalla maksetulla matkalla) heitä tapaamassa.

    Toisena vuonna otin opintolainaa, jolloin pystyin käymään baarissakin (sen sijaan, että olisi kavereitten kanssa tehty juomia itse ja juotu niitä soluasunnossa) eikä tarvinnut kaupassa ottaa enää halvinta leipää tai kotona miettiä, voiko ottaa leivän päälle kaksi vai kolme siivua juustoa. Opiskelussa vaadittavia kirjojakin sain ostettua kotiin eikä tarvinnut lainata koulun kirjastosta, luksusta! Pian aloin tehdä töitäkin. Valmistuin kuitenkin keskimääräisessä ajassa.

    Jo kymmenen vuotta sitten ihmeteltiin, miten kummassa sillä opintotuella voi tulla toimeen, mutta kyllä sillä tuli, jos ei odottanut opiskelijaelämän olevan sellaista kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa, vaan opiskelua ja kitsaasti elämistä. Silloin elintason pudotus kotoa omilleen muuttaessa ei kuitenkaan ollut niin kova paikka kuin nykyään, enkä nyt tarkoita pelkästään opiskelijan alempaa ostovoimaa silloiseen verrattuna. Ehkä siihen vaikutti se, että opiskelijoilla oli ollut laman aikana kotona alempi elintaso kuin nykyään ja että nykyiset ”pakolliset” asiat eivät sittenkään ole niin pakollisia.

    Voisin kommentoida tietysti vielä lisääkin, mutta hyppään suoraan lopputoteamukseen: muistakaa kaikessa innossanne, että mahdolliset muutokset opintotukeen vaikuttavat vielä teidän opiskelunne jälkeenkin, ja silloin maksajina toimitte TE, ettekä enää edes saa mistään opiskelija-alennusta.

  25. ”Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan.”

    Mitähän helvettiä te oikein syötte?
    Kaviaaria?

    Itse saan reilusti alle tuon ja riittää mainiosti ruokaan, asumiseen, tupakkaan, saunakaljaan ja kuukausittaiseen CD-levyyn.

  26. Hei opiskelijat, mitä te valitatte. Venäjällä on keskikuukausipalkka 250 euroa. Te saatte sentään kolminkertaisen määrän 😉

    Eikun: Hei opiskelijat, mitä ihmettä te oikein valitatte. Indonesiassa tehdastyöläinen ansaitsee alle 50 euroa kuukaudessa. Te saatte sentään yli kymmenkertaisen määrän, joten kyllä sillä pitäisi pärjätä…

  27. Jees, itselläni jää rahaa vuokran jälkeen 20 euroa, + tietenkin opintolaina, josta ei paljoa iloa jää kun tuo puhelinkin on välttämätön. Lisätään vuokraan vielä sähkölaskut, jotka ovat 120e /3kk ja juuri sain vuoden tasauslaskunkin 185e. Kämppä itsessään on halvimpia mitä kaupunkiseudulta löytyy, mutta sähkölämmityksen kanssa se on tuskaa.

    Niin, ruokaakin olisi mukava saada, itse en alkoholista perusta, joten sellaiset syyt rahan hupenemiseen eivät toimi. Minulla on itselläni rahaa n. 3-5 euroa per päivä, ja joskus ollaan kituutettu viimenen viikko eurolla päivässä.

    Heinäluoman kaltaiset tumpelot helv*ttiin tuolta päätöksiä jakamasta, kun eivät tiedä edes mistään mitään. Varmaan on helppoa kun on aikoinaan itselle maksettu opiskelut, eikä ole kituutettu omin voimin.

  28. Mytylle:

    Tiedän vallan ja erittäin hyvin, että olisin periaatteessa oikeutettu nostamaan yleistä asumistukea.

    Koska kuitenkin käyn töissä, näyttää Kelan laskuri surullista nollan euron asumistukea. Jos siis haluaisin tulotasoni laskevan saadakseni tukea, niin lopettaisin työnteon (ja kymmenet muksut, joille opetan tanssia pettyisivät melko rankasti). Tämä on se, mitä demarit haluavat minun tekevän?

    Voisin myös luopua toisesta työstäni, joka tosin liittyy vahvasti opiskelemaani alaan, ja ilman kyseistä työtä minun on todella vaikea saada valmistuttuani minkäännäköistä työtä.

    Mitä helvettiä hallitus haluaa minunlaisteni tekevän? Nopeammin en oikein ehdi valmistua, ja ilman töitä en tule toimeen.

    Vuokralla asuva voi nostaa asumistukea lähes 3000 euroa vuodessa enemmän kuin minä samojen tulorajojen puitteissa. Ja se on sitten oikeutta?

    Yksi vaihtoehto olisi varmaan vuokrata oma asuntoni muille ja muuttaa jonkun muun omistamaan asuntoon vuokralle. Lopputulos? Helvetisti lisää byrokratiaa ja tuet menisivät siten, kuin niiden oikeudenmukaisesti pitäisi mennä.

    Kokeilkaa muuten joskus hakea yleistä asumistukea. Hakukaavakkeiden täyttämisessä ja kaikkien liitteiden hakemisessa menee helposti 40 tuntia.

  29. ”Yksi vaihtoehto olisi varmaan vuokrata oma asuntoni muille ja muuttaa jonkun muun omistamaan asuntoon vuokralle. Lopputulos? Helvetisti lisää byrokratiaa ja tuet menisivät siten, kuin niiden oikeudenmukaisesti pitäisi mennä.”

    Tarkoitit itsesi kokemaa byrokratiaa, kun taas kokonaisuutena opintotuessa on nykyään byrokratiaa melko vähän. On suorastaan mahdotonta luoda järjestelmä, joka on sama kaikille ja silti toimii oikeudenmukaisesti kaikenlaisten yksilöllisten elämänvalintojen ja -sattumusten kohdalla.

    Toinen vaihtoehto olisi lisätä sitä byrokratiaa yhteiskunnassa niin paljon, että kunkin opiskelijan opintotuen tarve arvioitaisiin yksilöllisesti tarkasti yhteisten kriteerien perusteella. Saman alan opiskelijoille samassa opiskelupaikassa maksettaisiin siis erisuuruista opintorahaakin ja taattaisiin erisuuruista lainaa, ja kaivettaisiin pahimmillaan vaikka vanhempienkin antama tuki esiin.

    Kolmas vaihtoehto olisi kansalaispalkka, jossa mentäisiin toiseen ääripäähän, jolloin byrokratia vähenisi minimiin ja kukin vastaisi omista valinnoistaan eikä itkisi kannustinloukuista ja epäoikeudenmukaisuudesta, oli sitten opiskelija tai ei (oikeasti tietysti itkijöitä löytyy aina, ja järjestelmään itkettäisiin mukaan poikkeuslisiä ja -vähennyksiä sekä lisärahoitusveroja).

    Vaan eipä huolta, kyllä niitä kannustinloukkuja ja byrokratiaa riittää jokaiselle vielä valmistumisen jälkeenkin.

  30. Tulorajoista:
    Ensin opiskelijalle maksetaan niin vähän tukea että opiskelijat suorastaan pakotetaan tekemään töitä koulun ohella. Tämä tietysti jarruttaa opiskelu tahtia ja samalla myös heikentää arvosanoja koska ei ole aikaa opiskella kun pitäisi yrittää samalla vähä harrastaakki jotain ja pysyä hengis. Sitten kun opiskelija menee töihin niin loppujen lopuksi se ei saakkaan olla siellä eli ei saakkaan tienata niin paljoa kun olisi mahdollista vaan ruvetaan repimään opintotukia takaisin koska opiskelijalla on liikaa rahaa eli opiskelija voi liian hyvin se pystyy syömään kunnolla ja ostamaan pesukoneen ja television ei näin opiskelijalla on oltava kurjaa ja syötävä nuudelia sillä ei saa olla väritelevisiota eikä se pysty maksamaan tv-lupaa siihen… Mutta toisaalta annetaan ulkomaalaasille pizzanpaistajille ja huumehörhöille sekä pulsuille sun muille todellisille kunnon ihmisille annetaan niille sossusta rahaa kaatamalla jonoon vaan nii valtio jakaa ja leikataan se pois opiskelijoolta…

    JÄRKI KÄTEEN!!!

  31. WTF. Heinäluomahan on ihan pihalla koko asiasta.

  32. Huomaan, että kirjoittajia on kolmea eri tyyppiä

    1.Nykyisillä tuloillaan pärjääviä
    2.Ei pärjääviä
    3.Jo valmistuneita, jotka muistelevat markka-aikaa.

    Jos joku pärjää nykyisillä tuloillaan voin olla melko varma, että tämä henkilö ei suinkaan pärjää pelkästään opintotuella. Hän joko käy työssä opintojen ohella, tekee kesätyötä(jonka palkka on sen verran hyvä, että sillä pystyy lieventämään seuraavan lukuvuoden kuluja) tai saa rahaa(tai muita hyödykkeitä) joltain muulta taholta, esim. sukulaisilta. esim. hankitko asuntoosi tavarat, astiastot, telkkarin, tietokoneen, matot, pöydät, verhot jne. itse kaupasta uutena vai käytettynä jostain, tai saatko niitä esim. sukulaisilta. Maksaako äiti autosi bensat/vakuutukset/huollot/verot/parkkihallimaksut? Antaako mummo rahaa kun käyt (käytkö mummolassa) ostiko appivanhemmat pyykinpesukoneen?.

    Ei siis pelkästään kulutustottumukset, mutta myös opiskelupaikkakunta ja sukulaisolosuhteet vaikuttavat dramaattisesti.

    Eli ongelma ei ratkea kokonaan vaikka opintotukea nostettaisiinkin, mutta toki siitä olisi apua suurelle osalle.

    Paras ratkaisu olisi luultavasti nostaa opintotuki ostovoimaltaan sellaiselle tasolle, jolla se on ”ennenvanhaan” ollut, ja muuttaa tulorajakäytäntöä.

    Tulorajat voitaisiin muuttaa siten, että kesäkuukausilta saisi tienata rajatta ja opiskelukuukausienkin aikana vielä vähän. Tietysti kesäkuukausinakin opiskelevat saisivat tienata.

    ps.Ja ne markka-ajan muistelijat voidaan jättää omaan arvoonsa, koska kyllähän jokainen tajuaa ettei viime vuosituhattta ja nykyistä tilannetta voi verrata. Euroon mentyä ja muutenkin ostovoima on muuttunut täysin. Silloin ”ennenvanhaan” joku on saanut työstään 2000mk/kk ja nyt sama henkilö saa 2000€/kk. Ja molempina aikoina on pärjännyt!

  33. Opintotukia ei pidä korottaa. Se kannustaisi vain ikuiseen opiskelemiseen ja siihen että töihin ei tarvitse mennä kun voi sivistää itseään ikuisesti täysin itsekkäistä syistä.

    Elin oman opiskeluni täysin köyhyysrajan alapuolella, mutta minusta se oli varsin opettavaista aikaa. Rahan arvon toteaminen, muiden elämänarvojen tärkeyden ymmärtäminen sekä myös halu työmaailmaan löytyi tätä kautta.

    Päivät olin koulussa, illat töissä ja yöt opiskelin.

  34. Tuukka Simoselle osittain mutta kommentti yleisesti kun satuin näille sivuille:

    Opiskelija ostaa oman asunnon PK-seudulta. Asunnon hinnan lyhentäminen on rahan laittamista säästöön, oman omaisuuden kartuttamista. Ei se ole oikein hyvä lähtökohta valittaa rahojen riittämättömyydestä elämiseen. 4-henkinen perheemme asuu edelleenkin vuokra-asunnossa vaikka perheessämme on 1,5 henkilön tulot. Olemme tehneet valinnan, että kulutukseen ja lasten kanssa olemiseen jää enemmän aikaa emme ole molemmat täysaikaisessa työssä (minulla vielä keskimääräistä paremmat tulot) ja ala niillä tuloilla kartuttamaan omaisuutta.

    Aloitin itse opiskelut asumalla toveriasunnossa (2 henkilöä samassa huoneessa) Viikissä. Sen jälkeen sain osakunnan asuntoja Vallilasta. Missään vaiheessa ei käynyt mielessä vuokrata asuntoa keskustasta, saati sitten ostaa omaa asuntoa. Sen aika on paljon myöhemmin jos sittenkään.

    Ihmettelen aina näitä lähtötilanteita mihin ihmiset laittavat itsensä ja sen jälkeen odottavat yhteiskunnalta apuja.

    Eräs vanhempi sanoi, että en ehdi lapsensa koululle järjestämään lasten toivomaa koulujuhlaa kun ovat hankkineet koiranpennun mitä pitää hoitaa 24 h ja sen lisäksi harrastavat aktiivisesti lätkää.

    Toinen vanhempi sanoi, että en käy ikinä vanhempainilloissa kun en enää ehtisi hoitamaan työtäni.

    Yksi kaveri asuu kalliilla alueella, kävi pari ulkomaan matkaa ja valittaa, että ei ole yhtään rahaa ja lainaa vanhemmiltaaan ja muutenkin on tylsää kun on rahaton.

    Eräs henkilö asui valtavassa keskustan kaupunkiasunnossa (oli jäänyt jonkin aikaa sitten leskeksi) yksin ja valitti, että ei eläke riitä perintöverojen ja asunnon hoitovastikkeen maksamiseen… Aikamoinen omaisuus — kannattaisiko myydä.

    Tehty valinta -> vaikutus aikaan ja rahaan -> sopeutuminen (eikä jatkuvan tuen odottaminen ulkopuolisilta tahoilta).

    Tuskailen itsekin tulleen Visa laskun kanssa mutta olen sen itse aiheuttanut kun tuli perheen kanssa matkailtua. Nyt vaan on sovitettava tuloja.

    Kauheinta on huomata, että ihmiset ikään kuin väittävät olevansa pakkotilanteessa eivätkä voi itse tehdä asialle mitään. Silloin on tietysti yhteiskunnan tultava apuun. Oliko koiranpentu pakko ottaa jos on kerran niin kiirettä? Eikö työnantaja todella salli töistä lähtöä niin, että ehtisi klo 17.30 alkavaan vanhempainiltaan? Oliko todella pakko tehdä 2 ulkomaanmatkaa? Voisiko leski myydä kaupunkiasunnon ja ostaa vaikka 1/3 pienemmän?

    Hohhoijaa…

  35. Ottakaa hyvät ihmiset huomioon, että vaikka itse selviäisitte mainiosti opintotuella (itse selviän ihan ok:sti), niin kaikilla ei ole näin hyvin. Osan on pakko asua kalliissa asunnoissa, sillä vaihtoehtona on katuoja.
    Lisäksi opiskelumateriaalien hinnat vaihtelevat opiskeltavasta alasta riippuen. Joillakin aloilla ei opiskelumateriaalia tarvitse ostaa välttämättä lainkaan, joillakin aloilla kaikki pitää ostaa.
    Myös kulkeminen on eri hintaista eri paikoissa.

    Itse pärjään ihan ok:sti opintotuella, koska asun halvassa asunnossa, minun ei välttämättä tarvitse ostaa opiskelumateriaalia (käytän kirjastoa), asun niin lähellä koulua ja kauppoja, että voin kulkea jalan ja koska vanhempani minua hieman avustavat. Lisäksi olen saanut vähän säästettyä kesätöistä talven varalle.
    Silti en voisi mennä väittämään valittajia tuhlailijoiksi! Osan on pakko asua 500 euron vuokralla, maksaa 50 euron bussikortti, ostaa opiskelumateriaalia sadoilla euroilla, pärjättävä ilman kesätukirahoja tai vanhempien avustusta. Ei siinä jää paljoa käteen.

    Ja todellakin: opintotukea ei ole nostettu 14 vuoteen. Jos tuki oltaisiin pidetty kustannusten nousun tasalla, olisi se 100 euroa isompi.
    Kyllä Heinäluomankin tietämys taas oli kohdallaan.

  36. Ei sitä tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun luki Eero-sedän haastattelua…

    Ihan oikeasti herää kysymys, mitä muuta ihmisryhmää vaaditaan rahoittamaan peruselämistä lainarahalla kuten opiskelijoita? Minkä ihmeen takia opiskelijaa, joka ei lainaa halua nostaa (se kun täytyy joskus maksaa poiskin), rangaistaan siitä, että tekee työtä ja maksaa palkastaan vielä verojakin? Rankaisulla tarkoitan sitä, että vaikka opintoviikkoja tai -pisteitä kertyisi normaalivauhtia, ei opintotukea voi nostaa tulorajojen ylittymisen vuoksi.

    Ensisijaisesti toivoisinkin tulorajojen nostoa nykyisestä huomattavasti järjellisemmälle tasolle sekä toissijaisesti opintorahan osuuden korottamista samassa suhteessa kuin hinnat ovat nousseet.

    Sitä on välillä miettinyt, miten kävisi, jos jokainen opiskelija saisi myönnetyt 55 tukikuukautta oikeasti käyttöönsä siten, että opintojen aikana tukikuukausia käytetään tulorajojen puitteissa ja opintojen päätyttyä saisi jäljelle jääneet kuukaudet ikään kuin valmistumisbonuksena. Luulisi järjestelyn kannustavan nopeaan valmistumiseen yliopistolla lusmuamisen sijaan. Ja varmaan vähentäisi v*tutuksen määrää esim. sellaisilla kuin allekirjoittanut: osa-aikatyössä lähes koko opiskeluajan, opinnot etenevät lähes ihanneaikataulussa, asumislisää ei saa ja tukikuukausia jäänee saamatta noin puolet työssäkäynnin takia. Samaan aikaan työttömiä epäsuorasti kehoitetaan pysymään kotona, koska se on kannattavampaa, ja vankiloihin vaaditaan enemmän virikkeitä, punttisaleja, televisioita yms. Ole tässä sitten ”kansakunnan toivo”…

  37. Heis!

    Sanoisin vain, että rajoittakaa sitä sossussa käyvien haukkumista. Ei kaikki ole huumeidenkäyttäjäsekopäitä (vaikka niitäkin siellä rutkasti näkee).

    Itse opiskelen, mutta olen lain mukaan kuntoutuja, eli saan kuntoutusrahaa ja yleistä asumistukea. Niiden lisäksi joudun hakemaan sossusta toimeentulotukea. Suomen lain mukaan vähimmäisrahamäärä mitä Suomessa voi saada, on vuokra + 380e, eli siis vuokran, sähkölaskun ja lääkekulujen, jälkeen pitäisi käteen jäädä n.380e.

    Se ettei opiskelija voisi toimeentulotukea saada on täyttä potaskaa, jos niin sossusta väittävät niin muistuttakaa lukemaan lakikirja uudelleen.

    Ja on tosiaan muutkin kelan tuet pieniä. Saan kuukaudessa n. 700e, josta vuokraan menee 386e, lääkkeisiin menisi 60e/kk, kännykkälasku on 20e ja sähkölasku 30e/3kk, tv-lupamaksun peruin koska minulla ei todellakaan ole varaa sellaiseen.

    Nyt sitten pitäisi ostaa uusi tietokone, kun tämä on hajoamispisteessä, pitäisi maksaa toisen kissan leikkaus toisen rokotus jne.

    Usein valittelen kun rahat on lopussa, mutta totta on myös se, että tässä tosiaan oppii ymmärtään sen rahan arvon, itse pidän tätä kasvattavana kokemuksena.

    Niin, ja opiskelen kylläkin ammattikoulussa, mutta pakko oli tulla silti kommentoimaan.

    Opiskelun iloa! :)

  38. ”Ja ne markka-ajan muistelijat voidaan jättää omaan arvoonsa, koska kyllähän jokainen tajuaa ettei viime vuosituhattta ja nykyistä tilannetta voi verrata.”

    ”Markka-aika” päättyi 1.1.2002, tai siis tarkalleen ottaen silloin eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön. Kaipa nykyisetkin opiskelijat muistavat vielä tuon ajan. 1990-lukua ja nykyistä tilannetta VOI verrata ja niin tehdään myös tämän opintotuennostokampanjan yhteydessä, kun todetaan, ettei korkeakouluopiskelijoiden opintoraha ole noussut 14 vuoteen. Palkansaajien ansiotasoindeksi on noussut siinä ajassa 1,5-kertaiseksi (50%) ja elinkustannusindeksi 1,2-kertaiseksi (20%). Tuosta voi muuten päätellä myös sen, että ero vanhemmilta tukea saavien ja muiden välillä korostuu, koska vanhempien palkoista on nykyään enemmän varaa antaa opiskeleville lapsille kuin ennen, jos vanhemmat elävät samaan tapaan kuin ennenkin eivätkä sijoita ”ylimääräistä” rahaa johonkin muuhun (osakkeisiin, taulutelkkareihin, etelänmatkoihin, parempiin ruokiin ja juomiin).

    Siitä lukuvuodesta (1996-1997), kun minä pärjäsin opintorahalla ja opintotuen asumislisällä ilman opintolainaa, elinkustannusindeksi on noussut 1,14-kertaiseksi, joten vaatimus 15% korotuksesta opintotukeen kuulostaa minusta varsin kohtuulliselta (tosin olen kuullut myös yliopistojen resurssien heikentymisestä, eli jotain opiskelumateriaalia voi olla vaikeampi saada halvalla tai lainaksi kuin ennen). Silloinkin eri puolilla Suomea ja eri opiskelupaikoissa samalla rahalla sai eri asioita (esim. etelärajalla oli silloinkin kalliimpaa asua kuin muualla).

    ”Tulorajat voitaisiin muuttaa siten, että kesäkuukausilta saisi tienata rajatta ja opiskelukuukausienkin aikana vielä vähän. Tietysti kesäkuukausinakin opiskelevat saisivat tienata.”

    Kuvailit juuri vanhan järjestelmän pääpiirteissään. Opiskelukuukauden tuloraja oli (tuolla elinkustannusindeksillä korjattuna vuoden 1992 tasoon ja hatarasti muisteltua arvoa 2000 mk käyttäen) luokkaa 280 e, _mutta_ raja oli siis kuukausikohtainen eikä muilla kuukausilla ollut vaikutusta mitenkään. Sitä arvosteltiin ainakin siksi, että hyvien kesätyöpaikkojen merkitys korostui, eli jotkut tekivät kolme kesäkuukautta töitä paperitehtaalla, jotkut kolme kesäkuukautta pienellä palkalla ja opiskeluaikana vielä pienemmällä, ettei tuloraja vain ylittyisi.

  39. Minnalle:

    Katso vaikka huuto.netistä itsellesi toinen tietokone. Täysin päteviä tietokoneita saa nykyään reilusti alle satasella. Ei sillä uusimpia pelejä pelaa, mutta Windows XP, surffaus ja toimistohommat sujuvat täysin yhtä hyvin kuin uudella tonnin koneella.

    Muille:

    Aika moni on kommentoinut, että ”mitäs ostit asunnon!”, enkä ihmettele. Se kun on valtionkin asenne. Tuet menevät pois, mutta tulorajat pysyvät samoina. Kulut ovat yhtä suuret kuin vuokralla asuessani (asunnon ostaminen EI vaikuttanut menoihini, etenkin kun nykyään saa lainoja, joissa voi maksaa ensin pari vuotta pelkkiä korkoja).

    Kyllä minä tulen toimeen enkä nälkään kuole, mutta ongelma onkin tämä: MIKSI, OI MIKSI minun tulorajani ovat samat kuin niiden, jotka saavat yli 2000 euroa vuodessa enemmän tukea? Kyse ei ole minun nälkään kuolemisestani. Kyse on siitä, että se on E-P-Ä-R-E-I-L-U-A-!

    Nykyään kannustetaan ihmisiä ostamaan asunto, mutta älkää helvetti sitä tehkö, jos nostatte opintotukea ja olette siinä sivussa töissä.

    Monelle on selkeästi tullut sellainen asenne, että olen ylirikas porho ja olen tehnyt jotain VÄÄRIN kun olen halunnut oman asunnon jo opiskeluaikana. Opintoni ovat edenneet siten, että opintoviikkoja on kertynyt opintotukeen tarvittava määrä. Missä sitten olen tehnyt väärin, kun olen halunnut vakiintua enkä ole halunnut olla vuokraisännän/emännän armoilla (tosin minulla oli parhaat mahdolliset vuokranantajat, mutta silti.)?

    Ammattikorkeakoulussa on pakollinen työjakso opinnoissa. Jos moista yrittää suorittaa yliopistossa opintojen ohella, siitä RANGAISTAAN!

    Joko annetaan kaikille tukea tasapuolisesti tai ei kenelleen. Ainakaan asumismuodosta ei pitäisi rangaista!

  40. Melekosta meininkiä. Eerolle ei voi kyllä kuin nauraa. (eipä ole ensimmäinen moinen poliitikko)

    Muutama peruspointti tähän alkuun ja sitten itse asiaan.

    1) 10 vuotta sitten opiskelleet voisivat olla hiljaa. Ainakin jos ovat niin typeriä etteivät ymmärrä, että rahan ostovoima on heikentynyt heidän opiskeluajoistaan. Rautalangasta kun väännetään niin vaikka summa pysyy samana niin sillä ei enää tänä päivänä saa yhtä montaa maitopurkkia.

    2) Jos juuri sinun rahasi riittävät niin asiasi ovat hyvin. Asut ehkä opiskelija-asunnossa lähellä opinahjoasi, opinnoistasi ei kerry materiaalimaksuja ja saat ehkä vielä kaiken kukkuraksi sukulaisilta tukea. Toisen sukulaiset on kuolleet tai pihejä, hänen koulunsa sijaitsee tunnin bussimatkan päässä, hän joutuu ostamaan vaikka työasuja ja työvälineitä useilla sadoilla euroilla ja kuten arvata saattaa hänen rahansa eivät riitä.

    3) Katso kohta 2. Eri ihmisillä itsestään riippumattomat olosuhteet ovat erilaiset ja tästä johtuen on mahdotonta luoda kaikille tasapuolinen systeemi. Tästä johtuen on typerää opiskelijoiden kinastella keskenään siitä, että mihin se tuki riittää ja mihin ei. Paljon hyödyllisempää olisi opiskelijoiden yhdessä vertailla itseään erääseen toiseen ihmisryhmään eli niihin jotka eivät tee tai suunittele tekevänsä yhtään mitään. Tätä kautta voisi sitten yhdessä pyrkiä tekemään asialle jotain.

    Kohdasta 3 päästäänkin sopivasti siihen asiaan mikä on eniten Suomen systeemissä perseellään ja minkä takia kaikkien opiskelijoiden todella sietäisi nousta barrikaadeille, jopa niiden jotka kokevat nykyisillä tukiaisilla tulevansa toimeen.

    Hyvinvointivaltiossa kun ollaan niin kaikille taataan perus/minimitoimeentulo, koostui se sitten mistä tahansa seuraavista.

    1. Riittävä palkka omasta takaa
    2. Toimeentulotuki
    3. Pieni palkka+toimeentulotuki
    4. Opintotukiaiset+toimeentulotuki

    Teoriassa kaikki paitsi ryhmä 1. saavat siis saman verran eli tuon minimitoimeentulon. Käytännössä opiskelija pääsee samaan kuin ryhmät 2. ja 3. vain nostamalla opintolainaa. Opiskelijat ovat siis se yhteiskunnan huonoimmassa jamassa oleva ihmisryhmä.

    Opiskelijat pakotetaan tekemään töitä jotta pystyvät elämään ja opiskelemaan. Tämä johtaa siihen, että valmistumisajat pitenevät tai koulu jätetään kesken, useissa tapauksissa arvosanat huononevat ja jotkut jopa masentuvat jne. Samaan aikaan ihmiset jotka ei tee tai suunittele tekevänsä elämällään yhtään mitään nostavat saman määrän rahaa kuukaudessa. Ai niin, nostavat muuten 220euroa kuukaudessa enemmän, jos opiskelija ei halua nostaa opintolainaa siis. Tässä mielestäni otetaan hienosti huomioon se, että opiskelija usein joutuu kustantamaan erinäisiä opinnoista liittyviä pakollisia kuluja ja perttipultsari kulutttaa toimeentulotukensa olueen, viinaan ja lenkkimakkaraan, yösijahan löytyy paikallisesta putkasta.

    Jos nyt ei joku vielä ymmärtänyt niin opiskelija saa nostaessaan opintolainan saman verran rahaa kuin elämäntapatyötön vaikka voisi olettaa, että opiskelijalla on väistämättä enemmän pakollisia menoja.

    Jos raha ei kerran riitä opintotukiaisten nostoon niin mitä jos leikattaisiin niiltä jotka eivät sitä rahaa tarvitse ja annettaisiin niille jotka tarvivat. Yksinkertaisesti sanottuna pultsarien pullorahat opiskelijoiden kirjoihin.

    Ei se, että opinnoista rangaistaan vaan se kun juopottelua tuetaan.

    Se vielä, että omasta kokemuksesta puhun. Olen elänyt niin työllistettynä, opiskelijana kuin toimeentulotuellakin. Ihan käytännössä olen kokenut sen kuinka täyden toimeentulotuen nostelun jälkeen päätin alkaa opiskelemaan ja huomasin, että kuukausitulot laskivat 220e. En siis halunnut nostaa lainaa vaikka menot vain lisääntyivät. Onnekseni minulla on ollut tukevat sukulaiset. Hirvittää niiden puolesta joilla ei.

    Pahoittelen kommentin pituutta, mahdollista toistoa ja epäselvää esitystä. Minulla väsyttää.

  41. ”Ei se, että opinnoista rangaistaan vaan se kun juopottelua tuetaan.”

    Itse toki erotan opiskelijat pultsareista, mutten voi hillitä itseäni vaan totean tämän yleisen lausahduksen, johon moni oikeasti uskoo: juopotteluunhan se opintotuki oikeasti menee (ja jos jotain jää yli, ostetaan nuudeleita ja kaurapuuroa)! 😉

    Vakavammin ajateltuna opiskelijaa pultsariin verrattaessa pitäisi ottaa huomioon myös muut kulut. Vaikka pultsareista osa särkee paikkoja ja kuormittaa julkista terveydenhuoltoa enemmän kuin opiskelija, pultsari ei saa päivittäin sitä yhtä yhteiskunnalle kuluja aiheuttavaa palvelua, jonka opiskelija saa: ilmaista opetusta. Mitään lukuja minulla ei ole esittää, mutta epäilen, että yhteiskunta satsaa euroissa yhtä opiskelijaa kohti enemmän kuin yhtä pultsaria kohti.

    Muistakaa siis, että pultsarivertaus ei välttämättä toimi kaikissa yhteyksissä toivomallanne tavalla, vaikka tietysti ilmainen opetus on yhteiskunnalta keskimäärin tuottava sijoitus. Jotkut (yleensä vähemmän opiskelleet) vieläpä kadehtivat korkeakoulutettujen bruttopalkkoja ja unohtavat 1) opiskeluvuodet, jolloin kadehtijat olivat jo tienaamassa täyttä palkkaa ja lyhentämässä asuntolainaa, 2) joidenkin korkeakoulutettujen alasta johtuvat heikot palkat ja 3) progressiivisen verotuksen. Tämä oli vinkki, minähän siis kannatan opintotukien tasokorotuksia.

    ”Rautalangasta kun väännetään niin vaikka summa pysyy samana niin sillä ei enää tänä päivänä saa yhtä montaa maitopurkkia.”

    Ei niin, eikä varsinkaan maksa samantasoisen asunnon vuokraa. Maidon hinta on itse asiassa kallistunut hitaammin kuin elinkustannukset yhteensä.

  42. Nii-in..Tasan eivät käy onnen lahjat. Itselle jää pelkän vuokranmaksun jälkeen opintotuesta ja asumislisästä käteen -70e. Tervetuloa asumaan Helsinkiin. Varsinkin jos opiskelija-asuntoihin ei pääse. Tottakai tajuan että voisin asua jossain kauempana ja solussa halvemmalla, mutta tuskin kuitenkaan selviäisin ottamatta opintolainaa. Tämän sensijaan olen päättänyt mennä töihin. Mutta sitten paukkuvat tulorajat. Eli en voikaan nostaa opitotukea. Enkä siis saa opintolainaa. Eli pitää tehdä lisää töitä.. Ja tulorajojen paukuttua palauttaa jo nostamansa tuet. Eläköön kannustava järjestelmä!

  43. Nimim. Ernolle: suurin osa mainitusta jackpotista koostuu lainaosasta, ei suinkaan itse tuesta.

    Kuukausibudjetti: vuokran (opiskelija-asuntosäätiön asunto kaukana sivistyksestä) jälkeen käteen jää 160 euroa. Koska asunto sijaitsee kaukana kaikesta, bussin kulut ovat 33 euroa. Puhelinlasku 20 euroa, laskisin tämän olevan kohtuullista. Tässä vaiheessa käytössäni on ~107 euroa.

    Kouluateria on 2.35€/päivä. Jos söisin yliopistolla päivittäin, jäisi kuukauden ”hummausrahaksi” 60 euroa. Ajattelin syödä myös viikonloppuisin, joten laitetaan summaan vielä 5€/vkl, eli jäljellä 40 euroa. Jos joudun ostamaan oppikirjan, säästän sitä varten kaksi kuukautta.

    Miksi en ottaisi lainaa?

    EN AIO JUMALAUTA RAHOITTAA VELALLA PERUSTOIMEENTULOANI SAMALLA, KUN KESKIVERTOSOSSULAINEN SAA KÄTEEN 800 EUROA TEKEMÄTTÄ HEVON HELVETTIÄ SEN ETEEN.

    Kiitos, kuulemiin.

  44. Oman asunnon ostaminen vaan oli minulle kannattavampaa kuin maksaa hillittömiä vuokria. Nyt maksan omaan pussiini, enkä jollekin vuokranantajalle. Lyhennysvapaita vuosiakin saimme, jolloin omistusasuminen oli vähän aika halvempaa kuin vuokralla asuminen. (Ja tällä hetkellä saan ihan taatusti omani pois, jos päätän myydän asuntoni, koska sijainti sattuu olemaan hyvä.)

    En odota, että valtio maksaa asumistani kokonaan, pienikin tuki asumismuodosta riippumatta olisi ollut hyvä lisä. Olisi sitten jäänyt enemmän rahaa joihinkin kirjahankintoihin tai terveellisempään ruokaan. (Juu, opintolainaa ei todellakaan kannata ottaa asuntolainan lisäksi, eikä kyllä muutenkaan.)

    Tiedän myös, että asuessani mukavasti (pari huonetta ja keittiö), joudun siitä ylellisyydestä maksamaan enemmän kuin vaikkapa solukämpästä, mutta eriarvoistaminen nyppii… Jos asut mukavasti, et saa mitään, jos kituutat kopissa, saat kaikki tuet. Miksi opiskeluajan pitäisi olla kärsimistä? Miksi opiskelija ei saa elää elämäänsä, vaan pitäisi jatkuvasti ajatella ”sitten kun valmistun, teen sitä ja tätä”. Valmistumisen jälkeenhän ei välttämättä ole enää mitään: ei töitä, ei tukia, ei sosiaalista opiskelijayhteisöä… elä siinä sitten.

  45. Otetaan kaikki voiveitsi kauniiseen käteen ja viillellään vähän, ettei tarvitse itkeä. Itse en ole vielä joutunut tuohon tukilappurumbaan, ainoa että kun olen kotona asuessani sitä kokeillut, laskurit on aina sanonut nollaa vanhempien tulojen, iän ja ties minkä vuoksi, eikä silti ole isossa perheessä rahat riittänyt mihinkään. Myöskin opintotuesta sanottiin, ettei sitä saa ilman opintolainaa, eikä opintolainaa saa ilman opintotukea…? Jaa-a. Kohta on omaan asuntoon muutto edessä, enkä tiedä mitä siitä tulee. Pitää toivoa, että saan jostain iltaduunia (omalla alalla semmoista ei ainakaan ole) koska vaikka vähän yläkanttiin oleva vuokra jaetaan puoliksi, ei jäljelle jää maksimituistakaan juuri mitään.

  46. En nyt ymmärrä tätä asennetta, että valtion tulisi kustantaa kaikki opiskelijan menot. Kitistään, kun ilman lainaa kuukausittainen tulo jää esim. 180 euroon, joka ei riitä edes ruokaan. Edelliset kirjoittajat ovat myös ihan oikein huomauttaneet siitä, että kalliisti keskustassa asuminen ei ole kohtuullista. Kuka niin haluaa silti tehdä, tehköön muulla kuin valtion ilmaisella rahalla, vaikka sitten lainalla.

    Sitä ihmettelen kaikista eniten, että eikö kellään muka ole omaa rahaa. Suurin osa käy kuitenkin töissä kesäisin, mihin ihmeeseen ne rahat muka katoavat? Parin-kolmen tonnin lisä vuosibudjettiin tuo ihan mukavasti ketsuppia makaronin joukkoon, eikä mene tulorajat yli.

    Lopettakaa marina ja eläkää tulojenne mukaan.

  47. Joskus kun aloitin opiskelut 80-luvun alussa, opintotuella ja asumislisällä maksoi (opiskelija-asunnon, pienen) vuokran ja osti viikon sapuskat. Loppu oli lainaa.

    Mutta, se oli (ainakin periaatteessa) kiinteäkorkoista ja halpaa lainaa, maailmaan, jossa ”pätkätyö” ja ”yt-neuvottelut” olivat tuntematon käsite, irtisanomissuoja vankka sekä työllisyys hyvä.

    Jokainen, joka _niistä lähtökohdista_ arvostelee ihmistä, joka _nyt_ ei halua ottaa markkinakorkoista lainaa, on vähintään yksinkertainen eikä kykene hahmottamaan laajempaa kokonaisuutta, yksilön talous pitkällä tähtäimellä on aina sidoksissa siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

    Opintotuki ilman lainaa ei enää riitä edes vuokraan kuin niillä jotka asuvat halvalla, käytännössä tilanne on siis vielä surkeampi kuin 80-luvun alussa ja Heinäluoma aivan pihalla.

    Opiskelijaksi nyt ryhtyvällä täytyy olla rohkeutta ja laskutaidon puutetta, mutta onnea vain. :)

    (Tuolloin vielä saattoi lainasta huolimatta ehtiä tienata eläessään niin paljon että sai lainattoman duunaritoverinsa kiinni tuloissa, nykyisin, kiitos progressiivisen verotuksen kiristymisen, ei onnistu enää.)

  48. Onpas paljon juttua. Opiskelijana itse. En huomannut että kukaan olisi maininnut tässä, että opintotukea ei saa jos ei tule opintoviikkoja ja opintotukea ei saa nostaa ikuisesti (raja 60 kk? ) Lähinnä sitä tässä haen että ikuiset opiskelijat tuskin elävät opintotuella/sossun rahoilla. Ehdottaisin että tukea nostettaisiin ja jolloin voisi tuon tuki kk rajan puitteissa valmistua ja keskittyä täysipäiväisesti opintoihin.

  49. Tässä ei ole vielä mainittu sitä, että kaikki eivät edes voi saada opintolainaa, vaikka haluaisivat. Jos on huonojen olosuhteiden tai nuoruuden kokemattomuuden vuoksi saanut maksuhäiriömerkinnän, ei Kelakaan suostu antamaan opintolainatakausta. Sosiaalitoimisto taas sanoo, että toimeentulotukea ei ole tarkoitettu opintojen tukemiseen, vaikka ei lainaa saisikaan. Ei tässä enää oikein tunne olevansa yhteiskunnan jäsen, eikä taatusti huvittaisi maksaa veroja järjestelmälle, joka tuntuu olevan rakennettu opiskelijan alaspainamiseen.

  50. sen enempää eero heinäluoman typeryyteen kantaa ottamatta, voi herraisä kuinka hankalaa näyttäis olevan yhdys_sanojen oikein_kirjotus osalle teistä ah-niin-mahtavista yliopisto-opiskelijoista ja ties mistä teekkareista? missä pelaa?

  51. Mimmille:

    Jotkut haluavat opiskella Helsingissä (en minä, mutta moni tuttuni). Sinun asenteellasi siihen olisivat oikeutettuja joko vain rikkaiden kakarat tai sitten ne, jotka täysipäiväisen opiskelun lisäksi jaksavat tehdä iltatöitä pysyäkseen hengissä. Ota piruuttaan selvää, paljonko Helsingissä saa maksaa esim. jostain 15 neliön soluasunnostakin!

    Jos haluaa kauemmas keskustasta halvempiin asuntoihin, menee helposti lähes tunti koulumatkoihin per suunta. Mikäs siinä, antaa köyhien kärsiä. Mitäs ei äiti mennyt naimisiin rikkaan perijän kanssa!

    Jos kesätöistä tienaa esim. 3000 euroa, jää siitä käteen verojen jälkeen reilut 2500. Siitä maksetaan 3kk vuokra (kesältä kun ei tukia heru) ~ 1000 jonka jälkeen jää 1500 euroa. Ostetaan ruokaa kolmeksi kuukaudeksi, maksetaan laskut ja työmatkakustannukset, jää jäljelle noin 500 euroa. Sehän tekeekin noin 60 euroa kuukaudessa opiskeluajaksi jos on niin onnekas, että onnistuu yleensäkin työpaikan saamaan!

    Itse olen opiskeluaikana ympäri vuoden töissä jonkin verran, mutta kesäksi työni loppuvat. En saa kesältä työttömyyskorvausta, koska olen opiskelija. En saa kesältä toimeentulotukea jollen myy ensin kaikkea omistamaani. Jos nostan kesältä opintotukea, tulorajani paukkuvat vaikka eläisin koko vuoden alle minimitoimeentulolla (kun en sitä asumislisääkään saa)! En saa vittu YHTÄÄN MITÄÄN YHTÄÄN MISTÄÄN jollen saa töitä!

    Opintojen aikainen kesätöiden teko on käytännössä täysin pakollista, koska jos et töitä saa, et pysty maksamaan vuokraa etkä ostamaan ruokaa. Hop hop, leipäjonoon siitä!

    On se maailma reilu.

  52. Itse en niinkään haluaisi korotuksia opintorahaan, mutta tulorajoja tulisi kyllä rukata. Mielestäni on ironista, että kun tekee töitä ja maksaa vielä verojakin, niin valtio potkii päähän minkä ehtii.

    Tällä hetkellä jokaisesta ansaitsemastani 1000:sta eurosta maksan verot n.20 % ja tuet takaisin, käteen jää alle 400 euroa. Helpointa olisi vähentää työntekoa, mutta en voi koska tarvitsen työkokemusta ja jalka on aika hyvin ovenraossa valmistumist ajatellen. Pomolle voisin ehdottaa töiden vähentämistä, mutta luultavasti käskettäisiin hakemaan verokortti yläkerran tädeiltä. Olen siis ”orjatyövoimaa”.

  53. No voi herran jumala, oletteko ihmiset menettäneet suhteellisuudentajunne?

    Pitäisikö ministerin osata ulkoa koko suomalainen toimeentuloviidakko etenkin kun se ei kuulu hänen vastuualueelleen?

    Suurin osa ministereistä ja poliitikoista ei tiedä puoliakaan niistä asioista mitä heidän PITÄISI tuntea, ja pyörittelevät diibadaabapuutaheinää ohi kysymysten. Eero keskusteli asista avoimesti toimittajan kanssa, ja tämä käännetään sitten näin.

    nimim. valmistunut ja töissä, opintolainaa 10k maksussa ja paljon mukavia muistoja köyhältä mutta antoisalta opiskeluajalta.

  54. Karille kommentti suhteellisuudentajusta.

    Ei kukaan voi tuntea koko toimeentulotukiviidakkoa, se on selvä. Mutta jos valtiovarainministeri on menossa Ylioppilaslehden haastatteluun, hänellä luulisi olevan vahva aavistus, että toimittaja kysyy asiasta, joka on ollut mediassa esillä viimeiset viikot. Jos ei ole, niin ministerin vainu on kovin heikko.

  55. Kari kirjoitti 21.9.2006 kello 12.21
    ”No voi herran jumala, oletteko ihmiset menettäneet suhteellisuudentajunne?

    Pitäisikö ministerin osata ulkoa koko suomalainen toimeentuloviidakko etenkin kun se ei kuulu hänen vastuualueelleen? ”

    No voi herran jumala…

    Eikös Heinäluoma ollu jyrkästi vastaan opintotuen korotuksia. Luulisi tällöin olevan perehtyneen asiaan. Vai työskentelevätkö ministerit kolikonheittoperiaatteella, eli jos tulee kruuna sanon ei, klaava niin kyllä???

    Jos ylipäätään on jotain asiaa päättämässä, niin luulisi ottavan selvää siitä.

  56. Voi Heinäluomi pihalla olet kun heinäpaali ennen talliin vientiä.Tekis mieli sanoo et ennen saunan taakse vientiä.

  57. Laitoin Heinäluomalle sähköpostia asiasta ja linkitin keskustelun. Asiallisesti tietysti.. :)

  58. Eipä ihme jos ei tuet nouse ollenkaan. Mielenosoitukset, vetoomukset, yleisöosastoille kirjotteilu ei varmaankaan paranna kuvaa opiskelijoista poliittisten päättäjien silmissä. Alunperinkin väärä tapa lähestyä.

  59. En tajua opitotuen tulorajojen merkitystä. Jos opiskelija tekee opintojen ohella töitä maksaa hänet palkannut yritys 50% tuloista valtiolle veroina & muina menoina. Kyse on siis vain (demarien) kateudesta opiskelijoita kohtaan.

  60. Betonia kirjoitti 13.9.2006 kello 9.04: ”Opintotukia ei pidä korottaa. Se kannustaisi vain ikuiseen opiskelemiseen ja siihen että töihin ei tarvitse mennä kun voi sivistää itseään ikuisesti täysin itsekkäistä syistä.

    Elin oman opiskeluni täysin köyhyysrajan alapuolella, mutta minusta se oli varsin opettavaista aikaa. Rahan arvon toteaminen, muiden elämänarvojen tärkeyden ymmärtäminen sekä myös halu työmaailmaan löytyi tätä kautta.

    Päivät olin koulussa, illat töissä ja yöt opiskelin.”

    Mietin tässä tuota sinun suosittelemaasi elämäntapaa, kuinka hyvä se on pitemmän päälle. Olen itse ollut elämässäni varsin tehokas, käynyt koulua aina tavallista nopeammin (kiitettävin arvosanoin), elättänyt itseni työllä (kun ei ole niitä rikkaita vanhempia) ja hoitanut omani ja muiden ongelmat. On ollut pakko. Mutta ei ihminen jaksa sellaista loputtomiin.

    Mielestäni on värin pakottaa opiskelija tilanteeseen, jossa hän sairastaa burn-outin parikymppisenä, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Sillä mihin muuhun ympärivuotinen (opiskelijallahan ei ole kesälomaa) raataminen voi johtaa? Paitsi tietysti muihin fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin ja itsemurhaan. Eikä sellainen ole kivaa, kenenkään kannalta.

    Itse olen ottanut tavoitteeksi työaikalain salliman 40-tuntisen työviikon aiemman 60-tuntisen sijasta. Kohdallani se tarkoittaa sitä, etten voi enää käydä opiskelujeni ohella töissä (koska haluan, etten ole valmistuttuani yhtä typerä kuin jotkut nykyisistä päättäjistämme). En tosin voisi käydä töissä enää muutenkaan, koska tulorajat ovat niin alhaiset. Nyt teemme mieheni kanssa tappiota noin 400 euroa kuukaudessa. Emmekä edes ryyppää, polta tai asu Helsingissä. Mieti sitä ennen kuin sanot, ettei tukia tarvitse korottaa. 400 euroa kuukaudessa tekee 9 kuukaudessa 3600 euroa ja 4 lukuvuodessa (aika, jona ajattelimme maisterintutkintomme suorittaa) 14 400 euroa. Hitaimmille, 5 vuoden tavoiteajassa valmistuville opiskelijoille, summa on tietysti 3600 euroa suurempi.

    Mielestäni 14 400 tai 18 000 euroa on aika paljon hyvinvoinnista, niin paljon, ettei sitä tee tulevaisuudesta tietämättömän opiskelijan mieli maksaa, ennen kuin on pakko. Ja valitettavan usein se on silloin jo melkein liian myöhäistä. Diagnoosi on saavutettu ja normaali työkykyisyys menetetty, ainakin joksikin aikaa. Kaikille ei onneksi näin käy, mutta aika monille kuitenkin. Niin monille, että luulen, että opintotuen korottaminen tulisi loppujen lopuksi halvemmaksi. Ja vaikkei se tulisikaan, niin ainakin se olisi merkki siitä, että jollekin ihmisten hyvinvointi on vielä arvo.

  61. jei kirjoitti
    ”Eipä ihme jos ei tuet nouse ollenkaan. Mielenosoitukset, vetoomukset, yleisöosastoille kirjotteilu ei varmaankaan paranna kuvaa opiskelijoista poliittisten päättäjien silmissä. Alunperinkin väärä tapa lähestyä”

    Kerropas se oikea ja toimiva lahestymistapa?

  62. Asumistuki 200 e kuussa.
    Opintoraha n. 230 e kuussa (netto)

    Toisen opiskelijan kanssa jaettu asunto (kolmio)pikkukaupungin huonoimmalla alueella kaukauna koulusta ja keskustasta, osuuteni reilut 260 e kuussa.

    Sahko-ja puhelinlasku yhteensa n. 50 euroa/kk

    jaljella siis 120 e opintorahaa ja opintolaina.

    Tama siis 4 euroa/paiva

    Arkisin 2,35 euroa koulun lounaaseen, jaljella 1,65.
    Silla voikin ostaa vaikka maanantaina maitoa, tiistaina makaroonia, keskiviikkona kaurapuuroa jne.

    Ihan turha edes yrittaa haaveilla hedelmista, kasviksista, lihasta ym. tarpeellisesta ravinnosta.

    Kyllahan silla siten elaa.

    Mutta jos haluaa myos ostaa vessapaperia, shampoota, tiskiainetta ym. turhuuksia, on pakko ottaa lainaa.

    Ja kokemuksesta vaitan, etta ei ole kiva syoda neljaa vuotta pelkkaa makaroonia, ja vaittaisin jopa etta se ei ole terveellistakaan.

    Lainaa tai ei, eipa jaa rahaa yli mihinkaan humputteluun, vaatteisiin, elokuviin ym.

    Jos nostaa lainan joka tukikuukausi neljan vuoden opiskelun aikana, opiskelun paattyessa lainaa on
    10 800 plus korot. (Paljonkohan muut kuin opiskelijat maksaa perustoimeentulostaan?)

    Neljan vuoden budjetoimisen ja kitkuttelun jalkeen on kiva todeta olevansa hengissa, mutta masentunut ja veloissa.

  63. Oho, ”Korkeampaa matematiikkaa”, minä asun mieheni kanssa jyväskylän keskustassa (koulumatkaan menee pyörällä pari minuuttia), ja osuuteni vuokrasta sisältäen vesimaksun on juurikin 260e. Muutenkin ihmeellisen korkeita asumiskustannuksia joillakin tässä keskustelussa.

    Tämä oli vain ihmettelyä, en tuomitse ketään kalliisti asuvaa ahneeksi. Ehkä itselläni on vain käynyt tuuri. Ja tietysti on eri asia jakaa ne kustannukset jonkun muun kanssa kuin maksaa yksin.. Kummalta kyllä tuntuu että jostain syystä meillä syödään muutakin kuin makaroonia (jopa vihanneksia, päivittäin!), käyn kerran viikossa ratsastamassa ja jopa siellä kaljallakin silloin tällöin enkä muutenkaan tunne juuri ja juuri hengissä kitkuttavani, kun suurin osa täälläkin sanoo näkevänsä lähes nälkää vaikka nostaisi opintolainaakin, mitä itse en tee.

    Niin, ja mieheni on työtön, eli ei sielä minulle jaettavaksi juuri tienestejä riitä. Vanhemmat auttavat hädässä, töihin en opiskelun ohella suostu menemään ennen kuin on pakko, koska suhtaudun varsin kunnianhimoisesti opiskeluihini mutta haluan silti nukkua öisin. Toimeen tulen kuitenkin erinomaisesti. Kummaa.

    Asiasta hieman sivuun, tuli taas eilen Kauppakadun approa katsellessa mieleen, että miten näillä köyhillä voi olla varaa kiertää ne kaikki mahdolliset opiskelijariennot ja istua siellä baareissa muutenkin vaikuttavan usein? Päihtyminen ei ole mitään ilmaista hupia. Ihmettelevät vielä miksi ainoa ruokavaihtoehto on tonnikalaa nuudelipedillä 😛

  64. Ottakaa sitä lainaa ja lopettakaa itkeminen isot ihmiset. Se on valtion takaamaa ja saatte verovähennykset valmistuttuanne. Vain typerykset syövät pelkkää makaronia, siihen ei opintotukisysteemi pakota.

    Nyt silmät auki ja hihat heilumaan.

  65. Ei lainaa kannata ottaa, sillä sitä saa vähemmän ja huonommilla ehdoilla kuin palkkaa opintojen ohessa tehtävistä töistä. Lainaa otetaan yleensä vasta sitten, kun sopivia töitä ei ole tarjolla, työskentely ei sovellu elämäntilanteeseen tai tarvitaan halpaa kulutusluottoa.

    Jos opintolainan suosiota oikeasti haluttaisiin kasvattaa, kannattaisi ehkä noudattaa äsken julkaistun OECD:n koulutusjärjestelmäraportin kehotusta. Lainaa ei otettaisikaan enää pankeilta vaan valtiolta, ja sitä maksettaisiin takaisin verotuksen yhteydessä tulotasosta riippuen. Tuossa vaiheessa kysymys ei tosin enää olisi niinkään opintolainasta siinä merkityksessä, kuin se Suomessa ymmärretään, vaan ennemminkin opintorahasta, jonka rahoitus perustuu nykyistä selvemmin siihen, ketkä saavat opinnoistaan henkilökohtaista taloudellista etua.

  66. M.Kallas,

    Ehkäpä asutte miehenne kanssa kaksiossa?
    Tuo ylempihän oli kolmio.

  67. M. Kallas etköhän sinäkin sitten pistä samanlaisen laskelman kuin sinua ennen nimim. korkeampaa matematiikkaa teki, jos kerta tulet niin hyvin toimeen samalla summalla. Sinulla kun on huimat 1,6 euroa enemmän päivää kohden käytettävissä, jos jätetään tuosta edellisestä tuo puhelin/vesilaskun osuus (50e) pois. Eli kerro miten tulet hyvin toimeen 5,6 eurolla per päivä?

  68. ”minä asun mieheni kanssa jyväskylän keskustassa”
    -Niinpä. Muutappa Helsinkiin. Ole vielä sinkku, niin joudut yksinään hoitamaan asumiskustannukset. Vähän triviaa tähän loppuun: Pääkaupunkiseudulla on alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoita karkeasti laskettuna vähintään 50´000. Tähän sitten vielä 2.asteen opiskelijat päälle. HOAS:lla on opiskelija-asuntoja vajaa 8000 kappaletta.

  69. ^^Tuo kinastelu opintorahan riittävyydestä itse opiskelijoiden kesken on turhaa, kuten joku ylempämä mainitsikin. Rahojen riittävyys riippuu niin monesta seikasta. Joillakin saattaa olla esim. pakollisia lääkkeitä(omavastuistakin kertyy maksettavaa), silmälasit, opinnoissa välttämättömiä hankintoja (kirjat, työvaatteet)… Tai vastaavia muita kalliimpia menoja, joista ei noin vain tingitä.

  70. ..opiskelijat, te tiedätte mihin olette lusikkanne laittaneet joten nauttikaa/kärsikää siitä. ja jos soppa ei maistu niin muitakin mahdollisuuksia on. kukaan ei kai ole pakottanut ?

  71. Juu, entäs aikuisopiskelija joka haluaa kouluttautua uuteen ammattiin (jos nyt on edes ammattinimikettä entuudestaan…minulla ei ole, koska olen ollut töissä pienen elämäni)lapsia, velkaa ja jotenkin tienaava puoliso on? Puolison tulot vaikuttaa. Kahden vuoden aikana olen saanut n.200 e opintotukea ja 200 e lapsilisää, siinä aikuisopiskelijan kuukausitulot. Ai niin, mutta kun olen alle 30 vuotias ja työkokemus jää vuotta vaille 10 v, empäs olekaan aikuisopiskelija. Aikuisopiskelijana olisin pystynyt vähän leveämpään elämään. En tiedä, pitäisköhän tuolle opintotuelle jotain tehdä…hm.??

  72. Kelalta tippuu rahaa 367 euroa. Siitä maksan vuokran tästä läävästä 135 euroa, netin 27 euroa, kännykkälaskun n. 15 ja ruoan johon menee n. 100 euroa. Käteeni jää noista 90 euroa joilla voinkin viettää villiä opiskelijan elämää ostamalla vaikkapa kirjoja, jotta voin opiskella ja maksella mahdollisesti myös muita yllättäviä menoja kuten sairastumiset (lääkkeet, ne maksavat!). Joskus myös täytyy ostaa vaatteita, huonekaluja, astioita jne ja vaikka niitä saattaakin halvalla ja puoli-ilmaiseksi saada niin ilmaisia nekään eivät aina ole. Eli siis kyllä tuolla varsinaisella opintotuella ja asumislisällä tehdään vaikka mitä. Ryypätään ja riennetään jos jonkinlaisissa kulttuurimenoissa.

    Pakko kait ottaa lainaa, jotta voin maksaa sitä valmistuttuani tästä koulutusohjelmasta jonka työllistymisnäkymät on vähän sitä ja tätä.

  73. Tässä oma laskutoimitus:

    Asun HOAS:n perhekämpässä poikaystäväni kanssa. Vuokra on 395,50€, josta maksan puolet (197,75€) ja asumislisän saa luonnollisesti omaan puoliskooni, eli n.158€.

    Opintorahaa saan n.232€. Yhteensä siis 390€.
    Vuokra 197,75€
    2 viikon kauppalaskut 160€
    Bussilippu 21€
    Puhelin 15€
    Yhteensä -3,75€

    Näiden lisäksi muistakaamme harrastukset, kuukautiskulut (suosittelen kaikille naisille tutustumista http://kuukuppikunta.net/ Säästää kummasti rahaa!), ehkäisy, vaatteet jne.

    Onneksi kirjat saan lainattua kirjastosta.

    Jos siis ruuasta pystyisimmekin nipistämään, (5€ päivässä/hlö ei ole mielestäni paljon ruokaan!)ei rahaa silti jää.

    Onneksi olen saanut kesäisin töitä, mutta ei niistäkään jää kuin muutama kymppi kuukaudelle. Vanhemmat pystyisivät/suostuisivat auttamaan, mutta luonne ei anna periksi. Omillaan on tultava toimeen. Poikaystävältäkään en suostu ottamaan/lainaamaan rahaa. Eipä senkään rahatilanne huipussaan ole! =)

    Lainaa en kertakaikkiaan uskalla ottaa, sillä voiko nykyisin olla varma työllistymisestä heti opiskelujen jälkeen? En voi ottaa sitä riskiä.

    Nostan hattua niille, jotka tulevat toimeen pelkällä opintorahalla ja asumislisällä.

    Jos rahani kuluisivat muuhun, kuin elämän perusasioihin, niin ymmärtäisin kritiikin. Inhimillisen elämän tavoittelua ei kai kuitenkaan voida yhdistää pröystäilyyn.

  74. Voisin toki itsekin tähän kirjoittaa laskelmia kuinka en voi syödä kuin kynsiäni ja itsetuntoani, mutta se lienee tullut selväksi aiemmista viesteistä. Kuten on tullut selväksi sekin, että hyvin sitä kynsiä syömällä selviää jos ei ole laiska ja ahne ja silloin kuin opiskelija X oli nuori niin kynsiäkin oli vähemmän ja muistiinpanot piti tehdä sydänverellä piikkimattoon.

    Eli oikeastaan kukaan ei kiellä, etteikö tuo raha olisi vähän. Kyse on vain siitä joidenkin mielestä kärsimisen kautta pitää kasvaa ja toisten mielestä taas ei. Eihän sitä tietenkään voi olettaa, että valtiolla olisi rahaa maksaa minun juomiseni ja huonon rahankäyttöni,

    mutta

    se, että valtio kieltää (tulorajat) henkilön mahdollisuuden erilaiseen kulutustottumukseen on törkeätä. Se, että pitää ehdoin tahdoin pakottaa ihminen kärsimään opiskelustaan on hölmöä. Tuon kärsimyksen palvonnan voisi saman tien heittää romukoppaan. Joku nyt saattaa kutsua tätä pullamössöilyksi, mutta minä taas pidän ”alaselkä edellä puuhun” -taktiikkaa taas ihan vain yksinkertaisesti typeränä.

    Siis, mistä ihmeestä se on pois jos ne tulorajat heittää hittoon ja opiskelijalle maksetaan palkkaa (opintoraha) tekemästään yhteiskunnallisesta työstä (opiskelu)?

    Siihen kuinka paljon opintorahan tulisi olla, en ota kantaa. Mutta kärsimyksen glorifioimisen voi heittää heti romukoppaan.

    Kiitos ja anteeksi.

  75. Uskomaton juttuhan tämä on, että valtiovarainministerimme on asioista näin pihalla. Jos normaali työssä käyvä henkilö olisi työhönsä liittyvistä asioista yhtä pihalla kuin Heinäluoma, saisi kyseinen henkilö potkut yrityksestä vääjämättä. Varsinkin jos kyseinen henkilö menisi laukomaan tietämättömyyttään yleisessä lehdessä.

    No se siitä. Itse olen opiskelija ja tulen toimeen opintotuella, jota tällä hetkellä saan 230€ ja rapiat päälle kuukaudessa. En siis saa asumistukea lainkaan, koska asun omistusasunnossa(en itse omista asuntoa). No onneksi maksan vain joka toisen yhtiövastikkeen, joten opintotuki riittää juuri ja juuri laskuihin(vastike, sähkö, netti, puhelin, vakuutus). Muuhun sitten ei jäisikään rahaa jos en kävisi töissä kahtena tai kolmena iltana viikossa. Olen päättänyt pärjätä opiskeluajan ilman opintolainaa (PERIAATEPÄÄTÖS).

    Mielestäni Suomen valtion pitäisi priorisoida antamia tukiaan. Tarkoitan tällä sitä, että tukia pitäisi antaa enemmän sellaisille ihmisille, jotka tulevat tulevaisuudessa antamaan valtiolle rahaa takaisin verojen muodossa. Eli pääpointtina: enemmän rahaa opiskelijoille ja vähemmän rahaa pummeille. Itse olen työni puolesta seurannut monena iltana kuinka sossusta saadut rahat menevät kurkusta alas paikallisessa kuppilassa monien valtion elättien toimesta. Enkä tässä tarkoita opiskelijoita. Tälläiset niinsanotut sosiaalipummit saavat enemmän tukea kuin opiskelijat ja heidän tulevaisuutensa ei (ei ainakaan suurimman osan) kovin valoisalta näytä. Toisaalta mehän elämme pahoin… eiku siis hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa pääpointtina näyttä olevan sellasten häviäjien auttaminen, joilla ei ole minkäänlaista tulevaisuuden toivoa. Minkäänlaista tulevaisuuden toivoa ei tällä Suomen nykyisellä pummiksi kannustamis-systeemillä näille pummeille tulekaan.

    No se siitä KIITOS!

  76. JOO! Amikset vetää työttömyyspäivärahaa from day one kun valmistuu, samalla kun asuu vanhempiensa kotona.. On se vaan valitettavasti niin että amis tienaa PALJON paremmin kuin perus lukiolainen.. Luulin että korkeakoulu opiskelua pitäis tukea koska Suomen kilpailukyky perustuu rautaiseen tietotaitoon, uuteen teknologiaan ja KORKEASTI KOULUTETTUIHIN KANSALAISIIN! Hinnoilla Suomi EI voi maailmalla kilpailla… Panostaisivat enemmän meihin. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus, ja me prkl kuollaan makaroni myrkytykseen.. Turha oottaa meitä purkamaan sitten eläke pommia, koska me ollaa muualla missä arvostetaan sivistystä..

  77. Tottakai opinnot pitää merkittävältä osin lainalla rahoittaa. Opiskelu on taloudellinen investointi ja ihmisten pitää se sellaiseksi mieltää.

    10,000€:n lainaa lyhentää jo melkein peruspäivärahalla. Sitä paitsi pankin kanssa voi sopia pelkkien korkojen maksamisesta, jos opintojen jälkeen ei löydy duunia.


    ps. Aikaisemmin säikeessä oli kirjoitettu SAK/SDP, ilmeisesti kirjoittaja tarkoitti kuitenkin SAK-SDP. Onhan tuo korporaatio kuitenkin melko kiinteä kokonaisuus.

  78. Käskette asua kimppakämpässä. No, olen tota kokeillut, ja tuloksena useampikin kämppis, joka haluaisi asua miesystävänsä kanssa yhdessä, mutta joutuu pakon sanelemana asumaan solussa ja piruilee sitten koko ajan kämppikselleen, kun ei oo muuta tekemistä.

    Herättää keskellä yötä mekastukseen, rikkoo sääntöjä minkä kerkiää, piruilee jopa siitä, mitä valmistat itsellesi ruoaksi. Kuinka moni suostuu elämään tällä tavalla?

    Täysjärkinen kämppis on kultaakin kalliimpi, mutta niitä on harvassa. Jos ei ole kotirauhaa, on hyvin vaikea opiskella.

  79. Miten ihminen voi tulla toimeen? Ja kertoisitteko, onko täällä joku sivukartta kun en löydä keskustelualuetta erikseen vaan pelkästään kommentteja juttujen perässä.. Ja missä yleensäkin keskustelette?

  80. SIIS EI ELÄMÄ! ja tollaset ihmiset päättää meidän asioista.. koittas ite elää tolla 760eurolla kuukaudessa, maksaa kirjat, matkat, ruuat, vuokrat, puhelinlaskut, vakuutukset KAIKKI!!!

  81. Seuraavat asiat olen hoksannut.

    1) Lainarahoitus on aina riskibisnestä.

    Lainaa ottaessa täytyy olla vahva kannattavuusoletus. Siis että lainan ottaminen johtaa tulevaisuudessa sellaisiin ”voittoihin”, että laina voidaan maksaa pois, korkoineen. Laina on siis sijoitus ja lainan ottaja rinnastuu yrittäjään.

    Opiskelijat eivät halua ottaa lainaa hyvin yksinkertaisesta syystä: riski on liian suuri, opiskelun jälkeinen työnsaanti tuntuu liian epävarmalta. Nykysysteemissä monilla aloilla koulutus jopa huonontaa työnsaantia. Nuoret valmistuvat työttömiksi tai saavat korkeintaan pätkätöitä.

    2) Tukikuukausien määrä on syy olla nostamatta tukea.

    Koska tukikuukausien määrä on rajoitettu, en itse ole enää vuoteen nostanut lainkaan tukea, vaan pyrin kattamaan kuluni kokonaan työnteolla. Miksi?

    Siksi, ettei minun kannata nostaa tukea vajaatehoiseen opiskeluun. Toisaalta, täysitehoinen opiskelu – tai siis hengissä säilyminen – on aika nihkeää pelkällä opintotuella ilman lainaa (jos lainan ottaminen on poissuljettua, ks. ed.).

    Opintotuki (259 euroa) näet tuntuu joka tapauksessa naurettavalta summalta työnteosta saatavan rahan rinnalla. Jään siis mieluummin tässä vaiheessa kokonaan ilman, ja säästyn tulorajoja vastaan taistelemiselta.

    Työtä tehdessä tukikuukaudet valuisivat hukkaan, kun pystyisin opiskelemaan vain 30-50% teholla. Tällä teholla tukikuukaudet eivät riittäisi tutkintoon. Siksi käyn vähän enemmän töissä, ja opiskelen vielä vähemmän. Opiskelen n. 20% teholla.

    Säästän jäljellä olevia tukikuukausiani sen varalle, etten saakaan töitä, tai sen varalle, että minun todella on opiskeltava 100% intensiteetillä (esim. gradu tai pakollisia läsnäoloja vaativat kurssit).

    3) Eri alojen opiskelijoiden tilanteet ja myös henkilökohtaiset tilanteet vaihtelevat todella paljon. Siksi on mielestäni turha tuhlata paukkuja opiskelijoiden väliseen kinasteluun (”Riittääpäs!” – ”Eipäs riitä!”).

    Maksimituki verojen jälkeen 405 e/kk. Keskimääräinen soluhuone n. 220 e/kk. Käteen jää 185 e/kk. Muodostakoon tuosta summasta jokainen oman mielipiteensä. Sen olen todennut että kuukauden ruokia ei paljon alle 140 eurolla saa, koska nykyään kauppojen roskikset ovat enimmäkseen lukittuja.

    Jos on kaikki kesät töissä, niin silloin opintotuki riittää kyllä ainakin soluhuoneessa elävälle.

  82. Muistaakseni jos suorittaa kaksi tai useamman tutkinnon, kasvaa tukikuukausien määrä? Pitääköhän tuo vielä paikkaansa? Ja pitääkö toinen tutkinnoista olla suoritettu kun lisäkuukausia myönnetään?

  83. M. Kallas!
    Sinun täytyy varmaan sitten olla onnellinen, että miehesi on työtön ja nostaa rahansa valtiolta.
    Vaan yritäppäs elää miehen kanssa, joka käy töissä. Lopputulos on, että tukeni ovat 265€/kk ja osuuteni vuokrasta 245€, rahaahan jää paljon. (+puh.lasku, sähkölasku,ruoka)
    Moni varmaan miettii miksei avomieheni kustanna elämistäni…Hän maksaa auton ja moottoripyörän lainoja. Okei, miksi pitää olla vempeleitä…Työmatkaa 52km, eli 104km/pvä ja julkiset eivät kulje. Moottoripyörä on kylläkin turhake, mutta pitääkö minun opiskelun vaikuttaa mieheeni…Mikä velvoittaa hänet maksamaan minun kuluni? Vaikka hän maksaakin suurimman osan (lähes kaikki) ”yhteisistä” laskuista, ei rahaa silti jää minun tilille pyörimään.
    Puolison tulojen vaikutus ja tulorajat pitäisi ottaa lähempään tarkasteluun!

  84. höh, ei editointi mahdollisuutta…
    eli heinäluomaa yritetään herättää… piti laittaa.

  85. Opintotuen korjaukseen on mahdollisuudet, mutta tätä ei vain haluta toteuttaa.

  86. …mutta minäpä en ole kristitty. Sydämessäni en ole koskaan ollutkaan ja kirkollisveroa en ihan lämpimikseni tahdo maksaa, mutta tuollainen asenne tuntuu monilla olevan opiskelijoita kohtaan. ”Kärsitty mekin ollaan, se mikä ei tapa se vahvistaa”

  87. En oikein ymmärrä sitä logiikkaa että jos joskus on ollut opintotuella tietty ostovoima, pitäisi sen olla vähintään yhtä hyvä tänä päivänä. Samoissa kommenteissa kerrotaan, kuinka ajat ovat muuttuneet epävakaiksi, niin ei uskalla lainaa ottaa. Kertokaas sitten, mistä näinä epävakaina aikoina se raha kymmenien tuhansien opiskelijoiden opintotukien korotuksiin otetaan? Ei se valtion kirstu ihan pohjaton ole.

    Tän valittavan porukan pitäis käydä vaikka Yhdysvalloissa opiskelemassa ja maksamassa lukukausimaksuja, voisi silmät aueta. Itse opiskelen Helsingin huippuyliopistossa hienoissa tiloissa, saan hyvää opetusta ja puoli-ilmaisia palveluja. En tee töitä opintokuukausina. Jos rahat loppuu, otan halpaa lainaa ja pyrin valmistumaan pian että saan maksettua lainan pois. Palkalla jonka saan ei opintolainan takaisinmaksu tuota ongelmaa, koska olen saanut ILMAISEKSI opiskella itselleni hyvän ammatin.

    Tässä maassa on niin paljon huono-osaisia, että hävettää näiden valittajien puolesta.

  88. Menkää töihin niin ei tarvi valittaa jatkuvasti.
    Opintotukea ei tarvitsisi maksaa ollenkaan.
    Olette itse tienne valinneet.

  89. Jahas. Päättivät eduskunnassa, että ensivuonnakaan ei ole tuet nousemassa. Vittu kun demarit ja keskusta on perseestä.

  90. Antti Pitkänen kirjoitti 9.9.2006 kello 23.10

    ”Onnittelut ministeri Heinäluomalle siitä, että olette päässyt noinkin korkeaan asemaan, siihen vaadittavasta koulutuksesta olette varmasti muistanut kiittää moneen otteeseen niitä tahoja jotka maksoivat opiskelunne. ”

    EIHÄN HEINÄLUOMA OLE VALMISTUNUT! FILOSOFIAN YO PYÖRITTÄÄ 39 MILJARDIN EURON BUDJETTIA.. HALOO EKONOMISTIT, EIKÖ KÄY KATEEKSI? KUKA SITÄ SILLOIN JAKSAA OPINTOTUEN MÄÄRÄÄ MUISTAA??

  91. En tiedä kenen huulenheittoa on puhe opiskelijan yli 700sta eurosta, itse saan lukiossa yksin asuessa täyden tuen, joka lainan kanssa on hieman yli 500e. Ei mitään järkeä. Mutta eihän lukiolla ole mitään väliä, sieltä sitten vaan pääsee opiskelemaan niihin 700n euron opiskelupaikkoihin. Jos rahat riittävät lukioon.

  92. Vaikka omat talousvaikeuteni ovatkin hetkittäisiä, niin täytyy kyllä sanoa, että nykyinen opinotukijärjestelemä on syvältä. Itse käyn töissä, minkä takia opintoni ovat jo nyt viivästyneet. Valtiovalta haluaa kuitenkin nopeuttaa valmistumista. Tässä on räikeä ristiriita.

    Jos ei halua nostaa lainaa, ei käy töissä eikä saa tukea esim. vanhemmilta, niin on pulassa.

    Moni on sanonut, että niin ja niin suurella rahasummalla pärjää kuukausittain. Itse en kyllä ymmärrä mitä ihminen syö jos ruokaan menee kuukaudessa vain 98 euroa. Syököhän mitään? Itse urheilen sen verran, että kaipaan kolme lämmintä ruokaa päivässä (toisinaan tingin tästä) + aamupala + välipala + iltapala. Opiskelijalounas mukaanlukien ruoka vie päivittäin siis about 7 euroa. Se on jo 210€/kk.

  93. Miksi tulorajat ovat olemassa?

    Jotta opiskelijat eivät tekisi liikaa töitä ja opinnot kärsisi. Kun tulorajat paukkuu, opintotuki lakkautetaan…. MIKSI?

    Opintotuki lakkautetaan jokatapauksessa silloin, jos ne opinnot kärsivät, eli kun et saa tarpeeksi opintopisteitä (4,8 / kk).

    Eikö se nyt s**tana ole niin, että jos ns. ”todistat”, että todella opiskelet tunnollisesti ja tienaat sen minimimäärän opintopisteitä (normaalisti sitä saa kaikenlisäksi reilusti enemmän opintopisteitä kuin tuon 4,8 / kk), niin sinun pitäisi saada tienata juuri niin paljon kun pystyt / haluat / jaksat ???

    Ja totta, ei tuolla minimimäärällä opintopisteitä per kk valmistuta ajallaan, mutta voisihan sitäkin muuttaa, jotta nuo tulorajat todella saataisiin pois.

    Eli jos jaksat opiskella tunnollisesti ja puhtia vielä löytyy, niin miksi ei saisi paiskia hommia niin paljon kuin sielu sietää?? Kertokaa ?!

  94. Kyllä se nyt taitaa kuitenkin olla niin, että opiskelijoiden vaatimukset elintason suhteen ovat aika korkeita ja kohtuuttomia. Jos ajattelee jo tuota vuokraa, joka ilmeisesti on monille se suurin kertasumma kuukaudessa maksettavaksi, niin moniko on oikeasti yrittänyt löytää halvimman mahdollisen asumismuodon tinkien asumismukavuudesta. Helsingissä on esim. soluhuoneitakin tarjolla paljon alle 200 euron hinnalla. Miksi opiskelijan tulisi ylipäätään kyetä asumaan omassa yksiössä/kaksiossa, jonka vuokra pääkaupunkiseudulla on helposti 500 euroa, mutta usein ylikin sen, varsinkin kun vaihtoehtoja riittää ja kimppa-asuminen on täysin mahdollista.

    Entä suhteellisuudentaju, moniko ihminen on ylipäätään koko maailmassa sellaisessa asemassa, että voi opiskella valtion kustannuksella, asua tilavasti, syödä päivittäin laadukasta ruokaa, viettää aikaa ystävien kanssa ryypäten, suunnitella valoisaa tulevaisuutta uran, perheen ja korkean elintason suhteen jne. jne. On se vaan kummallista, että opiskelijat ovat kuitenkin aika rikkaita, kun tuloja vertaillaan kaikkien maailman ihmisten kesken, muistaen myös ne, jotka tekevät 15 tunnin työpäivää jossain mukavassa nyrkkipajassa.

    Koko tässä keskustelussa unohdetaan siis se tosiasia, että suomalaiset keskivertotyöttömät ja opiskelijat ovat oikeasti varakkaita ja jopa etuoikeutettuja, kun asiaa vertaillaan kansainvälisesti. Elintasoerojen lisäksi täytyy myös muistaa, että kaikissa läntisissä maankolkissa valtion tukema opiskelu ei ole edes mahdollista. Monissa maissa maksettavan lukukausimaksun lisäksi on vielä ”velvoitettu” kustantamaan oma eläminen. Kyllä minun mielestäni pitäisi siis välillä osoittaa kiitollisuutta valtion päättäjiä kohtaan, että ylipäätään ylläpitävät nykyistä järjestelmää. Tilannehan voisi olla myös enemmän vaikka Yhdysvaltain järjestelmää muistuttava.

    Itsestäni vielä sen verran, että opiskeluaikana, joka on kohta kestänyt jo viisi vuotta, en ole maksanut vuokraa Helsingissä yli 250 euroa/kk ja viimeiseen vuoteen en ole edes käynyt töissä, vaan nostanut opintolainaa elämistä varten. Pelkkä opintotuki ja asumislisä eivät riittäisi, mutta opintolainan avulla pystyy jo elelemään aika mukavasti. Täytyy vain karsia kaikki turha kulutus, joka muutenkin on haitallista maapallolle, ostaa vaatteita vain silloin kun on pakko, ei silloin kun muoti muuttuu tai kyllästyy vanhoihin vaatteisiin ja mikä pahinta/parasta, luopua ylettömästä viinan kanssa läträämisestä. Tupakoinnin lopettaminenkin onnistui reilu vuosi sitten ja kummasti sekin on auttanut säästämään rahaa. En siis ymmärrä sitäkään, miksi opiskelijan ei tarvitsisi nostaa lainaa elämistään varten. Yhtä lailla valtion takaama opintolaina on mahdollisuus, ei haitta. Monessako maassa valtio edes takaa ihmisten lainoja?

  95. Olen raskaana, ja muutin yhteen lapsen isän kanssa, joka saa perus asiakaspalveluihmisen kuukausipalkkaa, mutta jonka 2 vuoden takaiset tulot ylittivät kelan vuosirajan 28e:lla (siis bruttotulot) JA tuo kuukausipalkkahan on nettona n.1000e. Minulta evättiin asumislisä, joten kuukausittaiset tulot: 230e. Lainaa en ota, koska valmistumiseni häämöttää väh. 5 vuoden päässä ja tod näk kauempana, koska saamme siis lapsen (takana lapsettomuutta, ja pitkä parisuhde, joten abortti ei tule kysymykseenkään!).

    Olen ammatinvaihtaja lääkärintodistuksella, mutta kela ei tue, koska en kyennyt valmistumaan edelliseen ammattiini, ja heidän lääkärinsä osaa paperista päätellä ortopedeja paremmin etten ole työkyvytön edelliseen ammattiini. Opintotukioikeuteni päättyy siis n. 2 vuoden sisällä.

    Solu, jossa hoasilla asuin puoli vuotta, sai minut itsemurhan partaalle huonon kuntonsa vuoksi (esim. kämppikset, jotka eivät siivonneet, vaan sotkivat; makuuhuoneeni oli tarkoitettu olohuoneeksi, joten ilmanvaihtoa ei ollut, vaan heräsin kolmen aikaan yöllä aina aukaisemaan puoleksi tunniksi ikkunan). Hoasilla ei ollut myöskään tarjota perheasuntoa, kun avomieheni työt siirtyivät uuteen kotikaupunkiin. Lisäksi hoas vaatii läsnäolevana olemista myös äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla (ei voi vielä tietää etukäteen mihin kykenee lapsen saatuaan venymään), vaikka ei tällöin kykene täysipainoisesti opiskelemaan, jos nimittäin mielii hoasilla asua.

    Onneksi lapsesta on oikeutettu saamaan opintotukeen pientä korotusta.. ai niin! tuo korotushan on poistettu jo vuosia sitten tuesta. Asumislisäänkään ei lapsellisella ole oikeutta – eikä toimeentulotukeen opiskelijana, koska opintorahaan ja -lainaan oikeus säilyy. Yleiseen asumistukeen voisi olla oikeus, mutta kun on tuo tuloraja..

    Ja rahojen riittävyydestä: en juo, en polta, en käy ravintoloissa, en ole muodin orja (viimeksi ostin kengät alesta 3 vuotta sitten, talvella puen vaatteita toppavaatteiden sijaan vain useamman kerroksen, enkä välitä yhdestä reiästä paidassa). Sen sijaan pitäisi syödä terveellisesti 5 kertaa päivässä ja paljon kotimaisia myrkyttömiä kasviksia ja hedelmiä joka päivä – siis 5 annosta. Valitettavasti siihen on varaa kerran viikossa. Pyrin syömään yliopistolla niin usein kuin mahdollista, mutta se ei riitä esim neuvolan hoitajille. Lisäksi tulevat lääkkeet ja pakolliset poliklinikkakäynnit, hammashuolto (tämä siis myös isälle) ja vaatevaraston väliaikainen suurentaminen, kun esim äitiysliivejä ei myydä kuin muutamaa kokoa halpaliikkeissä – olen yhdet löytänyt 60e:lla, kun kuljin 2kk 2:n kuppikoon liian pienissä etsiessäni uutta kokoani. Mistä sitten vauvan tarvikkeet? Netistä on löytynyt, mutta maksavat nekin.
    Eikä minulla lisäksi ole vanhempia maksamassa menojani, sillä toinen on kuollut ja toinen yksinhuoltaja.

    Niin, onneksi sillä opintotuella = 230e maksetaan nämä kaikki. Töitä en ensin voimakkaan pahoinvoinnin takia voinut tehdä, nyt en ole niitä edes saanut tilani vuoksi. Tähän asti olen aina ollut töissä opintojeni ohessa, tehnyt ihan muita töitä kuin edes entinen alani oli, saanut 6-8e tuntipalkkaa. Ja kun ei yksin asuessakaan tuo opintotuki ollut 760e, vaan 330e, niin mistä te nuo yli 700e:n kuukausituet oikein revitte?

  96. Asun yhdessä poikaystäväni kanssa, sillä siten elämisen kokonaiskustannukset ovat vähäisemmät kuin erillä asuessa.
    Avokki on juuri ostanut asunnon, joten makselee nyt melkein puolet palkoistaan lainaa pankille. Sovittiin, että reiluuden nimissä mä maksan yhtiövastikkeen (180 e).
    Kelaahan se ei kiinnosta. Omistusasunto kuin omistusasunto. Kelalta saan kaikkiaan 230 e ja sen verran kun suostuisin ottamaan lainaa. Laskuihin jää 50 e. Saan ne vielä hoidetuksi, mutta jostain täytyy jo taikoa lisää pätäkkää, että saa matkustetuksi opiskelemaan. 15 km on vähän turhan reipas ja aikaavievä lenkki kaksi kertaa päivässä.
    Lainaa ei oikein uskaltais ottaa. Entä jos jostain syystä en enää seurustelekaan kun valmistun? Silloin haluaisin ostaa asunnon, mikä vaikeutuu huomattavasti valmiiksi pohjalla olevasta velkataakasta (ja kuka hullu palkkaisi vastavalmistuneen sellaisella rahalla, että olisi varaa lyhennellä kahta lainaa?)
    Tai entä jos seurustelenkin? Jossain vaiheessa lasten hankinta alkaa olla ajankohtaista. Silloinkaan en haluaisi olla korviani myöten veloissa.
    Olen siis tilanteessa, jossa tuet riittävät tasan siihen asumiseen ja pakollisiin laskuihin (tarvitsen käytännössä sekä puhelinta asioiden hoitamiseen että nettiyhteyttä opintojen suorittamiseksi). Kaikki mikä menee tämän yli, siis bussimatkat , oppikirjat, ruuat, vaatteet, pesuaineet, tulee palkkarahoista. Tämä ei mielestäni ole vaarallista ja voin kyllä käydä töissä opintojeni ohella, mutta ei tämä kyllä päätoimista opiskelua ole. Ja kohtuutonta sellaista on vaatiakaan, noilla tuilla.

  97. Tässä se taas nähtiin. SDP-SAK klikkiä ei pätkän vertaa kiinnosta opiskelijoiden asema. Valtiovarain ministeri ei edes tiedä tuen määrää. Ymmärrettäväähän tuo toisaalta on, kun korkeakouluopiskelijat eivät ole SAK-SDP klikin tukijakuntaa. Itseasiassa Kokoomuksen jäsenistä tällä hetkellä kolmannes on nuoria ja korkeasti koulutettuja.

    Mutta, toisaalta nuorten ja opiskelijoiden on turha rutista, mikäli he eivät äänestä. Eduskunnassa alle 37 vuotiaita ei ole tällä hetkellä kuin yksi kymmenestä. Miksi? Koska nuoret eivät äänestä ja jos äänestävät, niin eivät äänestä nuoria.

  98. Ei siinä mitään. Haastateltava ei tunnu tietävän asioista hölkäsen pöläystä. Sinällään kylläkään opintotuen ei mitenkään automaattisesti kuulu nousta. Se nyt sattuu olemaan mikä on ja sen pienikokoisuus mittaa jälleen kerran sitä paljon kysyttyä motivaatiota korkeakouluopiskeluun. Sitä samaa motivaatiota jota pääsykokeissakin mitataan.

  99. Ihme kitisijöitä riittää. Tiedoksi vaan ettei muissa maissa (omakohtaista kokemusta Japanista, sama juttu esim. USA:ssa) saa minkäänlaisia tukia ja lukuvuosimaksut on kymppitonneja. Siinä saa isukki ja äitsyli säästää pitkän tovin että napero pääsee kunnon kouluun.

    Onhan se älytöntä että opintotukea ei ole korotettu ikiaikoihin, mutta muistutuksena että asiat voisi olla huonomminkin.

  100. Itse siirryin työelämään jo kesken lukion. Opiskeluun ei vain ollut varaa.

    Toisen asteen (maksimi) tuista (~350€?) jäi solukämpän vuokran jälkeen käteen 130€. Tämä riitti turhan huonosti laskuihin, opiskelumateriaaleihin, ruokaan ja ajoittaiseen reissuun kotipesälle.

    Lukion ilmainen lounas on mahtava lisä, muttei millään kata deltaa 2:n ja 3:n asteen tukien välillä.

    Kokeilin välillä puolisoni kanssa myös asumistuki, sossu + ilta/etälukio -yhdistelmää. Sillä eli mutta kaupunki ei ole valitettavasti halukas maksamaan opiskeluita kovin pitkään.

    Työelämä on vaihtoehto. Palkka on hyvä jos osaamista löytyy. Opiskeluajan ja -motivaation löytäminen kokopäivätyön jälkeen voi kyllä olla ongelma vaikka materiaaleihin olisikin varaa.

  101. Ihan perusdemari. Itsepähän on kansa valtaan tuollaiset päästänyt, joten kestäkää älkääkä valittako.

  102. Vuokran jälkeen jää tuesta käteen sellaiset 130-140 €, josta pitää sitten maksaa sähkölasku, puhelin ja nettiliittymä. (Viimeisinkin on tosiaan aika lailla välttämätön.) Sen jälkeen voi ajatella, mitä suuhunsa pistäisi. Ruokailutottumukseni eivät onneksi ole kovin kalliita, enkä myöskään juo alkoholia tai tupakoi.

    Siitä huolimatta ruokaan kuluu rahaa enemmän kuin muilta kuluilta jää käteen. Joku ammuttavaksi joutava helvetin kusipää on ahtanut lukujärjestykseemme 11-tuntisia päiviä, joiden aikana ei ihan yhdellä lounaalla pärjääkään. Ja kun koulukirjat ja toisinaan bussimatkatkin pitäisi maksaa, alkaa tehdä tiukkaa.

    Vain kesätyössä ansaittujen pennosten avulla raha on tähän mennessä riittänyt, mutta tällä hetkellä tilillä on n. 190 €, jolla pitäisi kesään saakka sinnitellä ja silti pitää toivoa saavansa palkallinen harjoittelupaikka. Taitaa mennä lainantakauksen puolelle.

    Samaan aikaan vanhempieni luona asuva, yläasteen jälkeen kouluja käymätön sisareni nostaa puolta suurempaa työttömyyskorvausta kuin minä opintotukea, vaikkei mokoma ole koskaan edes ollut töissä.

    Voisivat perkeleen poliitikot edes mahdollistaa työnteon opiskelun yhteydessä. Moni kaveri on valittanut, kuinka sadististen paskakasojen ohjailema demaridiktatuuri antaa armotta selkään, jos joku vähänkään yrittää leventää leipäänsä opiskelun ohella.

    Tietysti ymmärtäähän sen – tavallaan -, että vähänkään korkeamman tason opiskelun mahdollistaminen ei kuulu sosiaalidemokraattien tai muunkaan vasemmiston intresseihin. Nämä kun paitsi eivät omaa alkeellisintakaan käsitystä talouden toiminnan perusteista, myös havittelevat äänestäjikseen lukioita käymätöntä väkeä, jonka sivistystaso ei useinkaan riitä tajuamaan, kuinka heitä kusetetaan.

  103. Itse juuri opiskelut lopettaneena, ja sillä pienellä opintotuella eläneenä, voin sanoa että kyllähän se pieni summa rahaa on..

    MUTTA

    Meidän koulumme ovat ilmaisia. Me sentään saamme jotain tukea opiskeluihin, kaikkialla maailmassa ei näin hyvin asiat ole. Joten jos lopetettaisiin se kitinä, ja oltaisiin edes tuohon vähään summaan kiitollisia.

  104. Ei opintotuella Suomessa elele, mutta itse asun ja opiskelenkin Kiinassa. Täällä vuokraan kuluu 50 euroa ja ruokaankin ravintolahinnoilla vain alle 100 euroa kuussa. Joten vuosittain teen noin 4000 euron säästöt pelkällä Suomen opintotuella. Koko tutkinnon ajalta se tekee mukavat 20 000 euroa ja korot päälle.

    Kyllä siinä on kiinan pojilla ihmettelemistä, kuinka järjettömästi Suomen valtio tukee länsimaisen opiskelijan muutoinkin uskomatoman helppoa elämää.

  105. Vaalit ovat tulossa. Käyttäkää ääntänne. Protestoikaa edes, mutta älkää jääkö nukkuviin. Puolueen jokainen valitkoon itse.

    Mikäli meno maassa ei muutu. Suosittelen emigraatiota kaikille valmistuville. Teillä ei ole velvollisuutta jäädä Suomen kansalaisiksi. Tulevaa eläkepommia on turha Teidänkään jäädä maksamaan. Ette ole vanhemmillenne mitään velkaa. Nämä ohjeet eivät ole pilkkaa, vaan todellakin Teidän parhaaksenne. Uskokaa pois. Myös oma tarkoitukseni on muuttaa pois valmistuttuani, vaikka ikä tuottaakin jo opiskelu- ja valinnanvapausongelmia.

  106. ”Lopetaan se kitinä, ja oltaisiin edes tuohon summaan kiitollisia”

    Tuossa kyllä kiteytyy se syy, miksei tukemme nouse.
    Jos asiamme on ihan hyvin, niin oko se jokin este sille, etteivät asiamme voisi olla paremmin?
    Mikään muu näin laajasti järjestäytynyt vähemmistöryhmä ei ole omien etujensa mukaan yhtä vaatimaton kuin opiskelijat.

    Ja vielä Pirkolle:

    Ei ole kaikkialla maailmassa asiat näin hyvin, ei. Onko tuokaan nyt millään lailla järkevä syy sille, etteivät meidän asiat voisi olla vielä paremmin?

    Vielä Pirkolle:

    Meidän koulut on ilmaisia, niin on. Monessa maassa on lukukausimaksut. Tiedätkö, monessako näistä lukukausimaksukäytäntöä soveltavissa maissa valmistuneen opiskelijan alkupalkan ostovoima on korkeampi kuin Suomessa?

    Maksaisin mielelläni 10K€ lukukausimaksun, jos opetus olisi niin korkeatasoista, ja aloituspalkat siellä 50-70K paikkeilla.

    Esimerkiksi kauppatieteiden saralla meidän opetus ei ole kovinkaan kummoista kansainvälisessä vertailuissa.
    Jos meillä olisi lukukausimaksut käytössä, opiskelisin ulkomailla ja maksaisin maksut johonkin hyvään yliopistoon.

    Liu Xuelle:
    Tuossakin on taas yksi epäkohta. Opintotukea pitäisi tarkastaa kohdemaan(ja kohdemaan kaupungin) elinkustannusindeksin mukaan.

  107. Minun tuloni kuukaudessa taitaa olla tuo legendarinen 760 e, mikäli siis lasketaan laina mukaan.

    Minun minimimenoni ovat yhteensä 806 e/kk: 336e (vuokra, Hoasilla), 40 e (bussilippu), 20 e(kännykkälasku), 150 e (ruoka), 50 e (lääkkeet), 200 e (terapia), 5 e (hygienia), 5 e (kotivakuutus).
    En ole maijameikäläinen: joudun valitettavasti masennuksen takia pulittamaan joka kuukausi 250 euroa siitä, että säilyn hengissä. Tuo 200 e on omavastuu terapiasta, Kelan tuen jälkeen. En voi asua solussa, koska pääni ei siellä kestä sosiaalisten ongelmini takia – ja tuota halvempaa asuntoa en ole onnistunut Hoasilta saamaan.

    Minulla on opintolainaa useita tuhansia – ja minä en saa verovähennyksiä, koska olen aloittanut opinnot ”liian aikaisin”. Kuten saattoi päätellä laskelmastani, minulla on menoja enemmän kuin opintotukea tai lainaa heruu. Ne maksan tällä hetkellä visalla – ja visalaskuja makselen pois sitten kesällä, jos saan kesätöitä. Tällä hetkellä en jaksa käydä paljon töissä, koska koulu vie niin paljon aikaa ja masennukseltani on aika rankkaa hoitaa koulun ohella vielä töitäkin.

    Ehkä olen sellainen luuseri, etten saisi edes opiskella – etenkin kun vanhempani ovat vain köyhiä duunareita – mutta toivon silti, että tämä yhteiskunta mahdollistaisi myös meidän heikompien ja köyhempien hengissä pysymisen…

  108. ”Meidän koulumme ovat ilmaisia.”

    Mitä ilmaista se on, verovaroillahan se maksetaan! Samoin kuin kaikki joutavampikin tässä yhteiskunnassa…

    Itse käyn töissä ja maksan veroni, uskojen siihen että niillä rahoilla kustannetaan sitten yhteisiä menoja – että esim. minun ja naapurinikin lapsilla olisi näin mahdollisuus mm. terveydenhoitoon ja koulutukseen. Kuvittelen myös, että kouluttautuminen olisi yhteyskunnankin etu.

    Jos sen ison rapakon takaisesta koulutusmallista haaveillaan, niin tosiaan – opetus on siellä Ameriikoissa ihan maksullista, mutta on ne verot ja koulutettujen palkatkit ihan toisella tasolla – niistä rahoista VOI ihan oikeasti kerätä lapsille koulutusrahastoa. Toisekseen, opetuskin on tasokkaampaa ja diplomeillakin arvoa – JA lahjakkaille on tarjolla myös opiskelustipendejä…

    Jos siihen mennään, että vanhempien pitää itse alkaa budjetoida lastensa koulutukseen – kun valtion avustuksen eivät riitä aikuisten ihmisten elämiseen, vaan lapset ovat 25 vuotiaaksi asti vanhempien avustusten varasssa – niin sitten ollaan jo siinä tilanteessa, ettei keskituloisesta perheestä perheestä päästä enää kouluja käymään. Siihenkö tässä koko ajan pyritään? Rikkaiden kersat koulutetaan, ja fiksut mutta köyhemmät luututkoon sitten vaikka lattioita, tai kouluttautukoon riskillä & lainarahalla… Ihmeellistä sosiaalidemokratiaa!

    Huomatkaa myös, että jonkinlainen kouluttautuminen on kaikille alle 25-vuotiaille pakollista, joten ”vapaa elämäntapavalinnasta” ei oikein voi opiskelun yhteydessä muutenkaan puhua. Milla p*rleen tuloilla tässä huolehtii jälkikasvunsa koulutuksesta JA ikääntyneiden vanhempiensa sairas- ja hoitokotimenoista yhtäaikaa, kun yhteiskunta vaan luistelee karkuun molemmista???

  109. Väärin!

    On todella väärin, että tuntuu etteivät päättäjät ole edes kunnolla selvillä siitä, miten opiskelijat joutuvat elämään on todella väärin jos meillä on kansaa edustamassa ryhmä ihmisiä, jotka eivät oikeasti osaa asettua toisten ihmisten kenkiin.

    Itse en ole enään opiskelija, mutta kyseinen ryhmä on minulla prioriteetti ykkösenä kansanedustajaa mietittäessä.

    Tämän päivän opintotuella ei tee yhtikäs mitään. Myöskään ei todellakaan voi laskea, että kaikki saavat maksimimäärän kuten minä ehdin eläni aikana saada asumistukea vain 3kk, jotka jouduin myöhemmin kuitenkin maksamaan takaisin tulorajojen vuoksi. En saanut asumistukea koska asuinkumppanillani oli tulot kokopäivätyöstä ja ne vaikuttavat asumistukeen, joka jo on todella väärin ja ennenhän ne vaikuttivat jopa opintotukeen, onneksi ei enään. On siis todella väärin ajatella, että jos nuori ihminen alkaa seurustella, että hänen kumppaninsa olisi heti vastuussa toisenkin menoista, näinhän ei tosiassa ole. Tai jos asuu kaverin kanssa.

    Myöskään opintolainaa ei minun mielestäni pitäisi vaatia ottamaan se on väärin, että melkein pakotetaan ottamaan lainaa. Ja joskin se otetaan niin sillä ja opintotuella ei pysty maksamaan edes vuokraa enään tänäpäivänä.

    Ensisijassa minun mielestäni pitäisi ehdottomasti poistaa tulorajat…siihen ei tarvita varoja eikä muutakaan se on vain yksi päätös muiden joukossa ja jo monella olisi paremmat oltavat…ei ole niin väärin että opiskelija joka 8h koulupäivän jälkeen jaksaa vielä painaa töitä etteikö hänen kuuluisi saada myös valtiolta siihen pieni palkkio päälle. Otetaan nyt kuitenkin huomioon, että kouluissa ollaan sitä mieltä, ettei töitä ole ajallisesti varaa tehdä koska koulujen varoja leikataan vuosittain ja kursseja tiivistetään jonka seurauksena pitäisi opiskella yhtä paljon etänä kotona kuin koulussa eli aamusta iltaan. Töitä ei siis ole varaa tehdä, mutta jotkut vain tekevät se on pakko, että elää ja jos näin ahkera on ihminen niin eikö olisi oikein antaa olla ja olla ylpeä siitä että joku pistää kaiken vapaa-aikansa moneksi vuodeksi siihen että saa opiskeltua ja elätettyä itsensä.

    Itsekin on painanut töitä 12 vuotiaasta asti vuosittain jonkin verran eli takana on jo kohta 16 vuotta ja ensinnäkin maksanut eläkettä monta vuotta sitä itselleni kerryttämättä sekä maksanut veroja ja veroja…mehän maksamme moninkertaisia veroja kaikesta joten kyllä meillä kuuluu vähintään olla oikeus opiskella jo EU vaatii että nykypäivänä on tutkinnot töihin joihin mennään ei saa enään kohta mitään töitä jos ei ole opiskellut ja samalla opiskelua tehdään kokoajan vaikeammaksi kun kustannukset kasvavat. Pelkkään leipään menee kuukaudessa monen monta euroa ellei halua syödä pelkästään epäterveellistä ranskanleipää.

    Työttömyyskorvauksia haukutaan jatkuvasti myös pieniksi eli opiskelijoiden tuki täytyisi olla vähintään edes se mitä työttömät saavat.

    Ei edes voi kirjoittaa kaikkea mitä tähän liittyy sillä niin paljon kerääntyy sanottavaa vuosien varrella kun asioihin ei puututa.

    -Johanna-

  110. Jatkoa

    Niin ja sitten vielä vastinetta käsitykselle, että kun meillä ei koulut maksa. Toden totta me maksamme niistä ja paljon. Esimerkiksi Amerikassa ihmiset jotka maksavat kalliita summia kouluista ovat pystyneet tuon summan helposti vetämään sivuun heidän palkoillaan, jotka ovat aivan eri tasoa kuin meillä ja toiseksi verot heillä ovat aivan eri luokkaa eli liksa parempi ja vero pienempi = varaa ottaa vakuutus ja maksaa kouluista.

    Tietysti on maita joissa asiat ovat huonomminkin, mutta niin tulee aina olemaankin ikävä kyllä, eikä sen takia kannata antaa asioiden olla, että jossain on vielä huonommin.

  111. Syy siihen että opintotukea ei koroteta voi olla siinä, että opiskelijoiden halutaan käyvän töissä. Hallituksen tavoitteena on korkeampi työllisyysaste ja opintotuen korotus vaikeuttaisi tavoitteen saavuttamista. Ylpeile nyt siinä sitten sellaisilla luvuilla…

  112. Jokseenkin epäreilua olettaa, että opiskelija kävisi opintojensa ohella töissä, sillä jos oikeasti panostaa opiskeluun, ei aika ja voimavarat riitä työntekoon.

    Helppoahan se niillä, jotka lusmuavat opintojensa kanssa, jotta jaksavat tehdä töitä siinä sivussa, tai käyttävät porukoittensa rahat. Onneksi on säästöjä ja tahdonvoimaa. Yhteiskunnan välittäminen omistaan on kyllä nähty – parasta vaan pitää itse huoli itsestään.

  113. Hei, tutustuin tänään yllä olevaan artikkeliin ja sitä seuranneeseen keskusteluun. Päätin kysyä asiaa valtionvarainministeri Eero Heinäluomalta ja lähetin hänelle palautetta hänen vaalisivuillensa. Pyysin häntä vastaamaan palautteeseen sivuillaan, jotta muutkin opiskelijat tietäisivät hänen kantansa asiaan. Toivotaan, että vastaus tulee!

    Alla lähettämäni viesti:

    Hei, tässä palautetta näin vaalien alla ja kenties ajattelemisen aihetta. :)

    Toivon, että jaksatte lukea pitkän viestini ja vastata sivuillenne niin, että muutkin opiskelijat tietävät kantanne opintotukeen ja opiskelijan asemaan.

    Olen tällä hetkellä ensimmäisen vuoden opiskelija yliopistossa ja elän 402,04 euron kuukausituloilla, koska en halua nostaa lainaa ja velkaantua jo näin nuorella iällä (olen seurannut mm. muutamien sukulaisten velkakierteitä eikä valmistumisen jälkeen todennäköisesti heti pääse töihin, nämä tekijät vaikuttavat päätökseeni).

    Vuokraa maksan 211,14 euroa kuussa soluasunnosta, jonka jaan kämppikseni kanssa. Tämän lisäksi joudun ostamaan noin yhden 60-95 euroa maksavan oppikirjan kuukaudessa, koska kirjastosta ei näitä teoksia saa lainaan ennen kuin 4 kk jonottamisen jälkeen.

    Tämän jälkeen rahaa jää 135,9 euroa kuukaudessa ruokakuluihin (120e eli 30e viikossa), matkakustannuksiin (bussikortti halvimmillaan opiskelijalle 33e kk opiskelupaikkakunnallani), sairastumisen varalta lääkkeisiin, vakuutukseen, vaatteisiin (nekin kuluvat joskus puhki), puhelinlaskuun ja hygieniatuotteisiin.

    Opiskelukuukausina en voi käydä töissä, koska luentoja, laboratoriotunteja ja pienryhmäharjoituksia on aamukahdeksasta ilta kuuteen. Viikonloput ja illat kuluvat koulutyön parissa.

    Kesät olen ollut töissä, mutta kesätöistä saatava summa kuluu löhes kokonaan kesäkuukausien aikana maksettaviin vuokriin ja elämiseen.

    Mikäli nostaisin opintolainaa, söisin vihanneksia kerran päivässä nykyisen kerran viikossa sijaan sekä vierailisin vanhempieni luona 100 kilometrin päässä opiskelupaikkakunnasta kerran kuussa.

    (Ja sanottakoon vielä, tulen suurlapsiperheestä, viisi lasta perheessä, eikä vanhemmillani näin ollen ole varaa tukea opiskeluani.)

    Kiitos, jos jaksoit lukea näinkin pitkälle. Kysyisin nyt, minkä tähden opiskelijan täytyy elää näin ja vielä vähemmällä rahalla kuin toimeentulotukea ( n. 800e\kk) saava henkilö, joka ei käy töissä tai opiskele?

    Kysyisin myös, miksi ette ole ottaneet opintotuesta selvää, ennen kuin annatte haastattelun, jossa vastaatte opintotukea koskeviin kysymyksiin lehdelle, jota lukevat lähes tulkoon kaikki äänestysikäiset korkeakoulu- ja lukio-opiskelijat?

    Kiittäen ajastanne, Kristiina

    Tässä vielä linkki antamaanne haastatteluun, muistin virkistämiseksi:

    http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/09/08/maailmassa-on-virhe-miksi-opintotuki-ei-nouse/

  114. Pakko myöntää ettei ole kenestäkään muusta ministeristä tullut tämmöinen ajatus mieleen
    ”Ei vittu toi jätkä on pihalla”

    Miten on mahdollista ettei meidän kohta (toivottavasti) ex valtiovarainministeri tiedä miten tiukalla opiskelijat elävät.

    Itse menin töihin lukion jälkeen, kävin intin ja jatkan taas töissä ensi syksyyn asti. Tehkää hyvät opiskelijat työtä. Nyt on uutena ostettu moottoripyörä, Kunnon auto ja kotona pelit ja vehkeet, kesällä etelään ja syksyllä opiskelemaan 5000€ säästöillä ja 15000€ omaisuudella jonka olen hankkinut lukion päätyttyä -05 kesällä. Näin meillä kun en juo kuin saunakaljan enkä polta tai viiletä viikonloppuiltoja ryyppäämässä. Otettakoon huomioon, etten ole saanut koskaan vanhemmilta rahaa mihinkään leluihini tai muihin menoihini heidän luotaan pois muuttamisen jälkeen.

    En tule ottamaan senttiäkään opintotukia koko 3. asteen koulutukseni aikana.
    Käyn mielummin töissä ja tienaan ilta/yö/vkl töillä 1000-2000€kuussa, eikä tarvitse miettiä takaisin maksuja, eikä kituuttamisia. Lisäksi rahaa jää kokoajan säästöön opiskeluaikanakin.

    Sitten opiskelujen jälkeen onkin hyvä kiittää ja kumartaa kotimaalle hyvästä tuesta kouluaikana ja muuttaa ulkomaille osaajana maksamaan veronsa ja elämään elämänsä.

  115. Huh huh, mitä kitinää. Tunnen kymmeniä ihmisiä, jotka vallan hyvin pystyvät edistymään opinnoissaan ja tekemään töitä samaan aikaan. Jos oikeasti joka ikinen ilta ja viikonloputkin menevät koulutyön parissa, on ehkä valinnut omiin kykyihinsä nähden liian vaativan oppilaitoksen. Ja jos ostelee joka kuukausi 50-100 euron oppikirjoja noilla tuloilla, voikin kyllä kysyä, ei ansaitse valittaa.

  116. Turhaa ruikutusta sanon myös minä. Ensinnäkin ihmiselle tekee hyvää elää materiaalisesti niukkaa elämää jo siksi, että oppii arvostamaan niitä hetkiä, jolloin voi nauttia yltäkylläisyydestä. Elämässä on myös paljon arvoja ja asioita, joista älykäs ja osaava ihminen nauttii köyhänäkin. Varsinkin Suomessa on niin paljon yhteiskunnan tukemia toimintoja, että kyse on vain mielikuvituksen rajallisuudesta. Suomessa on myös ruoka niin törkeän halpaa keskimääräiseen tulotasoon nähden, ettei täällä kukaan ole pakotettuna kuollut nälkään vuosikymmeniin. Ja on se kumma, ettei jengi sisäistä sitä miten hyvin asiat on jo silloin, kun tienaa vaikka sen 500 euroa kuussa. On vain hyvä, ettei ihmisillä ole muutenkaan liikaa rahaa, koska silloin lähestyvä ympäristökatastrofi tulis vaan entistä nopeemmin.

  117. Kyllä on kamalaa kun opiskelu on ilmaista ja valtiokin jakaa vaan näin vähän rahaa ilmaiseksi.

    Olisi elämä paljon helpompaa jos mitään tukia ei jaettaisi kenellekään. Työttömyyskorvaus maksimissaan kolmeksi vuodeksi ja opintotukea ei ollenkaan paitsi ehkä lainan muodossa. Voitaisiin lopettaa kertalaakilla tämäkin kitinä ja vinkuminen.

    Työssä ollessaan voisikin sitten keskittyä enemmän eläkesäästämiseen (josko jo seiskakymppisenä voisi lopettaa työt?) ja sairausvakuutuksiin (kun tuonne julkisille puolelle ei oikein saa aikoja).

    Kiitos ja kuulemiin.

  118. Ote porvarihallituksen hallitusohjelmasta:

    Opintososiaaliset asiat

    Opintotukea kehitetään nykyrakenteen pohjalta siten, että opintotuki turvaa päätoimisen
    opiskelun aikaista toimeentuloa, edistää tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa.
    Opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla ja opiskelijan omia
    tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Opintolainavähennyksen toimivuutta seurataan.

    KIITOS PORVARIHALLITUS!!! Ja SDP:lle + Vasureille toivon ikuista oppositiota.

  119. Sinällään minulla ei enää opiskelujen jälkeen ole ollut voimakasta mielipidettä opintotuesta, mutta ei voi kun ihmetellä sitä, että kun palkkoja nostetaan indeksikorotusten mukaan lähes vuosittain, niin miksei sama korotus voi kohdistua myös opintotukeen. Järkevintä olisi sitoa opintotuki elintasoindeksiin, jolloin se nousisi automaattisesti valtakunnan kulloisenkin tilanteen mukaan.

  120. On se kumma juttu, jos 760e ei jollekin riitä ! Omiin 3,5v opiskeluihini n. 400e/kk riitti oikein mainiosti – valitsee asumismuodon järkevästi, käy välillä töissä (kesät – tuskin kovin moni kuitenkaan kesällä opiskelee päätoimisesti) ja syö järkevästi. Mikä velvollisuus valtiolla on maksaa ne kaikki lukuisat bilereissut yms. turhakkeet, joita ilmankin tässä maailmassa pärjää?! Ja jos on esim. valittavana soluasunto vuokra-asunnon sijaan, niin jokainen voi miettiä kaksi kertaa kumpaan majoittuu :[

  121. Hmm, siis nythän opintotuki on siis kai hallitusohjelman mukaan nousemassa? Mutta koska?

  122. Joo kyllä opiskelija elämä on helppoa. 5e ruokaan saan käyttää nyt viikossa Koulu ruoka ilmainen onneksi ettei kuole nälkään :).Onneksi vanhemmat vielä jonkin verran tukee kämppä on vanha hevostalli toki muutettu talvilämpimäksi ja siitäkin peritään 250e kuussa. töitä pitäis saada mutta niitäkään ei kovin helposti löydä ja lukeakkin haluttais. ja 21 vuottako piti olla ettei vanhempien tulot vaikuta opintotukeen? minusta kyllä jo opintotukea voisi saada jo aikaisemmassa vaihessa. ja jos molemmat vanhemmat töissä tuloraja että saat opintotukea on liian pieni ja kotona vielä nälkäistä lasta odottaa ruokaa,niin eihän sitä rahaa riitä jokaiselle..

  123. Laskin juuri mun säännölliset tulot ja menot. 6 euroa päivässä jää käteen vuokran jälkeen ja sillä pitäisi elää kolmihenkisen uusperheen! Onneksi on satunnaista keikkaa ettei kuolema korjaa!!!

  124. Suomi panostaa todella hyvin tänä päivänä opiskelijoihin. Työtäkin on tarjolla, jos eivät opintotuki ja asumistuki riitä. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen, kuten myös 20 vuotta sitten. Valmistuneet tulevat työllistymään hyvin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkelle. Tässäkin mielessä tilanne on todella hyvä.
    Nykyisin harvemmat opiskelijat joutuvat ottamaan opintovelkaa, kuten oli vielä 80-luvulla. Nyt me 80-luvulla opintovelkaa ottaneet olemme saaneet korkeissa veroissamme maksaa nuorten ilmaisen opiskelun, ja sitten näillä nuorilla on vielä otsaa valittaa!!! Miettikääpä sitä, jos teille tulisi opintotukenne verran edestä opintovelkaa, kuten meille aikanaan tuli? Haluaisitteko te maksaa yhä suurenevia veroja? Sitähän se merkitsi / merkitsee? Mutta nythän puhutaan eläkkeiden tason laskemisesta. Pitäisikö yli 65-vuotiaiden jatkaa työelämässä, jotta he eläisivät, koska nuoret eivät halua. Eivätkö nuoret enää jaksa tehdä työtä ja opiskella? Maittaako matkailu enemmän? Sitä ainakin nykynuoret harrastavat todella paljon. Eipä siis ihme tuolle ilmastonmuutokselle. Harvempi nuori vaan katsoo peiliin tässä asiassa.
    Itse matkustin lentokoneella ensimmäisen kerran, kun menin valmistuttuani työmatkalle. Ja tuosta elämisestä: kun maksoin takaisin opintovelkaani, niin puolen vuoden välein maksettava summa oli suurempi kuin kuukauden palkkani. En ole kuullut, että siitäkään murheesta, joka kosketti hyvin monia, näin suureen ääneen olisi valitettu, kuten nyt ilmaisesta opintotuesta, joka todellakin minun mittapuussani on huikea!!! Todella olen itse joutunut elämään tiukalla budjetilla. Ja opiskeluaikanani kävin töissä koko ajan talven mittaan ja kaikki kesät- Tukholmassa, missä palkat olivat suuremmat kuin Suomessa. MUTTA rahaahan tarvitsee vain, jos on rahanmenoa, ja matkailu, muotivaatteet, bilettäminen ym. tietysti sitä vaativat. Miten olisi, jos vähentäisitte nuoret tuota kuluttamistanne? Säästyisi myös maapallomme!!!!

  125. Laitampa tänne nyt esimerkkiä omasta tilanteestani että mitä se tarkoittaa kun opiskelija elää köyhyysrajalla.

    Minulla ei ole mahdollisuutta saada opintolainaa omien töppäilyjeni vuoksi.
    Opintotukea saan 387,44 euroa kuussa ja siitä menee vuokraosuuteeni 244 €.
    Jäljelle jäävästä miinustetaan vielä pakolliset laskut kuten sähkö ja kotivakuutus. Monet kavereistani elävät pullomummoilemalla ja dyykkäämällä. Itse en uskalla enää syödä dyykättyä ruokaa, koska olen raskaana. En kuulu niihin onnellisiin, joilla on ilmainen kouluruoka. Koen jatkuvaa huonoa omaatuntoa siitä, että minulla ei ole varaa syödä niin paljon ja ravitsevasti kuin pitäisi. Se että olen alunperinkin alipainoinen ei auta asiaa.

    Ennen kuin joku älähtää töihin menemisestä niin käyn töissä opiskelun ohella, mutta en tienaa siitä kovinkaan paljoa. Sen verta, että saan melkein bussikortin maksettua, joka on 80 euroa kuussa.

    Onneksi rupean kohta saamaan äitiysrahaa ja yleistä asumistukea niin elintasoni nousee.
    Omista ratkaisuista ja päätöksistänihän tilanteeni johtuu, mutta kyrsii aina välillä kun kuulee siitä kuinka helppoa elämä opiskelijana on. Onneksi rakastan kouluani ja valitsemaani alaa.

  126. Tiesin jo viime syksynä opiskelemaan lähtiessäni, että pitää hiukan vyötä kiristää…

    Itse saan opintotukea+asumislisää n. 430e/kk:ssa. Mihin tämä kaikki menee vuokraan (360e), sähkö (joka toinen kk n. 20-32 e), nettiyhteys (28,90e), ruoka (n. 30e/kk), kouluruoka (n.20-30e/kk) ja muut menot päälle. Onnekseni minulla on hyvä tukiryhmä:
    1. Vanhemmat antavat 70e/kk laskuihin.
    2. Isosiskoni asuu melkein naapurissa ja saan sieltä lämpimän ruuan.

    Jos sanotaan, että muuttakaa halvempiin asuntoihin niin nauran. Koittakaa itse etsiä 280e/kk maksavaa vuokrattavaa yksiötä. Itse jouduin sellaiseen tilanteeseen syksyllä, että jouduin ottamaan kaksion! Ainoa hyvä plussa oli, että ei tarvinnut vuokravakuutta maksaa… Se oli yksi asia, joka hankaloitti asunnon etsimistä: en saanut kesätöitä ja kituuttelin Kelan toimeentulotuella kesällä.

    Vanhemmilta en olisi saanut lainaksi rahaa… isosikolta ehkä.

    Minusta opintotukeen pitäisi tulla ainakin 100 euron korotus. Eikö olisi helpompaa, että opiskelijoiden ei tarvitsisi murehtia liikaa ja stressata rahamenoa…??? Itselläni oli syksyllä stressaavaa, kun piti olla sitä ja tätä tavaraa ostettavana. Ei ollut halpaa!!!

    Olen pitänyt pääni ja pidänkin tulevaisuudessa, että en ota opintolainaa! Vanhempani ovat hyvä esimerkki tästä, jotka ovat maksaneet ties kuinka kauan lainaa takaisin laman takia! Silti he auttavat minua ja pikkusiskoani, joka myös opiskelee. Myös erään vanhan opettajan viisas neuvo: ”Älä ota lainaa ennen kuin on todella pakko! Itse maksan edelleen takaisin opintolainaa!”

    Mitä tulee opiskelija-asuntoloihin. Siellä asuvat nämä rällästävät nuoret, jotka juhlivat jopa keskellä viikkoa! Itse haluan käyttää energiani muuhun kuin hakkaamassa aamuyöllä naapurin ovea. Koitin jonkin aikaa syksyllä tehdä osa-aikaista työtä, mutta se vei liikaa energiaa ja halusin enemmänkin keskittyä koulunkäyntiin.

    Pidän itseäni todella onnekkaana, kun minulla on vanhemmat, jotka haluavat auttaa koulunkäynnissä ja isosisko turvana. Kun pääsen töihin niin annan heille takaisin saamani tuen auttamalla heitä ongelmien edessä.

    Lottovoitto olisi toki poikaa tässä tilanteessa :D.

  127. Suomalainen opintotuki edustaa maan ihmisryhmien välistä epätasa-arvoa. Lisäksi epätasa-arvoisuutta on opiskelijoiden välillä opintotukijärjestelmän joustamattomuuden takia. Nämä ovat kiistämättömiä faktoja.

    Huomauttaisin vielä, että vuokrataso on todellakin erityisesti Helsingissä niin korkea, että pelkällä opintotuella ei todellakaan pärjää. Vuokran lisäksi kun on myös ainakin syötävä, vaatetettava itsensä ja maksettava bussilipusta. Itse en elä pröystäillen ja vakuutukset, harrastukset ym. ovat minulle saavuttamattomissa olevaa luksusta. Tämä on toki osittain myös hintaa siitä, että en enää tahdo asua vieraiden, vaihtuvien ihmisten kanssa monen hengen solussa, vaan arvostan yksiön rauhaa ja yksityisyyttä. HOAS:n yksiöön minulla ei ole oikeutta, vaikka yliopisto-opiskelija olenkin -niin uskomatonta kuin se onkin. Käytännössä valittavana ovat siis pakollinen soluasuminen tai jotenkuten riittävä elintaso. Tällaisen valinnan eteen joutuminen on mielestäni outoa nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi asuinkaupungin vuokratasoa ei huomioida opintotuen asumislisän määrässä.

    Lisäksi on hämmentävää, että avopuolison tulot voivat pudottaa opintotuen asumislisän jopa nollaan opintorahan maksimin ollessa 1.8.2008 tapahtuvan korotuksen jälkeen edelleen vain 298 e/kk. Käytännössä KELA siis odottaa, että opiskelijan on heittäydyttävä lähes kokonaan toisen ihmisen tulojen varaan –ja tämähän ei ole oikein! Täyttä opintolainaa nostavan henkilön tulot ovat siis em. tilanteessa maksimissaan 598 e/kk. Käytännössä lainaa on siis pakko ottaa ja useimmissa tapauksissa on lisäksi käytävä töissä, jos aikoo saada oman osuutensa vuokrasta maksettua, aikoo saada luotua itselleen jonkinlaisen perusturvan ja pysyä jonkinmoisissa ruumiin- ja sielunvoimissa.

    Olen opiskellut myös pienemmällä paikkakunnalla, jossa vuokrat eivät olleet taivaissa ja myös yksiössä asuminen oli mahdollista ilman opintovelkaa. Pärjäsin satunnaisilla töillä ja opintotuella varsin mainiosti. Kulkeminen onnistui pyöräillen ja leipäni leivoin, kuten edelleenkin, itse. Rahaa jäi myös hieman harrastamiseen. Ero silloisen ja nykyisen rahatilanteeni välillä on huomattavan suuri.

    Nämä kaksi asiaa ovat kohdanneet minua ja kertovat opintotukijärjestelmän joustamattomuudesta ja päivityksen puutteesta. Samankaltaisia tarinoita on varmasti lisää ja on kovin surullista, että saman tukijärjestelmän avulla toinen opiskelija voi hyvin ja toinen on todellakin köyhä tai vähintäänkin hän joutuu ottamaan lainaa ja/tai käymään huomattavasti enemmän töissä ja viivästyttämään opintojaan. Tietääkseni jatkuva raha-asioiden murehtiminen ei myöskään lisää tämän suuren opiskelijaryhmän henkistä hyvinvointia…

  128. Joku jo tulla matkan varrella huomasikin pääpointit. Heinäluoma oli ihan kuutamolla.
    Opiskelijat ei SAKn lobbya kiinnostanut.
    Nykyinwen hallitus sentään teki jotain heti kun pääsi valtaan. Kyllä vasuria nyt vituttaa…JA syystä.

  129. Jees, nykyään ei varmaan eletä 80-lukua vai mitä? Olisiko jotain Milleniumin jälkeisiä vuosio kulumassa? Joten jospa jätetään vertaaminen kivikauteen sikseen? Ajat ja tavat muuttuu.

    Ja kuten osa on maininnut, vanhemmat, opettajat ja tuttavat suosittelevat velatonta opiskeluaikaa. Se pitää maksaa takaisin ja sitten ei ole kivaa. Itsekkin kartan sitä viimeiseen asti.

    Tukeahan saan nykyisen maksimin korkeakoulutasoisena opiskelijana. 498,jotain. Sehän olisikin kiva summa. Mutta pystyvät nyysimään siitäkin 10% veroa, ei jessus 😀

    Vuokra+sähkö+vesi+netti+kännykkä(alta 9€/kk) siinä 310-330€ kuussa, ruokaan 30-40€/kk, koulu ruokaan 30€/kk, opiskelumateriaalit 30€/kk, biletys/juhliminen 5€/kk, ”uudet” vaatteet haetaan UFFilta tai saadaan sukulaisilta. Ja uudet vaatteet henkkamaukasta, superalesta tai cittarista. Harrastukset 18€/kk. Mitäs tää tekkee yhteensä.. 453€. Plus satunnaisia kuluja kuussa 10-30€ (makeet, energiajuomat, wc-paperi, kurrkupastillit.. ainahan sitä jotain pientä on.) Toisaalta bensaakin kuluu sen 30-40€ kuussa. Että 523€ pitäis joka kuukautta olla.. ja verojen jälkeen opinto+asumistuki on sen 448€. Että semmoset 75€ näköjään mennään miinukselle joka kk 😀
    Hyvä että tuli tääkin laskettua. 😀

    Noh, kesällä tuli kesätöistä sen 2500€ joten jos 75€ kertaa 10 kuukautta on 750€ 2500-750=1750€ on sitten iloisesti käytettävissä yleellisyyksiin vuoden ajaksi.. ei ole kyllä ihan törkeen paljoa mutta kai tässä eletään vaikkei ihan tuilla eletäkkään.

    Veronpalautuksiakin tulee tänävuonna rapiat satanen, jee!

    Noh, tästä päästiin siis siihen että ei sitä välttämättä ihan ilman opintolainaa eletä mutta omiin suunnitelmiin kuuluisi yrittää johonkin lidlin kassalle viikonloppusin. Siitä sais sitten puuttuvat pennoset. Sitäpaitsi on tässä se hyvä puoli että kun en heittänyt opiskelun alussa pieneks jääneitä housuja pois niin nyt ne taas mahtuu päälle :)

    Tää oli sitten täyttä ajatuksen virtaa eli ei mitenkään mietittyä tekstiä, enkä aio lukea sitä uudelleen kirjoitusvirheiden takia.

    Kiitos ja hei, bilettäkää opiskelijat hyvät ilman viinaa, tanssilattialla bailaaminen ei sitä vaadi ja voi ajaa omalla autolla kämpille, ei mene taksiinkaan rahaa 😀 (Julkinen liikenne kun ei kulje yöllä oikeaan aikaan)

  130. Keskinkertaisemmat opiskelijat eivät ymmärrä sitä, että ällän oppilaista on turhauttavaa siivota koulupäivän päälle tai jopa aikana lukiossa. Tottakai koulun ohessa ehtii tehdä töitä, jos vaatimustaso ei ole erityisen korkea. Nykyinen opintotukisysteemihän rankaisee motivoituneinta, lahjakkainta (mitä sanaa sitten haluaa käyttää) osaa opiskelijoista: mitä enemmän kursseja teet ja mitä paremmalla menestyksellä, sitä suuremmat on kirjakulut, sitä vähemmän ehtii juosta karkuun tarkastajia ratikasta ja sitä enemmän siis käyt koulun ohessa töissä. Jos rokulipäivien viettäminen krapulassa torstaisin on ihan ok koulupäivän aikana, niin sitten ehtii hyvin illaksi töihin.

    Lukiolaisten opintotukihan on murto-osa korkeakoululaisten opintotuista. Opiskelijat opetetaan kertomaan sossuntädeille typeriä tarinoita ja parhaimmat palkitaan. Oma sossuntätini oli vaihtanut alaa ja opasti tehneensä neljänä iltana viikossa töitä. Kävisikö valtiolle ehkä halvemmaksi, että täti olisi opiskeluaikanaan panostanut kouluunsa?

    Kelan asumislisän korotus olikin hauska. Sitä ennen, en tiedä lukeeko vieläkin, Kelan papereissa luki, että ”opiskelijaa tuetaan kohtuullisissa asumismenoissa”. Kohtuullisiksi asumismenoiksi mainittiin alle 240 euroa kuussa, tarkkaa summaa en enää muista. Eli opiskelija pröystäilee kohtuuttomasti, jos asuu yksin Hoas:in huoneessa Helsingissä. Törkeää! Omassa huoneessa jakamatta sitä kenenkään kanssa, kertakaikkiaan puistattavaa valtion rahojen varastamista!

  131. Kokoomuksen kannattajissa on eniten niitä, joiden mielestä 400 euron kuukausituloilla tulee hyvin toimeen.

    JA

    Kokoomuksen kannattajissa on eniten niitä,
    joiden mielestä perintöveron alentaminen on paikallaan.

    On hei eri asia olla itsestään vastuussa köyhyysrajan alle jäävillä kuukausituloilla kuin käydä ekskursiolla opiskelijaelämää kokeilemassa. Opiskeluaikanani kävin Puolassa vaihdossa, söin koulun ruokalassa päivittäin kaaliperunakeittoa ja asuin paikallisten opiskelijoiden tapaan neljän kanssa samassa huoneessa. Tiesin kuitenkin kokoajan voivani lähteä takaisin Suomeen ja siirtää säästötililtä rahaa käyttötilille, vaikka Puolan kuukausina en suomalaista opintotukea nostanutkaan.

  132. Kuka Suomessa enää haluaa tehdä töitä kun kaikki työn hedelmät sosialisoidaan ja jaetaan toisille?

  133. Opintotuki on tuki, ei palkka tai korvaus opiskelusta. Ei silla ole tarkoitus kustantaa kaikkia menoja. Kun tuki ei riita, loput tulee palkasta tai lainana pankista.

    Periaatteessa olen sita mielta etta opintotuki pitaisi vaihtaa kokonaan lainan muotoon niin opiskelijat voisivat alkaa ymmartamaan miten maailma toimii sossuyhteiskunnan ulkopuolella.

  134. 440€/kk ja sillä ”elän”… NOT!!

    vuokran ja muiden välttämättömien laskujen jälkeen ruokaan ja kulkemiseen jää kuukausittain maksimissaan 150€.. jos joku sillä elää niin hyvää painonhallintaa ainakin jos ei muuta!? 😀

  135. Älkää valittako. Itse pärjäsin ihan hyvin opintotuella, varsinkin kun kävi kesällä töissä. Joskus opintotuestakin jäi säästöön rahaa.

  136. Ihme nillittäjiä nämä jotka käskevät hankkia halvemman asunnon jos ei opintotuella pärjää, ja asuvat itse opiskelija asunto säätiön asunnossa. Niitä ei todellakaan riitä kaikille, tai niitä vapautuu esim. lokakuussa, jolloin on pitänyt hommata jostain se asunto syys-lokakuuksi(ja usein vuokrasopimukset sattuvat olemaan vuoden mittaisia), sitten taas seuraavana syksynä onkin jo toisen vuoden opiskelija, eli on vaikeampi saada opiskelija asunto säätiöltä asuntoa, koska ensimmäisen vuoden opiskelija ovat etusijalla.
    Itse saan opintotukea+asumislisää sen maksimi määrän, eli hiukkasen alle 500euroa, eikä sillä ole varaa ruokaakaan ostaa sen jälkeen kun joutuu ensin vuokran+vesimaksun maksamaan. Noiden jälkeen siitä onkin sitten kädessä huimat 10euroa, kyllähän sillä melkein kuukauden elää, ostaa koulukirjat ja maksaa pakolliset laskut(eli käytännössä sähkölaskun) ja maksaa bussikortin.
    Täysipäiväisellä amk opiskelijalla on koulua kuitenkin joka viikko ainakin se 35 tuntia ja virallisestihan esim. 5 nopan kurssissa on kaksinkertainen määrä kotityö tunteja verrattuna luento tunteihin.Eli jos koulussa istuu ensin 35 tuntia viikossa ja tekee läksyt,lukee tentteihin ja kirjoittaa tutkielmia, labra raportteja ja tekee tutkielmia ja ryhmä töitä(joihin pitäisi virallisesti käyttää tuplasti tuo lähiopetus tuntien määrä) n.50-70 tuntia niin käyppä nyt siinä sitten töissä vielä jossain välissä.

  137. Mikähän järki ylipäätänsä on siinä, että valtio tukee suuremmalla rahasummalla työttömiä ja ulkomaalaisia kun opiskelijoita. Motivoi varmaan tosi paljon tietää että kas nyt kun vedän lonkkaa niin tulen toimeen mutta jos aloitan opiskelut niin rahaa tuleekin 200€ vähemmän kuussa eli kohta seuraa taloudellinen ahdinko. Ulkomaalaisena maahanmuuttajana taas saa kotoutumistukea (työmarkkinatuki) ensimmäiset 3v, helposti pidempäänkin. Samalla kumpikin voi käydä sossun luukulla pyytämässä rahaa ties millä kortilla, kun opiskelija (siis tuleva veronmaksaja) ei saa sossusta mitään ennenkuin on nostettu ja käytetty opintotuki (ensisijainen tulonlähde sossun mukaan).

    Voisikohan yksikin poliitikko vastata tähän suoraan ja ilman poliittista jargonia: Mikä tässä muka on reilua?
    Onko ihme että nuoria tipahtaa yhteiskunnan ulkopuolelle kun opinnot eivät kannata.

    Heinäluomankin on hyvä selittää että ”Täytyy verrata kansainvälisesti.” Miksi pitäisi verrata muihin maihin saanen kysyä? Miten se auttaa tilannetta? Vai onko kyse taas enimmäkseen siitä miltä näytetään maailmalla? Jos Slovenialainen maksaisi sadan euron tuella vuokransa niin mielestäni se asia ei muuta sitä että Suomalainen ei maksa.
    ”Täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksiin.” Mihinhän ryhmiin? Olisi Heinäluoma mielestäni voinut nimetä nämä ”Ryhmät” koska käsittämäni mukaan kyse ei voi kuitenkaan olla työttömistä tai ulkomaalaisista.

  138. Miksi opiskelette, hipit, jos kuvittelette, ettette saa töitä valmistuttuanne? Mitä helvettiä ruikutatte siitä, ettette voi ottaa lainaa asuaksenne Etu-Töölössä, koska se olisi liian iso riski? Mitäs jos olisittekin menneet töihin jo heti peruskoulusta?

    Itselläni jää perus opintotuesta käteen jotakuinkin 200e kuussa vuokran jälkeen (ok, Otaniemi on halpa), millä syön halpaa opiskelijasafkaa 6 päivää viikossa; tämän jälkeen *ilmaista valtion rahaa* kädessä jäljellä ~200 – 30 * 2,5 ~= 120e, millä saa vapaavalintaisen kombinaation sopivassa suhteessa seuraavista: 30 oluesta baarissa, ~50 Tallinnasta rahdatusta puolen litran viinapullosta, ~5 eri urheiluharrastuksesta, loputtomasta yhteisöllisestä kilta-, yhdistys- ja seuratoiminnasta; med mera.

    Ja joku taisikin tossa jo mainita kesätyön, sillä saa sitten sen käyttöpääoman elämiseen; joku puskuri pitää ihmisellä olla.

    Nyt ihan oikeesti, kysykää vanhemmiltanne, millaista oli meininki 30 vuotta sitten, kun opintotuella sai pari kaljaa Vanhan kellarissa ja kouluunkin hiihdettiin molemmat suunnat ylämäkeä.

    Helvetti.

  139. Erityisen kannattavaa valtaeliitin kannalta on saada nuori ihminen tarttumaan velkakoukkuun. Sen sijaan että opiskelijoiden opintotukea korotettaisiin, heidät houkutellaan ottamaan opintolainaa. Opintolaina tulee maksaa pois opintojen jälkeen työelämään astuttaessa, jolloin opiskelijalle syntyy luontainen tarve hakeutua työmarkkinoille.

    Kun vaatimattoman suuruinen, turvallinen ja pienikorkoinen valtion takaama opintolaina kuitataan maksetuksi, nuoren asenne velkaa kohtaan muuttuu. Enää velka ei tunnu niin pelottavalta. Kun perheen perustamisen ja ensiasunnon hankinta tulee ajankohtaiseksi, nuoruuden opintovelka muistuu lämmöllä mieleen ja velan ottamiskynnys alenee. Näin viaton nuoruusajan opintolainakokeilu toimii porttina astetta kovempiin pankkilainoihin – asunto- ja kulutuslainoihin.

  140. Ainoa mikä itseäni rassaa tässä opintotuessa on nuo tulorajat. Eli vuodessa saa tienata vain tietyn määrän opintotuen ohella. Itse totesin että opintotuet on pakko perua loppuvuodelta koska tuo raja ylittyy.

  141. Itse en ole koskaan nostanut opintotukea enkä -lainaa ENKÄ saanut vanhemmiltani kuin nimellistä tukea ts sinne voi mennä syömään, jos nälkäkuolema uhkaa. Ja se kyllä uhkasi usein. Olen käynyt koko opintojeni ajan töissä ja valmistuin maisteriksi 4 vuodessa, tohtoriksi ..meni himpun pidempään =D ja nyt teen toista maisterin tutkintoa, mutta teen töitä täyspäiväisesti rinnalla. Täytyy sanoa, että nuorena jaksoi paremmin kuin nyt ja pienehköä stressiä pukkaa! Mutta opintotukisysteemi pitää toki säilyttää ja päivittää ajamukaiseksi. Ja noi rajat on ihan persiistä.. jos joku jaksaa raataa töitä koulun päälle, niin siitä nyt ei ainakaan pitäisi rankaista. Siksi itsekin jätin koko tuet ottamatta =/ Tosin en polta esim, joten mulla ei mennyt samaa määrää rahnaakaan kuin joillain muilla. Viinakin taisi olla sitä kotikiljua. yäk. Hätä keinot keksi.

VASTAA

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.