10. maaliskuuta 2006
Teksti:

Ylioppilaslehti (4/06) ilmaisi huolensa siitä, että ammattikorkeakoulusta valmistuneet medianomit nappaavat radiotoimittajan työpaikkoja akateemisesti koulutettujen nenän edestä. Erityisen huolissaan lehti on siitä, että työnantaja valitsee teknisesti osaavamman työntekijän, eikä sitä, joka on ”koulutettu ajattelemaan”.
    Ihmistä ei voi kouluttaa ajattelemaan. Ainoa koulu, jossa ajattelun taidon voi oppia, on elämän koulu. On hieman kyseenalaista, kuinka vankalla pohjalla sellainen ajattelukyky edes on, joka jonkun ulkopuolisen tahon on erikseen pitänyt opettaa.
    Ainakin itse uskon ja toivon, että ihmisillä on vielä kyky ja halu ajatella itse – tai ainakin mahdollisuus löytää se taito itsestään. Tällaisilla yksilöillä on mahdollisuus saada luovia ideoita ja tehdä uudistavia ratkaisuja. Sillä ei ole mitään tekemistä koulutustaustan kanssa, vaan nämä ihmiset voivat hakeutua kiinnostuksestaan ja elämäntilanteestaan riippuen mihin tahansa koulutukseen tai olla hakeutumatta mihinkään.
    Mikään tutkimus tai varsinkaan kenttäkokemus ei osoita, että älykkyys tai viisaus, saati ajattelu, olisi yhtään yleisempää yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa, ammattikoulussa tai työväen opiston kursseilla.
    Toisin kuin ylioppilaslehti näyttää olettavan, eivät ammattikorkeakoulun viestintäalan medianomit ole teknikkoja, vaikka heillä yleensä on myös tekninen tieto ja taito hallussa. He ovat nimenomaan sisällön tuottajia, ja käyttävät työssään tietoa, taitoa ja luovuutta.
    Mikäli alkaa tuntua siltä, että kyvyt ja koulutus eivät vastaa toiveammatin vaatimuksia, on viisainta parantaa omia taitojaan. Jos tuntuu, että pätevyys ei käy ilmi papereista, kannattaa yrittää tuoda se esiin muilla tavoin. On myös hyväksyttävä se, että jopa täysin kouluttamaton ihminen voi olla korkeasti koulutettua pätevämpi työssä, joka vaatii ajattelua, älykkyyttä, luovuutta ja elämänviisautta. Ihminen, joka todella osaa ajatella, ymmärtää tämän.
    

Elina Loisa