01. lokakuuta 2004
Teksti:

Suomalaisista poliittisista järjestöistä kokoomusnuoret osaavat kiteyttää sanomansa parhaiten. He julkaisivat kunnallisvaalikampanjan osana www.punikkila.fi -internetsivun, joka esittelee kuvitteelliset Punikkilan ja Porvarlahden kunnat.
    Punikkilassa on rumia ihmisiä, työttömyyttä ja korkea veroprosentti. Vasemmistovetoinen kunta tuottaa itse kaikki palvelut, ja esimerkiksi alkoholin saatavuutta on rajoitettu. Sivuston mukaan byrokratia estää palveluiden järkevän tuottamisen ja ylipäätänsä kaikki muutokset.
    Porvarlahdessa sen sijaan linnut laulavat, nuoret asukkaat ovat kauniita ja kaikki toimii hyvin. Syynä on se, että kunnan asettamia sääntöjä on mahdollisimman vähän ja kaikki mahdolliset palvelut on yksityistetty.
    Porvarlahti on monessa mielessä ihannekunta, mutta valitettavasti kokoomusnuorten utopia on älyllisesti epärehellinen.

Kokoomusnuoret kritisoivat demareita erilaisten ihmisten pakottamisesta yhteen muottiin. Kokoomusnuorten yhteiskuntamalli kuitenkin olettaa, että kaikki ihmiset ovat peräisin yhdestä muotista.
    Porvarlahden kunta ei holhoa asukkaitaan, koska kaikki pystyvät tekemään järkeviä ratkaisuja elämässään. Jokaiselle on annettu samat eväät, ja on oma asia miten niitä käyttää. Maailma on kuitenkin täynnä laiskoja, lahjattomia, yksinäisiä, estyneitä ja yksinkertaisesti tyhmiä ihmisiä. Jos kotoa poistuminen pelottaa tai internetin käyttö ei kursseista huolimatta suju, ei voi vaatia dynaamista innovatiivisuutta. Oikeudenmukainen yhteiskunta myöntää, että tuottamaton ihminen on yhtä arvokas kuin taloudellisesti tuottava.
    Kokoomusnuoret esittelevät keinoja utopiaan, mutta eivät näytä todellista esimerkkiä mallinsa seurauksista. Porvarlahti, Wisconsin, USA, saattaisi tuoda monelle ikäviä muistutuksia siitä, että vapaudella on myös kääntöpuoli. Esimerkiksi Yhdysvaltain suhteelliset terveysmenot ovat suurimmat maailmassa ja aidosti köyhien osuus merkittävän suuri.

Palveluiden yksityistämisen auvoisuuteen kokoomusnuoret uskovat kuin pukki sarviinsa. Perusteluita uskolleen järjestö ei esitä.
    Suomessa ei ole koskaan oikein pohdittu vakavalla tasolla, mitä yksityistäminen merkitsee, ja onko se todella hyödyllistä. Yksi tärkeä selvitettävä asia olisi, onko kunnallinen palvelutuotanto tehottomampaa kuin yksityisen tuotannon kulut yhdistettynä kunnallisen valvonnan vaatimiin kuluihin.
    Kunnallisessa palvelutuotannossa valvonta on sisäänrakennettu järjestelmään. On hyvin mahdollista, että tuotannon erottaminen valvonnasta ei vähennä kuluja, vaan siirtää ne vain eri paikkaan.

Esa Mäkinen