01. helmikuuta 2002
Teksti:

Opiskelupaikka lääketieteellisestä – hinta vain 4400 euroa! Rahat takaisin jos et pääse sisään!
    Näin markkinoidaan lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville suunnattua Valmennuskeskus Oy:n takuukurssia. ”Rahat takaisin jos mokaat” -kurssia tarjotaan myös kauppakorkeaan haaveileville. Se on vielä kalliimpi,
    4700 euroa.
    Takuukurssille ei pääse pelkällä rahalla. Kurssilaiset valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Opetusta on paljon. Perinteisten luentojen lisäksi kurssilaisille järjestetään viikonloppuleirejä. Yrityskonsultit antavat henkistä valmennusta.
    ”Ideana on, että kurssilainen voi soittaa vaikka keskellä yötä ja saa avun”, Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Nousiainen kertoo.
    Myös Valmennuskeskuksen muut kurssit ovat siirtymässä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Lähes kaikilla kevään kursseilla tutorit tapaavat oppilaita ennen opetuksen alkua. He laativat lukuaikataulut ja vahtivat, että kurssilainen pysyy oppimistavoitteissa.
    Jotain hullua tilanteessa on. Korkeakouluopetuksen maksuttomuudella pullistellaan, mutta samaan aikaan nuoret maksavat tuhansia markkoja jo ennen pääsykoekuoren avaamista.
    Valmennuskurssit ovat yleistyneet rajusti kymmenessä vuodessa. Oikeustieteen opiskelijoista valmennuskurssin on käynyt eri arvioiden mukaan 80-95 prosenttia. Myös lääketieteellisen, teknillisen korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun aloittavista enemmistö on käynyt valmennuskurssin. Kursseja järjestetään myös muun muassa psykologiassa, biologiassa, kielissä ja useissa valtiotieteellisissä aineissa.
    Entä jos abilla, tai hänen vanhemmillaan, ei ole säästöjä valmennuskurssia varten? Toiset pänttäävät yksin kirjastossa, toiset saavat henkilökohtaista valmennusta yrityskonsultilta. Epätasa-arvoista!
    ”Voihan sitä niinkin ajatella, mutta me emme ajattele niin. Niin pitkään kun järjestetään pääsykokeita, järjestetään myös valmennuskursseja. Ihmiset kokevat ne hyödyllisiksi”, Janne Nousiainen sanoo.
    Myöskään hyy:n koulutuspoliittinen sihteeri Arto Aniluoto ei näe valmennuskurssien yleistymistä suurena ongelmana tasa-arvon kannalta.
    ”Voi olla, että valmennuskurssille hakeutuu jo ennestään motivoituneempaa porukkaa, jotka pääsisivät joka tapauksessa sisään”, Aniluoto sanoo.
    Kuluttajan kannalta on ongelma, että valmennuskurssitoimintaa ei ole säännelty. Opettajille ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia. Kursseja mainostetaan sisään päässeiden prosenteilla, joita lasketaan miten sattuu.
    Valmennuskeskuksen Janne Nousiaista tilanne ei huoleta. ”Markkinat pitävät asiasta huolen. Jos alalle ilmaantuu heikkotasoisia kurssin tarjoajia, sana niistä kiertää nopeasti lukioissa”, hän sanoo.
    Kaupallisten kurssijärjestäjien lisäksi myös opiskelijajärjestöt ovat huomanneet markkinaraon. Helsingin yliopiston opiskelijajärjestöistä ainakin oikeustieteilijöiden Pykälä, lääkäriopiskelijoiden lks sekä valtiotieteilijöiden Kannustin Oy järjestävät valmennuskursseja.
    Opiskelijoiden pyörittämät valmennuskurssit eivät ole juuri halvempia kuin kaupalliset kilpailijansa. Markkinoinnissa painotetaan sitä, että sisään päässeet hyötyvät itse rahoista myöhemmin, sillä valmennuskurssien tuotto käytetään opiskelijatoimintaan.

Ilkka Karisto